Unen merkitys sydänterveydelle

Keskimääräinen yöunen pituus aikuisilla vaihtelee 6–9 tunnin välillä. Työikäiset nukkuvat vähiten. Tähän vaikuttavat esimerkiksi lapsiperhearki ja muut arkea kuormittavat tekijät.

Hyvälaatuinen uni on paitsi riittävän pitkä, sisältää myös tietyn määrän eri univaiheita eli perusunen eri syvyysasteita ja vilkeunta. Uni on hyvälaatuista, jos heräät virkeänä. Jos taas heräät väsyneenä, olet nukkunut joko liian vähän tai uni on ollut huonolaatuista.

Hyvä uni suojelee terveyttä

Unen aikana elimistö lepää, mutta toisaalta vahvistuu monin tavoin. Uni puhdistaa aivoja ja edistää oppimista sekä päivän aikana opittujen asioiden mieleen painamista. Riittävä uni auttaa ylläpitämään tarkkaavaisuutta ja hyvää mieltä sekä vahvistaa elimistön vastustuskykyä.

Sydänterveyden kannalta on olennaista, että riittävä uni auttaa esimerkiksi painonhallinnassa sekä verenpaine-, kolesteroli- ja verensokeriarvojen säilymisessä normaaleina.

Unihäiriöt

Jokainen nukkuu joskus huonosti. Tilapäinen unettomuus on siis normaalia. Univajeesta puhutaan, jos unta ei saa oman unentarpeeseen nähden riittävästi. Jos univaje jatkuu pidempään, kertyy univelkaa.

Yleisin unihäiriöistä on unettomuus, jolloin ihmisen on vaikea nukahtaa tai hänen on vaikea pysyä unessa riittävän kauan. Unettomuus on muita yleisempää naisilla ja ikääntyneillä.

Unettomuuden tavallisimpia syitä ovat stressi, ahdistuneisuus ja unirytmin epäsäännöllisyys. Unettomuus voi johtua myös elintavoista eli liiallisesta alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käytöstä tai vähäisestä liikunnasta. Myös monet sairaudet voivat aiheuttaa unettomuutta.

Muita unihäiriöitä ovat esimerkiksi kuorsaus, uniapnea ja levottomat jalat -oireyhtymä.

Mitä haittaa unihäiriöistä on sydänterveydelle?

Univaje altistaa muun muassa keskittymiskyvyn heikkenemiselle ja mielialan ärtyisyydelle. Jos univaje jatkuu pidempään, se voi johtaa energiantarpeen kasvuun, jolloin nälän tunne voimistuu. Univelka altistaa siten painon kertymiselle, ja se myös nostaa syketasoa ja verenpainetta.

Jos unihäiriö jatkuu pidempään, se huonontaa luonnollisesti elämänlaatua. Väsyneenä ja stressaantuneena ei välttämättä jaksa kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin, jolla voi olla oma vaikutuksensa elintapoihin. Unihäiriö on myös itsenäinen riskitekijä. Se altistaa verenpaineen kohoamiselle, kolesteroliarvojen huononemiselle, sokeriaineenvaihdunnan heikkenemiselle, sepelvaltimotaudille ja eteisvärinälle.

Parempaa unta

On monta keinoa, joilla unen laatuun ja määrään voi itse pyrkiä vaikuttamaan. Tärkeimpinä niistä ajanhallinta sekä huomion kiinnittäminen syömiseen, liikkumiseen ja stressistä palautumiseen.

Jos unen häiriintymisen taustalla on sairaus, kuten uniapnea, se tulee hoitaa viipymättä. Hakeudu lääkärin vastaanotolle myös, jos unettomuus vie äkillisesti yöunet kokonaan tai jos pitkään jatkunut unettomuus haittaa arkea.