Aivoinfarkti

Aivoinfarkti ilmentää yleensä verisuonisairautta. Kertaalleen sairastuneella on suuri riski uusista taudinkohtauksista, jotka voivat ilmetä uutena aivoinfarktina tai sydäninfarktina. Statiinilääkitys vähentää uuden tautitapahtuman riskiä riippumatta kolesteroliarvosta. Hoito tähtää siis uuden vakavan sairastumisen riskin pienentämiseen.

Kysymys siitä, mikä on ”normaali” kolesteroli- tai muu laboratorioarvo, on mutkikas. Normaalius voidaan määritellä väestöjakauman perusteella, jolloin 95 prosentilla terveistä aikuisista on normaali arvo. Tämä toimii kohtalaisen hyvin sellaisen mittauksen kohdalla, joka ei väestössä ajan mukana muutu, esimerkiksi hemoglobiini. Kolesterolin suhteen tämä ei toimi, koska viime vuosikymmenien aikana esimerkiksi Suomessa väestön kokonaiskolesterolin keskiarvo on laskenut lähes 7 mmol/l:sta runsaaseen 5 mmol/l:aan. Monet ”normaalit” muuttuisivat siis ”epänormaaleiksi” pelkästään ajan kulumisen perusteella, mikä ei ole biologisesti järkevää.

”Normaaliutta” voidaan arvioida myös perustutkimuksen keinoin. Elimistö tarvitsee kolesterolia eri tarkoituksiin, mutta solut eivät pysty hyödyntämään pitoisuutta, jota vastaa veren LDL-kolesteroli arvo 1,5 mmol/l (eli kokonaiskolesteroli osapuilleen 3 mmol/l). Kaikilla luonnonvaraisilla nisäkkäillä ja ihmisistä vastasyntyneillä ja luonnonkansoilla on tätä tasoa olevat kolesteroliarvot. Länsimaisia elintapoja noudattavat aikuiset ovat siis luomakunnan kummajainen, olemme lähes kaikki ”epänormaaleja”. Valtimotaudin monitekijäisyydestä johtuu, että monet pystyvät tämän kuorman kantamaan sairastumatta, ainakaan nuorina. Toisaalta ne, joita perimä suojaa korkeilta kolesteroliarvoilta, ovat parhaiten suojassa näiltä kansansairauksilta. Ne ovat kansansairauksia juuri siksi, että keskeisten riskitekijöiden (kolesteroli, verenpaine) epäsuotuisat arvot ovat väestössämme ”normaaleja” tai paremmin sanottuna yleisiä.

Tällaisissa riskitekijäarvoissa onkin mielekkäämpää kysyä, mikä on hyvää terveyttä ennakoiva ja siten tavoiteltava arvo. Tavoitteita asetettaessa vaaditaan myös tiettyä realismia, jotta ei tavoitella saavuttamattomia. Koska kolesteroli on vain yksi sairastumisriskiin vaikuttava tekijä, tavoitteet voivat vaihdella kokonaiskuvan mukaan. Siten terveellä iihmisellä, joka ei tupakoi, ei sairasta diabetesta tai kohonnutta verenpainetta ja jolla ei ole huonoa sukutaustaa, kokonaiskolesterolin arvo korkeintaan 5 mmol/l tai LDL-kolesterolin arvo 3 mmol/l on tyydyttävä ja hyvää terveyttä ennakoiva. Toisaalta on osoitettu, että kun valtimosairaus on jo antanut itsestään merkkejä, on hyödyllistä laskea LDL-kolesteroli alle arvon 1,8 mmol/l, uusimpien tutkimusten mukaan jopa tasolle 1,4 mmol/l. Tämä vaatii yleensä elintapahoidon lisäksi lääkitystä.