Sydänlääkkeet ja muu lääkehoito

Sydänliiton asiantuntijat vastaavat kysymyksiin sydänlääkkeistä ja sydänlääkkeiden ja muiden lääkkeiden ja luontaistuotteiden yhteisvaikutuksista.

Lisälyönnit läppäleikkauksen jälkeen

Olen 56-vuotias nainen. Minulle tehtiin hiippaläpän korjausleikkaus 2013. Tuon operaation jälkeen koen suorituskykyni laskeneen ja lisälyöntisyyden lisääntyneen. Aiemmin olin aktiiviinen kuntoilija, pystyin mm. juoksemaan 12 km ja hiihtämään yli 20 km:n lenkkejä. Operaatio onnistui hyvin, eikä vuotoa enää ole. Korjauksessa ei tarvittu keinoläppää.

Jaksamiseni heikkenee vuosi vuodelta ja erityisesti äkilliset kuormitukset, kuten mäen tai portaiden nousu aiheuttavat hengenahdistusta ja joudun usein pysähtymää tai vähintään hidastamaan kulkuani. Tämän on myös puolisoni ja muut läheiseni huomanneet. Koen, ettei happi riitä ja rintaan tulee ahdistavaa oloa.

Näiden oireiden vuoksi minulle tehtiin kliininen kuormituskoe, minkä mukaan suorituskykyni on ikäisteni keskiarvoa parempi (112 %). Testin aikana samaa ahdistavaa/puristavaa tunnetta kuin kävellessä ei tullut. Ennen testiä ja sen aikana minulla oli bigeminiaa, mikä lisääntyi polkiessa, ainoastaan testin lopussa se hieman väheni palaten taas bigeminiseksi testin jälkeen. Verenpaineeni testin maksimikuormalla jäi hyvin maltilliseksi (syst. 167 mmHg), vaikka nousikin lineaarisesti. 

72 tunnin holterissa kammiolisälyöntejä 16,4%, 12 NSVT-episodia, 134 triplettiä, 545 kammiolisälyöntiparia, runsaasti bigeminiaa ja trigeminiaa. Yksi vallitseva fokus lisälyöntien lähteenä.

24 tunnin verenpaineseurannassa hyvin matalat arvot. Systolinen arvo 110 - 76 ja diastolinen 66 - 28 (tämä alin arvo yöllä). "Laskennallinen perinnöllinen vastus on koholla ja pulssin etenemisnopeus on 7.0 m/s, joka on alentunut."

Verikokeissa kaikki arvot viiterajojen sisällä, esim. hemoglobiini 151.

Olen tällä hetkellä toistaiseksi sairauslomalla burnoutin vuoksi. Myöskään runsaiden huimausoireiden ja rytmihäiriöiden aiheuttaman ahdistavan tunteen takia en kykene työhöni, mikä sisältää mm. paljon lattiatasolta ylösnousuja ja ajoittaisia raskaita siirtoavustuksia potilasta siirrettäessä.

Tällä hetkellä lääkityksenä ASA ja Emconcor 2,5 mg (1/2 -1 aamuin sekä tarvittaessa illoin). Käytän myös magnesiumlisää.

Miten yllä kuuvaamani löydökset ja kokemani oireet vaikuttavat työskentelyyn potilastyössä, jossa joudun ym. tilanteisiin? Koen työturvallisuuden olevan uhattuna, koska töissä ollessani tuli usein tilanteita, jolloin meinasin pyörtyä. Entä jos minulla olisi tuolloin asiakas avustettavana?

Aiemmin harrastin aktiivisesti liikuntaa, mm. kuntosaliharjoittelua ja kahvakuulatreeniä, jotka jätin pois ahdistustuntemusten ja pyörryttävän olon vuoks (kerran kahvakuulaharjoituksen jälkeen pyörryinkin). Yli vuoden ajan liikunta on ollut pelkästään rauhallista kävelyä, koska tuntemukseni estävät rasittavamman liikunnan. Nämä kokemukseni ovat ristiriidassa pyörätestin tuloksen kanssa, vaikka tiedän kuntoni selkeästi laskeneen viime vuosien aikana.

Mitä tarkoittaa verenpaineenmittauksen yhteydessä oleva lause: "Laskennallinen perinnöllinen vastus on koholla ja pulssin etenemisnopeus on 7.0 m/s, joka on alentunut."

Onko kammiolisälyönneille tehtävissä mitään muuta, kun tuo jo yli vuoden jatkuvana ollut lääkitys ei ole tilannetta helpottanut?

20.7.2018
Epätietoinen

Bigeminia tarkoittaa sitä, että joka toinen sydämen lyönti on lisälyönti. Kysymyksessä kerrotaan, että bigeminia pääosin lisääntyi rasituksen aikana lukuun ottamatta aivan rasituksen loppua. Tämän asteinen lisälyöntisyys voi vaikuttaa verenkiertoon siten että saavutettu verenpaine jäi tavanomaista matalammaksi ja rasitukseen liittyen voi esiintyä uupumista ja hengästymistä.

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä oli kammiolisälyöntejä 16,4 % kaikista lyönneistä, lyhyitä lyöntisarjoja, runsaasti lyöntipareja sekä mainittua bigeminiaa ja trigeminiaa (joka kolmas lyönti lisälyönti). Lisälyönnit saavat alkunsa yhdestä kohdasta (yksi vallitseva fokus).

Vaikuttaa siltä, että lisälyöntisyys on selvästi oireista ja uhkaa työkykyä. Käytössä oleva beetasalpaajalääkitys (Emconcor-valmiste) on liian tehoton. Suurempi annos saattaisi tuoda vähän lisähyötyä, mutta verenpaine saattaa vastaavasti laskea liikaa. Tässä tilanteessa kannattaisi yrittää varsinaista rytmihäiriölääkitystä, johon löytyy muutamia vaihtoehtoja. Valintaan vaikuttaa oleellisesti sydänsähkökäyrä eli nykyinen EKG. Myös mainituista lisälyönneistä tulee olla riittävästi EKG-näytteitä. Tarvittaessa lääkitys aloitetaan sairaalaolosuhteissa.

Verenpainemittauksen yhteyteen kirjoitettu lause sisältää todennäköisesti kirjoitusvirheen. Sanan ”perinnöllinen” tilalla pitäisi ehkä olla ”perifeerinen”.

31.7.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Xarelto-lääkkeen käyttö

Kohta 75 v mies. N. 11 vuotta sitten veritulppa vasempaan aivolohkoon, joka aiheutti lyhytaikaisia kongnitiivisia vaivoja. 9 vuotta sitten veritulppa oikeaan aivolohkoon, joka aiheutti pysyviä mutta lieviä vaihinkoja kehon vasemmalle puolelle ja ehkä myös kognitiivisia vaivoja. N 3 vuotta sitten ohitusleikkaus, josta hyvää vauhtia toipumassa. 

Vaivojen hoitoon syön lääkärin määräyksestä: Rosuvastatin Sandoz 10 mg 1 tbl iltaisin, Xarelto 20 mg 1 tbl aamuisin.
Liksäksi syön Somac 20 mg 1 tbl aamuisin, ja jaksottain cartexan nilkka ja polvinivelten hoitoon.

Näitten lisäksi syön aamuisin ja päivittäin magnessiumtabletteja yöllisiä vasemman jalan kramppeja vastaan (verisuonten pullistumia) ja Neuro Max forte tabletteja hermoston pintakipuja vastaan (polyneuropatia).

Väsyn mielestäni joka päivä aivan liikaa. Kysymykseni kuuluu: Voisinko siirtää Xareltotabettien nauttimista illaksi yhdessä kolesterolitablettien kanssa jotta voisin päästää eroon liiallisista väsymysvaivoista päivisin?

21.6.2018
Kysymys

Xarelto® (rivaroksabaani) on suora antikoagulantti, eli lääke joka ehkäisee verihyytymän syntymistä. Lääke otetaan kerran päivässä. Mahdollisimman tasaisen vaikutuksen aikaansaamiseksi olisi tärkeätä, että lääke otetaan aina samoihin aikoihin päivästä. Sillä ei kuitenkaan ole suurta väliä, ottaako lääkkeen aamuisin vai iltaisin. Pääasia on, että sen muistaa ottaa joka päivä. Jos joku päivä jää välistä, veritulpan vaara kasvaa heti.

Lääkkeen voi siis siirtää iltaan otettavaksi. Siirtoa ei kuitenkaan pitäisi tehdä yhtäkkisesti yhden vuorokauden aikana, vaan pikkuhiljaa siten, että siirtää ottoajan ensin lounaalle, seuraavana päivänä iltapäivälle jne. siten, ettei edellisen päivän annoksen jälkeen muodostu liian pitkää väliä seuraavaan annokseen.

Tämä lääke on myös tärkeätä ottaa ruoan yhteydessä, eli samalla pitäisi syödä jotain, jotta lääke imeytyy suolistosta eteenpäin.

Epäilen kuitenkin, että tämän lääkkeen ottoajankohdan siirtämisellä ei ole suurta vaikutusta mainittuun väsymysoireeseen. Jos väsymys on häiritsevää, pitää miettiä muita syitä. Sellainen voi olla esimerkiksi uniapnea tai anemia. Antikoagulanttilääkettä käyttävän tuleekin käydä säännöllisesti, vähintäänkin kerran vuodessa, mittauttamassa hemoglobiininsa.

29.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Sydänsarkoidoosi ja väsymys

Mikä on Bisobrololin vaikutusmekanismi?
Olen sarkoidoosipotilas, tauti uinuu nyt, mutta rytmihäiriöön syön 2 x 2,5 mg Bisoprololia. Olen nyt jakanut sen kahteen osaan, 1,5 aamulla ja 0,5 ilalla. Kärsin aamuisin huono-oloisuudesta, ilmeisesti vieläkään ei kortisolin oma tuotanto ihan ok, vaikka skorsol jo 300. Voisiko lääkkeellä olla vaikutusta tähän aamuankeuteen? Hydrokortisonia menee vielä 7,5. Entä tämä alhainen verenpaine, täysin janttuvei ei ole mennyt, mutta 90/60 on aamupaineet. Väliin vieläkin alhaisemmat.
Uniapneaa tutkitaan nyt.

24.6.2018
Ih

Sydänsarkoidoosi on harvinainen tulehduksellinen sydänsairaus, johon voi liittyä sydämen vajaatoimintaa ja rytmihäiriöitä. Lääkehoitoon kuuluu olennaisena osana suuriannoksinen steroidi, eli kortisoni, jolla tulehdusta yritetään sammuttaa. Bisoprololi on beetasalpaaja, jota käytetään tässä tapauksessa kammioperäisten rytmihäiriöiden estoon.

Beetasalpaaja hidastaa sykettä ja laskee jonkin verran verenpainetta. Kysyjän aamulla nauttima määrä on kuitenkin sen verran pieni, että vaikutukset verenpaineeseen ovat vähäisiä. Kysymyksessä ei kerrota lääkkeen oton ajoitusta suhteessa oireeseen. Jos oire (aamuinen huono olo) on havaittavissa jo heti herättyä ja pian sen jälkeen, kyseessä tuskin on beetasalpaajan haitta. Lääkkeen vaikutus ei nimittäin ala heti sen nauttimisen jälkeen, vaan vasta muutamien tuntien kuluessa. Aamu pitäisi siis olla oireeton ja lääkehaittojen ilmaantua vasta pari tuntia lääkkeen nauttimisen jälkeen. Sen sijaan lääkkeen vaikutusaika on pitkä, minkä vuoksi sitä annostellaan usein kerran päivässä.

Kun potilas on joutunut käyttämään kortisonia suuria annoksia pitkän aikaa, hänen elimistönsä oma kortisonin tuotanto vaipuu uinuvaan tilaan, eli omaa hormonia ei erity. Tästä syystä annosta lasketaan pikkuhiljaa ja käytetään korvaushoitona Hydrocortisonia®. Ilman tarkempaa oirekuvausta olisi kuitenkin epäiltävissä, että aamuinen huono olo johtuu edelleen uinuvasta kortisonituotannosta, ei beetasalpaajalääkkeestä.   

28.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Statiinia aortan korjausleikkauksen jälkeen?

Hei. Olin vajaa kaksi vuotta sitten sydänaortan korjausleikkauksessa. Aortassa oli pullistuma ja siihen laitettiin proteesi. Leikkauksen jälkeen sain lääkkeeksi kolesterolilääkkeen simvastatin 40 mg vaikka kolesteroli ei ollut koholla. Onko minun syötävä lääkettä ja jos on niin miksi. Kiitos.

6.6.2018
Miia

Kaksi pääasiallista aortan leikkaushoitoa vaativaa sairautta ovat aortan dissekoituma (sisäpinnan repeämä) tai paikallinen aneurysma (pullistuma). Kysyjällä leikkaukseen jouduttiin jälkimmäisestä syystä, eli pullistuman vuoksi.

Aortta ei pullistu ilman syytä. Noin puolessa tapauksista taustalla on ateroskleroosi eli valtimoiden kovettumistauti. Sen merkittävimmät aiheuttajat ovat kohonnut verenpaine, kolesteroli ja tupakointi.

Muut syyt käsittävät toisen puolen. Näitä ovat aortan vammat, aorttatulehdukset eli aortiitit, aikaisempi aorttaan kohdistunut kirurgia tai sepelvaltimotoimenpiteiden yhteydessä syntyneet vauriot aortan sisäpinnalle.

Ilmeisimmin kysyjän tapauksessa pullistuman on ajateltu kehittyneen ensimmäisestä syystä, eli ateroskleroosin vuoksi. Koska pullistumia voi tulla muuallekin aorttaan, on tärkeätä ehkäistä tai pysäyttää tauti muualla valtimosuonissa. Siksi tupakoimattomuus ja verenpaineen hyvä hoito ovat aivan keskeisiä asioita koko loppuelämän ajan. Kolesteroli tulisi olla mahdollisimman matala, LDL-taso alle 1,8 mmol/l. Tästä syystä potilaat joutuvat yleensä käyttämään myös statiinilääkitystä.

7.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Beetasalpaajaa verenpaineeseen?

Olen 60-vuotias nainen ja minulla on synnynnäinen verenpainetauti. Munuaisleikkaus -69 Helsingin Lastenkilinikalla ei vaikuttanut verenpaineen laskuun. Lisäksi suvussa korkea kolestroli, johon ei sopivaa lääkitystä löytynyt vielä, kovien raajakipujen takia. Olen käyttänyt beetasalpaajaa puolet elämästäni. Beetasalpaaja lopetettiin matalan sykkeen vuoksi ja tästä syystä yläpaine kohosi. Muuten arvot olleet hyvät. Lapsena todettu sydämen laajentuma ja 2005 ekg:ssä lievästi lisää laajentunut. Ultrattu sydän. Kaikki ok. Lääkitys Micardis 80mg/ pv ja thyroxin X 1. Olossa tuntuu, että beetasalpaaja on saatava takaisin. Alhainen pulssi ei aiheuta ongelmia. Mikä on mielipiteenne? Lonkan leikkaus edessä.

31.5.2018
Särkynyt sydän ja murtunut mieli

Beetasalpaajia on käytetty vuosikymmeniä verenpaineen ja rytmihäiriöiden hoitoon. Nykyisin beetasalpaajat eivät enää kuulu verenpaineen hoidossa ensisijaisiin lääkkeisiin, vaan tulevat ”marssijärjestyksessä” vasta neljännellä sijalla.

Beetasalpaajat hidastavat sykettä. Mikä sitten on liian hidas syke? Tästä ei ole ehdotonta suositusta olemassa. Jos matala syke ei aiheuta vaivaa, voidaan hyvin hyväksyä alle 50/min. ajoittain painuva syketaso. Toisilla esiintyy ”laiskaan pulssiin” liittyviä oireita paljon korkeammilla tasoilla, jolloin lääkkeestä voidaan joutua luopumaan, vaikkei syke olisi kovin hidaskaan. Potilaan oireet siis ratkaisevat, ja annostuksen tulee olla yksilöllistä.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Eteisvärinän lääkehoidosta

Olen 74-vuotias nainen.
  
Vuonna 2011 olin vuorokauden Holter-seurannassa. Hengästytti. Verenpainemittari kotona näytti rytmihäiriömerkintöjä.
Tulos: Holterissa 47 lisälyöntiä. Takykardia. Ei lääkityksiä tältä osin. Muutoin verenpainelääke Candexetil 4 mg edelleen. Paineet hiukan vaihdellen normaalit 125/75, pulssi joskus 49-50. Rytmihäiriömerkintöjä. 

Vuonna 2016 jouduin korkean kuumeen vuoksi pariksi yöksi sairaalaan. Sivulöydös: aortan lievä läppävuoto. Kontrolli oli 8/2017. Seuraava kontrolli 2,5 vuoden päästä. Ei rajoituksia.

11/2017 sydänfilmissä, normaali. Puhuin terveyskeskuslääkärille taas kotimittausten rytmihäiriömerkinnöistä. Nyt tein Zenicor-laitteella (peukalo-EKG) kotona kahden viikon aikana mittaukset ohjeitten mukaan noin 6-7 krt/pv. Painoin kunnolla peukaloilla, olisiko pitänyt vain asettaa peukalot kevyesti laitteen päälle? Lääkäri soitti mittausten jälkeen ja ilmoitti, että kardiologi on ne lukenut ja tulos on, että löytyi  k a k s i  kertaa eteisvärinä. Nyt minulla on po
verenpainelääkkeen lisäksi lääkkeenä Xarelto 20 mg aivoinfarktin estämiseksi. 4/2018 hemoglobiini 130, maksa-ja munuaisarvot ok. Seuraava kontrolli näissä 12/2018. Sokeri- ja kolesteroliarvot aik. ok.

2011-2016 välillä olin kerran ensiavussa, toinen polveni muuttui sini-puna-mustaksi. Lääkäri kysyi, syönkö Omegaa. Kuinka ollakaan, olin ostanut juuri Omegaa ja ottanut niitä 4 kpl. Lääkäri: Omegat kielletty. Ok.

Minulla on lisäksi ollut jo iät ja ajat silmänpainelääke, yksi tippa kumpaankin silmään iltaisin. Paineet 4/2018 15+15.
 
Olen vieläkin kaiken edellä esitetyn jälkeen epätietoinen lääkitysten suhteen. 
Kiitos vastauksestanne!  

      

23.5.2018
Vieläkin epätietoinen

Verenpaineen rytmihäiriömerkki ilmaantuu mistä tahansa rytmin poikkeavuudesta. Rytmihäiriömerkki ei siis tarkoita automaattisesti tiettyä rytmihäiriötä. Kysyjän tapauksessa tutkimuksissa löytyi ensin lisälyöntitaipumus, ja myöhemmin eteisvärinä. Jos kardiologi on todennut eteisvärinän, diagnoosia voidaan pitää varmana, vaikka se olisikin tehty muilla keinoin kuin perinteisellä maaten nauhoitetulla EKG-rekisteröinnillä. Verenpainemittarin ilmoituksista voisi karkeasti ottaen todeta, että jos rytmihäiriömerkin aikana syke on muutoin tavanomainen tai jopa hivenen hitaampi, kyse on todennäköisesti lisälyönneistä. Jos taas syke on selvästi normaalia nopeampi (ja vielä epäsäännöllinen), silloin kyse on mahdollisesti eteisvärinästä. Kannattaa opetella myös tunnustelemaan omaa pulssia, siten voi oppia erottamaan nämä kaksi rytmihäiriötä toisistaan.

Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön riski. Tätä riskiä pienennetään käyttämällä antikoagulanttia eli veren hyytymistä hidastavaa lääkettä. Kysyjän tapauksessa lääkkeen nimi on Xarelto. Annos vaikuttaisi oikealta. Koska eteisvärinätaipumus on pysyvä, myös lääkitys on jatkuva. Kysyjän tapauksessa tukosvaaran riskipisteitä on kaksi (ikä ja verenpaine), mutta pian jo neljä (kun 75-vuotissyntymäpäivä on käsillä ja kyseessä on nainen), joten lääkityksen jatkaminen on hyvin perusteltua. Verenpainelääkkeenä voi hyvin jatkaa entistä candexetil-lääkitystä, mutta käyttäisin lisäksi myös rytmihäiriöitä lievittävää/vähentävää beetasalpaajaa.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Elämää ensimmäisen eteisvärinäkohtauksen jälkeen

Täytin juuri 73 vuotta. Äitienpäivän jälkeisenä maanantaina heräsin klo 6, käväisin wc:ssä ja palasin petiin. Oli outo tunne rinnassa, sydän löi kiihkeästi. Mittasin verenpaineen, pulssi 159 ja jokin sydänmerkki vilkkui nurkassa. Yläpainetta en muista mutta alapainekin oli yli 100. En muista tarkemmin, koska hyppäsin melkein kattoon. Otin disperiinin, sitten otin Bisoprololin ja toisenkin. (Olin saanut sitä varmuuden vuoksi neljä vuotta aiemmin lääkäriltä, kun oli kerran yöllä havainnut tiheärytmisyyttä joka ei meinannut lakata ja nyt avasin ekan kerran). Tunnin kuluttua herätin poikani ja avopuolisonsa, kun olivat luonani juhlistamassa synttäri/äitienpäivää (söimme ja joimme viiniä pihalla ihanassa lämpimässä säässä). Pyysin soittamaan ambulanssin. Minut vietiin Lohjan sairaalaan, koska eteisvärinä ei talttunut ambulanssin konstein. Eikä sairaalassakaan auttanut muu kuin sähkö lopulta. 
Olen seuraillut verenpainettani silloin tällöin, koska kaikilla tuntemillani ikätoverinaisilla on verenpaine- ja tiesmitä lääkityksiä. Minulla ei mitään ja toivon kaiken jatkuvankin niin. Olen 25 vuotta syönyt magnesiumia, ubikinonia ja kalaöljyä päivittäin, talvisin ja sadekesinä myös D-vitamiinia, lisäksi B-vitamiinia pari kertaa viikossa sekä satunnaisesti sinkkiä ja harvoin seleeniä. Näillä omilla määräyksilläni on selvitty tähän asti. Kokonaiskolesteroli ylärajoilla, mutta Hdl korkea. Kaikki muut arvot hyvät. Verikoe on otettu vuosittain ja omatoimisesti tsekkailen myös niitä. Päivittäin pikkulenkki koirien kanssa ja soutua kuntosalilla 2-3 kertaa viikossa (2 km/6 min 20 sek. noin, sykettä en ole uskaltanut yli 140 päästää, kun en tiedä onko turvallista). Omakotitalo tarjoaa hyötyliikuntaa lisäksi.
Sairaalareissun jälkeen olen mitannut paineet päiväkirjaan muutaman kerran päivässä. Päivisin rasituksen jälkeen palautuvat hyvin alle 130 ja 75 ja syke 65-70. MUTTA järkyttävä huomio: olen mitannut heti herätessi puolinukuksissa ja paine on ollut 166-184 ja 90 syke 69-77. Eli kuolema uhkaa nukkuessani aina niin syvää untani. Jorvissa todettiin uniapnea joskus 20 vuotta sitten ja minulle valettiin kiskot, jotka ovat vuosia olleet sopimattomat, enkä niitä voi käyttää, en ole ikinä kokenut niitä hyödyllisiksi hankaliksi vain, valitettavasti. Minulle määrättiin kuukaudeksi flimmerin jälkihoitoon Eliquis 5mg 1+1/pv ja Bisoprolol 2,5 mg 1/2 aamuisin. Eilen lisättiin myös illaksi 1/2, mutta vaikka otin sen vasta kello 23 niin sama meno klo 7 heräämisessä jatkui. (Alkoholilla ei osuutta asiaan.) Pelottaa, ettei tälle mahdeta mitään ja saan aivoinfarktin, enkä edes kuolisi suoraan. Help! 
Kiitos etukäteen!
Kati

23.5.2018
Kati

Eteisvärinä on tavallinen rytmihäiriö, jonka ilmaantuminen liittyy usein ikääntymiseen. Toki monet muutkin tekijät voivat altistaa eteisvärinälle. Kysyjän tapauksessa sellainen tekijä on esimerkiksi hoitamaton uniapnea.

Myös verenpaine tahtoo nousta ikääntyessä ja monet tarvitsevat hoidoksi lääkityksen. Kysyjän elintavat vaikuttavat terveellisiltä, liikuntaakin tulee harrastettua monipuolisesti. Kannattaa vielä kiinnittää huomiota ravinnon suolamäärään, ja tummia makeisia (lakritsi ja salmiakki) tulee välttää, sillä ne saattavat nostaa verenpainetta. Lisäksi kannattaisi pohtia uudelleen, eikö uniapnean hoidoksi todellakaan ole mitään toimivaa ratkaisua näköpiirissä. Jos verenpaine ei tasoitu normaalilukemiin, pitää aloittaa toimiva lääkitys.

Eteisvärinätaipumus on yleensä pysyvä. Eteisvärinäkohtaus tulee siis joskus toistumaan. Seuraavalla kerralla se on kuitenkin helpommin hallittavissa, kun käytössä on jo beetasalpaaja (bisoprolol), joka rauhoittaa sykettä myös eteisvärinäkohtauksessa. Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara, sillä rytmihäiriön aikana veren liikkuminen eteisissä on hidastunutta ja silloin saattaa muodostua paikallinen verihyytymä. Hyytymä lähtee mieluusti liikkeelle verivirran mukana, ja valitettavan usein päätyy aivoihin. Tätä haitallista tapahtumaa ehkäistään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Kysyjän tapauksessa käytössä on Eliquis-niminen valmiste. Useimmat potilaat tarvitsevat lääkkeen pysyvästi, ei kuukauden kuurina kuten kysymyksessä kerrotaan. Päätökseen hoidon kestosta vaikuttavat potilaan ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Kysyjän tapauksessa riskipisteiksi on ilmeisesti laskettu yksi kappale (ikä yli 65 vuotta), mutta aika pian on tiedossa lisäpiste naissukupuolesta ja koska verenpainekin näyttäisi olevan koholla, riski on suurentunut. Tässä tapauksessa harkitsisin vakavasti Eliquis-lääkkeen jatkamista pysyvästi. Aivoinfarkti ainakin tulisi tehokkaammin ehkäistyä.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Lääkehaittako?

Miulla on aortaläpän vuoto todettu 9 vuotta sitten. Verenpaineeni on 160/48-170/45, syke 58-60, lääkitys Losatrix 25 mg. Pientä huimausta joskus. Onko tällä lääkityksellä syy yhteyttä siihen, kun peräsuoli on hyvin aktiivinen, jota minulla ei aikasemmin ollut? Pitäiskö lääkitys vaihtaa toiseen lääkkeeseen?

22.5.2018
82-vuotias mies Lapista

Losatrix (losartaani) -lääkkeeseen on kuvattu liittyvän harvinaisena haittavaikutuksena ripulia, mutta varsinaista ulostamispakkoa lääkkeeseen ei liity. Kannattaa siis etsiä tämän toiminnallisen vaivan syytä ja ratkaisua muualta.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Sydämen rytmi reistailee

Minulle tehtiin pallolaajennus 2013. Lääkitys on Ormox 20 mg x 2, Orloc 5 mg x 1 ja Bisoprolol 2.5 mg x 1, Clopidogrel 75 mg x 1, Amlodipin 5 mg x 1, Primaspan 100 mg x1, Rosuvastatin 5 mg x 1 ja Losatrix 100 mg x 1. Nyt rytmihäiriöt ovat taas lisääntyneet ja hengästyn aika nopeasti, kovin rasittavaa likuntaa en pysty tekemään. Miten toimin?

10.5.2018
67 v nainen

Rytmihäiriötuntemuksen syy pitää aina selvittää. Diagnoosi tehdään EKG-rekisteröinnillä. Näin ollen ainakin tavallinen 12-kanavainen EKG pitäisi ottaa. Ongelmana vain usein on, että rytmihäiriö ei osu juuri nauhoituksen hetkeen, jolloin diagnoosia ei pysty tekemään jälkikäteen. Seuraava vaihe on nauhoittaa sydämen rytmiä pitempi aika EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä eli Holter-tutkimuksella. Ikääntyessä eteisvärinän mahdollisuus kasvaa, ja eteisvärinä altistaa tunnetusti aivoverenkiertohäiriöille. Siksi rytmihäiriön diagnoosin määrittäminen on tärkeätä.

Lääkityksessä kiinnittää huomiota kaksi asiaa. Ensinnäkin käytössä on sekä Orloc että bisoprolol. Orloc-valmiste sisältää bisoprololia, joten herää kysymys miksi käytössä on kaksi valmistetta samaa ainetta? Kysyjällä on käytössä myös kaksi veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkettä, klopidogreeli ja Primaspan. Tämä on tavallinen yhdistelmä sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen, mutta käyttö määrätään yleensä määräaikaiseksi, esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden ajaksi. Kun pallolaajennustoimenpiteestä on jo useampi vuosi aikaa, pitää tässä kohden kysyä, onko toinen lääke jäänyt erehdyksessä listalle vai onko kyseessä varmasti harkittu pitkään jatkettu yhdistelmä? Tämä pohdinta pitäisi löytyä sairaskertomuksesta, jotta kaikki hoitavat lääkärit tietävät asiasta.

31.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Pitääkö antikoagulanttia jatkaa ablaatiohoidon jälkeen?

Olen 62-vuotias mies. Pallolaajennus on tehty kolme vuotta sitten. Jo sitä ennen oli lisälyöntisyyttä bigeminiaan asti. Bigeminian takia tehtiin Holter, jossa oli eteisvärinää ja -lepatusta. Bigeminia korjattiin kaksi vuotta sitten onnistuneesti ablaatiolla. Koko ajan eteisvärinälöydöksen jälkeen on ollut verenohennuslääke, ensin Marevan nyt Pradaxa 150 mg×2 kpl/päivä. Olen nyt miettinyt, onko tarpeen syödä Pradaxaa. Tai voisiko annosta pienentää? Oma arvaus on, että eteisvärinä aiheutui vuosia sitten erittäin runsaasta lisälyöntisyydestä, joka on nyt siis korjattu. Verenpainekin on ok.

 

 

5.5.2018
Sala

Bigeminia tarkoittaa sitä, että joka toinen sydämen lyönti on lisälyönti. Lisälyönti voi olla peräisin eteisistä tai kammioista. Kysyjällä lisälyöntisyyttä on ollut poikkeuksellisen runsaasti, ja tästä syystä on päädytty tekemään ablaatiohoito. Lisäksi on todettu eteisvärinää ja -lepatusta. Lisälyöntisyyden vuoksi ei tarvita veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, mutta eteisvärinään ja -lepatukseen liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara, minkä vuoksi potilaat joutuvat usein käyttämään antikoagulanttia.

Hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttavat potilaan ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Kysyjällä on sepelvaltimotauti (pallolaajennus tehty), josta ansaitsee yhden tukosriskipisteen. Jos sairauksia ei ole muita, henkilö kuuluu eteisvärinään liittyvän aivoverenkiertohäiriön suhteen keskisuuren riskin ryhmään. Tällöin voidaan tapauskohtaisesti harkita, voidaanko antikoagulaatiohoito vielä jättää pois.

Vaikka lisälyöntisyys olisi alun perin ollut tärkeä eteisvärinää käynnistävä mekanismi, ei lääkitystä voi tällä perusteella nyt jättää pois. Usein antikoagulaatiohoitoa jatketaan, vaikka olisi tehty varsinainen eteisvärinänkin ablaatiohoito. Antikoagulaatiohoidon jatko päätetään siis edellä mainittujen riskipisteiden perusteella.

Suorien antikoagulanttien annokset ovat vakioita. Pradaxan annosvalintaan vaikuttavat lähinnä potilaan ikä ja munuaistoiminta. Jos potilas on yli 80-vuotias, tai munuaistoiminta on heikentynyttä, voidaan harkita pienempää annosvahvuutta. Kysymyksessä ei mainita munuaistoiminnata mitään, mutta voidaan olettaa, että toiminta on normaalia koska Pradaxa-annos on ollut 150 mg 1 tabletti 2 kertaa päivässä. Pradaxan annos on näin ollen todennäköisesti oikea. Rytmihäiriön esiintymistiheys ei siis vaikuta annostukseen eikä annosta saa vähentää.

31.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri