Sydänlääkkeet ja muu lääkehoito

Sydänliiton asiantuntijat vastaavat kysymyksiin sydänlääkkeistä ja sydänlääkkeiden ja muiden lääkkeiden ja luontaistuotteiden yhteisvaikutuksista.

Statiinia aortan korjausleikkauksen jälkeen?

Hei. Olin vajaa kaksi vuotta sitten sydänaortan korjausleikkauksessa. Aortassa oli pullistuma ja siihen laitettiin proteesi. Leikkauksen jälkeen sain lääkkeeksi kolesterolilääkkeen simvastatin 40 mg vaikka kolesteroli ei ollut koholla. Onko minun syötävä lääkettä ja jos on niin miksi. Kiitos.

6.6.2018
Miia

Kaksi pääasiallista aortan leikkaushoitoa vaativaa sairautta ovat aortan dissekoituma (sisäpinnan repeämä) tai paikallinen aneurysma (pullistuma). Kysyjällä leikkaukseen jouduttiin jälkimmäisestä syystä, eli pullistuman vuoksi.

Aortta ei pullistu ilman syytä. Noin puolessa tapauksista taustalla on ateroskleroosi eli valtimoiden kovettumistauti. Sen merkittävimmät aiheuttajat ovat kohonnut verenpaine, kolesteroli ja tupakointi.

Muut syyt käsittävät toisen puolen. Näitä ovat aortan vammat, aorttatulehdukset eli aortiitit, aikaisempi aorttaan kohdistunut kirurgia tai sepelvaltimotoimenpiteiden yhteydessä syntyneet vauriot aortan sisäpinnalle.

Ilmeisimmin kysyjän tapauksessa pullistuman on ajateltu kehittyneen ensimmäisestä syystä, eli ateroskleroosin vuoksi. Koska pullistumia voi tulla muuallekin aorttaan, on tärkeätä ehkäistä tai pysäyttää tauti muualla valtimosuonissa. Siksi tupakoimattomuus ja verenpaineen hyvä hoito ovat aivan keskeisiä asioita koko loppuelämän ajan. Kolesteroli tulisi olla mahdollisimman matala, LDL-taso alle 1,8 mmol/l. Tästä syystä potilaat joutuvat yleensä käyttämään myös statiinilääkitystä.

7.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Beetasalpaajaa verenpaineeseen?

Olen 60-vuotias nainen ja minulla on synnynnäinen verenpainetauti. Munuaisleikkaus -69 Helsingin Lastenkilinikalla ei vaikuttanut verenpaineen laskuun. Lisäksi suvussa korkea kolestroli, johon ei sopivaa lääkitystä löytynyt vielä, kovien raajakipujen takia. Olen käyttänyt beetasalpaajaa puolet elämästäni. Beetasalpaaja lopetettiin matalan sykkeen vuoksi ja tästä syystä yläpaine kohosi. Muuten arvot olleet hyvät. Lapsena todettu sydämen laajentuma ja 2005 ekg:ssä lievästi lisää laajentunut. Ultrattu sydän. Kaikki ok. Lääkitys Micardis 80mg/ pv ja thyroxin X 1. Olossa tuntuu, että beetasalpaaja on saatava takaisin. Alhainen pulssi ei aiheuta ongelmia. Mikä on mielipiteenne? Lonkan leikkaus edessä.

31.5.2018
Särkynyt sydän ja murtunut mieli

Beetasalpaajia on käytetty vuosikymmeniä verenpaineen ja rytmihäiriöiden hoitoon. Nykyisin beetasalpaajat eivät enää kuulu verenpaineen hoidossa ensisijaisiin lääkkeisiin, vaan tulevat ”marssijärjestyksessä” vasta neljännellä sijalla.

Beetasalpaajat hidastavat sykettä. Mikä sitten on liian hidas syke? Tästä ei ole ehdotonta suositusta olemassa. Jos matala syke ei aiheuta vaivaa, voidaan hyvin hyväksyä alle 50/min. ajoittain painuva syketaso. Toisilla esiintyy ”laiskaan pulssiin” liittyviä oireita paljon korkeammilla tasoilla, jolloin lääkkeestä voidaan joutua luopumaan, vaikkei syke olisi kovin hidaskaan. Potilaan oireet siis ratkaisevat, ja annostuksen tulee olla yksilöllistä.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Eteisvärinän lääkehoidosta

Olen 74-vuotias nainen.
  
Vuonna 2011 olin vuorokauden Holter-seurannassa. Hengästytti. Verenpainemittari kotona näytti rytmihäiriömerkintöjä.
Tulos: Holterissa 47 lisälyöntiä. Takykardia. Ei lääkityksiä tältä osin. Muutoin verenpainelääke Candexetil 4 mg edelleen. Paineet hiukan vaihdellen normaalit 125/75, pulssi joskus 49-50. Rytmihäiriömerkintöjä. 

Vuonna 2016 jouduin korkean kuumeen vuoksi pariksi yöksi sairaalaan. Sivulöydös: aortan lievä läppävuoto. Kontrolli oli 8/2017. Seuraava kontrolli 2,5 vuoden päästä. Ei rajoituksia.

11/2017 sydänfilmissä, normaali. Puhuin terveyskeskuslääkärille taas kotimittausten rytmihäiriömerkinnöistä. Nyt tein Zenicor-laitteella (peukalo-EKG) kotona kahden viikon aikana mittaukset ohjeitten mukaan noin 6-7 krt/pv. Painoin kunnolla peukaloilla, olisiko pitänyt vain asettaa peukalot kevyesti laitteen päälle? Lääkäri soitti mittausten jälkeen ja ilmoitti, että kardiologi on ne lukenut ja tulos on, että löytyi  k a k s i  kertaa eteisvärinä. Nyt minulla on po
verenpainelääkkeen lisäksi lääkkeenä Xarelto 20 mg aivoinfarktin estämiseksi. 4/2018 hemoglobiini 130, maksa-ja munuaisarvot ok. Seuraava kontrolli näissä 12/2018. Sokeri- ja kolesteroliarvot aik. ok.

2011-2016 välillä olin kerran ensiavussa, toinen polveni muuttui sini-puna-mustaksi. Lääkäri kysyi, syönkö Omegaa. Kuinka ollakaan, olin ostanut juuri Omegaa ja ottanut niitä 4 kpl. Lääkäri: Omegat kielletty. Ok.

Minulla on lisäksi ollut jo iät ja ajat silmänpainelääke, yksi tippa kumpaankin silmään iltaisin. Paineet 4/2018 15+15.
 
Olen vieläkin kaiken edellä esitetyn jälkeen epätietoinen lääkitysten suhteen. 
Kiitos vastauksestanne!  

      

23.5.2018
Vieläkin epätietoinen

Verenpaineen rytmihäiriömerkki ilmaantuu mistä tahansa rytmin poikkeavuudesta. Rytmihäiriömerkki ei siis tarkoita automaattisesti tiettyä rytmihäiriötä. Kysyjän tapauksessa tutkimuksissa löytyi ensin lisälyöntitaipumus, ja myöhemmin eteisvärinä. Jos kardiologi on todennut eteisvärinän, diagnoosia voidaan pitää varmana, vaikka se olisikin tehty muilla keinoin kuin perinteisellä maaten nauhoitetulla EKG-rekisteröinnillä. Verenpainemittarin ilmoituksista voisi karkeasti ottaen todeta, että jos rytmihäiriömerkin aikana syke on muutoin tavanomainen tai jopa hivenen hitaampi, kyse on todennäköisesti lisälyönneistä. Jos taas syke on selvästi normaalia nopeampi (ja vielä epäsäännöllinen), silloin kyse on mahdollisesti eteisvärinästä. Kannattaa opetella myös tunnustelemaan omaa pulssia, siten voi oppia erottamaan nämä kaksi rytmihäiriötä toisistaan.

Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön riski. Tätä riskiä pienennetään käyttämällä antikoagulanttia eli veren hyytymistä hidastavaa lääkettä. Kysyjän tapauksessa lääkkeen nimi on Xarelto. Annos vaikuttaisi oikealta. Koska eteisvärinätaipumus on pysyvä, myös lääkitys on jatkuva. Kysyjän tapauksessa tukosvaaran riskipisteitä on kaksi (ikä ja verenpaine), mutta pian jo neljä (kun 75-vuotissyntymäpäivä on käsillä ja kyseessä on nainen), joten lääkityksen jatkaminen on hyvin perusteltua. Verenpainelääkkeenä voi hyvin jatkaa entistä candexetil-lääkitystä, mutta käyttäisin lisäksi myös rytmihäiriöitä lievittävää/vähentävää beetasalpaajaa.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Elämää ensimmäisen eteisvärinäkohtauksen jälkeen

Täytin juuri 73 vuotta. Äitienpäivän jälkeisenä maanantaina heräsin klo 6, käväisin wc:ssä ja palasin petiin. Oli outo tunne rinnassa, sydän löi kiihkeästi. Mittasin verenpaineen, pulssi 159 ja jokin sydänmerkki vilkkui nurkassa. Yläpainetta en muista mutta alapainekin oli yli 100. En muista tarkemmin, koska hyppäsin melkein kattoon. Otin disperiinin, sitten otin Bisoprololin ja toisenkin. (Olin saanut sitä varmuuden vuoksi neljä vuotta aiemmin lääkäriltä, kun oli kerran yöllä havainnut tiheärytmisyyttä joka ei meinannut lakata ja nyt avasin ekan kerran). Tunnin kuluttua herätin poikani ja avopuolisonsa, kun olivat luonani juhlistamassa synttäri/äitienpäivää (söimme ja joimme viiniä pihalla ihanassa lämpimässä säässä). Pyysin soittamaan ambulanssin. Minut vietiin Lohjan sairaalaan, koska eteisvärinä ei talttunut ambulanssin konstein. Eikä sairaalassakaan auttanut muu kuin sähkö lopulta. 
Olen seuraillut verenpainettani silloin tällöin, koska kaikilla tuntemillani ikätoverinaisilla on verenpaine- ja tiesmitä lääkityksiä. Minulla ei mitään ja toivon kaiken jatkuvankin niin. Olen 25 vuotta syönyt magnesiumia, ubikinonia ja kalaöljyä päivittäin, talvisin ja sadekesinä myös D-vitamiinia, lisäksi B-vitamiinia pari kertaa viikossa sekä satunnaisesti sinkkiä ja harvoin seleeniä. Näillä omilla määräyksilläni on selvitty tähän asti. Kokonaiskolesteroli ylärajoilla, mutta Hdl korkea. Kaikki muut arvot hyvät. Verikoe on otettu vuosittain ja omatoimisesti tsekkailen myös niitä. Päivittäin pikkulenkki koirien kanssa ja soutua kuntosalilla 2-3 kertaa viikossa (2 km/6 min 20 sek. noin, sykettä en ole uskaltanut yli 140 päästää, kun en tiedä onko turvallista). Omakotitalo tarjoaa hyötyliikuntaa lisäksi.
Sairaalareissun jälkeen olen mitannut paineet päiväkirjaan muutaman kerran päivässä. Päivisin rasituksen jälkeen palautuvat hyvin alle 130 ja 75 ja syke 65-70. MUTTA järkyttävä huomio: olen mitannut heti herätessi puolinukuksissa ja paine on ollut 166-184 ja 90 syke 69-77. Eli kuolema uhkaa nukkuessani aina niin syvää untani. Jorvissa todettiin uniapnea joskus 20 vuotta sitten ja minulle valettiin kiskot, jotka ovat vuosia olleet sopimattomat, enkä niitä voi käyttää, en ole ikinä kokenut niitä hyödyllisiksi hankaliksi vain, valitettavasti. Minulle määrättiin kuukaudeksi flimmerin jälkihoitoon Eliquis 5mg 1+1/pv ja Bisoprolol 2,5 mg 1/2 aamuisin. Eilen lisättiin myös illaksi 1/2, mutta vaikka otin sen vasta kello 23 niin sama meno klo 7 heräämisessä jatkui. (Alkoholilla ei osuutta asiaan.) Pelottaa, ettei tälle mahdeta mitään ja saan aivoinfarktin, enkä edes kuolisi suoraan. Help! 
Kiitos etukäteen!
Kati

23.5.2018
Kati

Eteisvärinä on tavallinen rytmihäiriö, jonka ilmaantuminen liittyy usein ikääntymiseen. Toki monet muutkin tekijät voivat altistaa eteisvärinälle. Kysyjän tapauksessa sellainen tekijä on esimerkiksi hoitamaton uniapnea.

Myös verenpaine tahtoo nousta ikääntyessä ja monet tarvitsevat hoidoksi lääkityksen. Kysyjän elintavat vaikuttavat terveellisiltä, liikuntaakin tulee harrastettua monipuolisesti. Kannattaa vielä kiinnittää huomiota ravinnon suolamäärään, ja tummia makeisia (lakritsi ja salmiakki) tulee välttää, sillä ne saattavat nostaa verenpainetta. Lisäksi kannattaisi pohtia uudelleen, eikö uniapnean hoidoksi todellakaan ole mitään toimivaa ratkaisua näköpiirissä. Jos verenpaine ei tasoitu normaalilukemiin, pitää aloittaa toimiva lääkitys.

Eteisvärinätaipumus on yleensä pysyvä. Eteisvärinäkohtaus tulee siis joskus toistumaan. Seuraavalla kerralla se on kuitenkin helpommin hallittavissa, kun käytössä on jo beetasalpaaja (bisoprolol), joka rauhoittaa sykettä myös eteisvärinäkohtauksessa. Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara, sillä rytmihäiriön aikana veren liikkuminen eteisissä on hidastunutta ja silloin saattaa muodostua paikallinen verihyytymä. Hyytymä lähtee mieluusti liikkeelle verivirran mukana, ja valitettavan usein päätyy aivoihin. Tätä haitallista tapahtumaa ehkäistään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Kysyjän tapauksessa käytössä on Eliquis-niminen valmiste. Useimmat potilaat tarvitsevat lääkkeen pysyvästi, ei kuukauden kuurina kuten kysymyksessä kerrotaan. Päätökseen hoidon kestosta vaikuttavat potilaan ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Kysyjän tapauksessa riskipisteiksi on ilmeisesti laskettu yksi kappale (ikä yli 65 vuotta), mutta aika pian on tiedossa lisäpiste naissukupuolesta ja koska verenpainekin näyttäisi olevan koholla, riski on suurentunut. Tässä tapauksessa harkitsisin vakavasti Eliquis-lääkkeen jatkamista pysyvästi. Aivoinfarkti ainakin tulisi tehokkaammin ehkäistyä.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Lääkehaittako?

Miulla on aortaläpän vuoto todettu 9 vuotta sitten. Verenpaineeni on 160/48-170/45, syke 58-60, lääkitys Losatrix 25 mg. Pientä huimausta joskus. Onko tällä lääkityksellä syy yhteyttä siihen, kun peräsuoli on hyvin aktiivinen, jota minulla ei aikasemmin ollut? Pitäiskö lääkitys vaihtaa toiseen lääkkeeseen?

22.5.2018
82-vuotias mies Lapista

Losatrix (losartaani) -lääkkeeseen on kuvattu liittyvän harvinaisena haittavaikutuksena ripulia, mutta varsinaista ulostamispakkoa lääkkeeseen ei liity. Kannattaa siis etsiä tämän toiminnallisen vaivan syytä ja ratkaisua muualta.

1.6.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Sydämen rytmi reistailee

Minulle tehtiin pallolaajennus 2013. Lääkitys on Ormox 20 mg x 2, Orloc 5 mg x 1 ja Bisoprolol 2.5 mg x 1, Clopidogrel 75 mg x 1, Amlodipin 5 mg x 1, Primaspan 100 mg x1, Rosuvastatin 5 mg x 1 ja Losatrix 100 mg x 1. Nyt rytmihäiriöt ovat taas lisääntyneet ja hengästyn aika nopeasti, kovin rasittavaa likuntaa en pysty tekemään. Miten toimin?

10.5.2018
67 v nainen

Rytmihäiriötuntemuksen syy pitää aina selvittää. Diagnoosi tehdään EKG-rekisteröinnillä. Näin ollen ainakin tavallinen 12-kanavainen EKG pitäisi ottaa. Ongelmana vain usein on, että rytmihäiriö ei osu juuri nauhoituksen hetkeen, jolloin diagnoosia ei pysty tekemään jälkikäteen. Seuraava vaihe on nauhoittaa sydämen rytmiä pitempi aika EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnillä eli Holter-tutkimuksella. Ikääntyessä eteisvärinän mahdollisuus kasvaa, ja eteisvärinä altistaa tunnetusti aivoverenkiertohäiriöille. Siksi rytmihäiriön diagnoosin määrittäminen on tärkeätä.

Lääkityksessä kiinnittää huomiota kaksi asiaa. Ensinnäkin käytössä on sekä Orloc että bisoprolol. Orloc-valmiste sisältää bisoprololia, joten herää kysymys miksi käytössä on kaksi valmistetta samaa ainetta? Kysyjällä on käytössä myös kaksi veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkettä, klopidogreeli ja Primaspan. Tämä on tavallinen yhdistelmä sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen, mutta käyttö määrätään yleensä määräaikaiseksi, esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden ajaksi. Kun pallolaajennustoimenpiteestä on jo useampi vuosi aikaa, pitää tässä kohden kysyä, onko toinen lääke jäänyt erehdyksessä listalle vai onko kyseessä varmasti harkittu pitkään jatkettu yhdistelmä? Tämä pohdinta pitäisi löytyä sairaskertomuksesta, jotta kaikki hoitavat lääkärit tietävät asiasta.

31.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Pitääkö antikoagulanttia jatkaa ablaatiohoidon jälkeen?

Olen 62-vuotias mies. Pallolaajennus on tehty kolme vuotta sitten. Jo sitä ennen oli lisälyöntisyyttä bigeminiaan asti. Bigeminian takia tehtiin Holter, jossa oli eteisvärinää ja -lepatusta. Bigeminia korjattiin kaksi vuotta sitten onnistuneesti ablaatiolla. Koko ajan eteisvärinälöydöksen jälkeen on ollut verenohennuslääke, ensin Marevan nyt Pradaxa 150 mg×2 kpl/päivä. Olen nyt miettinyt, onko tarpeen syödä Pradaxaa. Tai voisiko annosta pienentää? Oma arvaus on, että eteisvärinä aiheutui vuosia sitten erittäin runsaasta lisälyöntisyydestä, joka on nyt siis korjattu. Verenpainekin on ok.

 

 

5.5.2018
Sala

Bigeminia tarkoittaa sitä, että joka toinen sydämen lyönti on lisälyönti. Lisälyönti voi olla peräisin eteisistä tai kammioista. Kysyjällä lisälyöntisyyttä on ollut poikkeuksellisen runsaasti, ja tästä syystä on päädytty tekemään ablaatiohoito. Lisäksi on todettu eteisvärinää ja -lepatusta. Lisälyöntisyyden vuoksi ei tarvita veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkitystä, mutta eteisvärinään ja -lepatukseen liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara, minkä vuoksi potilaat joutuvat usein käyttämään antikoagulanttia.

Hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttavat potilaan ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Kysyjällä on sepelvaltimotauti (pallolaajennus tehty), josta ansaitsee yhden tukosriskipisteen. Jos sairauksia ei ole muita, henkilö kuuluu eteisvärinään liittyvän aivoverenkiertohäiriön suhteen keskisuuren riskin ryhmään. Tällöin voidaan tapauskohtaisesti harkita, voidaanko antikoagulaatiohoito vielä jättää pois.

Vaikka lisälyöntisyys olisi alun perin ollut tärkeä eteisvärinää käynnistävä mekanismi, ei lääkitystä voi tällä perusteella nyt jättää pois. Usein antikoagulaatiohoitoa jatketaan, vaikka olisi tehty varsinainen eteisvärinänkin ablaatiohoito. Antikoagulaatiohoidon jatko päätetään siis edellä mainittujen riskipisteiden perusteella.

Suorien antikoagulanttien annokset ovat vakioita. Pradaxan annosvalintaan vaikuttavat lähinnä potilaan ikä ja munuaistoiminta. Jos potilas on yli 80-vuotias, tai munuaistoiminta on heikentynyttä, voidaan harkita pienempää annosvahvuutta. Kysymyksessä ei mainita munuaistoiminnata mitään, mutta voidaan olettaa, että toiminta on normaalia koska Pradaxa-annos on ollut 150 mg 1 tabletti 2 kertaa päivässä. Pradaxan annos on näin ollen todennäköisesti oikea. Rytmihäiriön esiintymistiheys ei siis vaikuta annostukseen eikä annosta saa vähentää.

31.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Eteisvärinäpotilaan seuranta

Olen 78 v nainen. Joulukuussa 2016 minulle tehtiin nousevan aortan dilataation johdosta protetisaatio. Normaalit sepelvaltimot. Lisäksi minulla on paroksysmaalinen eteisvärinä. Rytmihäiriö on yöpainotteinen. Holterissa 10/2014 seitsemän flimmerijaksoa, maksimitaajuus 168/min. Rytmihäiriötä hoidettu v.2008 alkaen. Lääkkeet Emconcor 5 mg  tabl. 5 mgx 2 ja xarelto 20 mg tabl. 20 mgx 1. Verenpaine 126/66 ja syke 54. Olin kontrollissa kolmen kuukauden jälkeen leikkauksesta. Lausunto: tilanne ja parantuminen hyvä, jatkoseuranta terveyskeskuspuolella. Minua askarruttaa, minkälaista jatkoseurantaa minulla pitäisi olla?

27.4.2018
Jatkoseuranta

Nousevan aortan leikkauksen jälkeen aorttaa ei kuvanneta rutiininomaisesti. Säännöllisiä röntgenkuvauksia ei siis tarvita. Sen sijaan eteisvärinän ja erityisesti siihen liittyvän lääkehoidon vuoksi seurantakäynnillä terveyskeskuksessa tulisi käydä vuosittain. Käynnin yhteydessä tarkastetaan lääkityksen sopivuus ja riittävyys, sekä varmistetaan ettei lääkitys ole aiheuttanut haittoja. Antikoagulaatiohoidon (Xarelto-lääke) vuoksi tulee tarkastaa vähintäänkin verenkuva (B-pvk) sekä munuaisten toiminta (P-kreatiniini). Kun ikää kertyy, antikoagulaatiohoitoon liittyvää seurantaa voidaan joutua toteuttamaan tiheämminkin, esim. 6 kuukauden välein. Beetasalpaajahoidon (Emconcor) vuoksi EKG kuuluu myös vuosittaiseen seurantaan.   

4.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Uupuva eteisvärinäpotilas

Hei! Olen 65-vuotias nainen. Minulla on krooninen eteisvärinä. Lääkityksen tähän vaivaan on marevan forte 5mg, annos kahtena päivänä viikossa kokonainen ja muina puolikas. Sekä Bisofrol 1 aamuisin ja 1 illalla. 
Lisäksi kilpirauhasen vajaatoimintaan Thyroxin 2 kertaa 25 mg/vrk. Aikuistyypin diabetekseen Amaryl 1mg/vrk ja Jatkuvia 100 m /vrk.

Minulle on tehty 2 kertaa katetriablaatio, toinen kerta viitisen vuotta sitten. Toisessa animaatiossa eivät saaneet sinusrytmiä, mutta rytmihäiriöt muuttivat muotoaan. Eteisvärinä ja lepatusta on edelleenkin, mutta syke pysyy alle sadan lääkityksen ansiosta. Hoitomuotona nykytilanteessa on siis pyrkimys pitää syke alle 90. Rytminsiirtoja ei tehdä, koska siitä ei ole ollut pitkäaikaista apua. 

Ongelmana on se, että hengästyn tosi helposti liikkuessa ja kun lähden esim. lenkille, tuntuu jo muutaman kymmenen metrin jälkeen, että voimat katoaa. Vähän ajan päästä voi taas kävellä, mutta hengästyminen vaivaa ja on lisääntynyt. Voiko koko tämä kaikki johtua tuosta beetasalpaajasta, jota olen käyttänyt vuodesta 1996 lähtien. Voisikohan tuota Bisofrolia oma-alotteisesti vähentää ja katsoa, onko siitä apua.

27.4.2018
Voimat katoaa ja hengastyttää

Kun eteisvärinä jää pysyväksi eli vallitsevaksi rytmiksi, hoidon tavoitteena on säädellä sykettä rauhoittava lääkitys mahdollisimman hyväksi. Tavoitteena on oireettomuus. Tähän tarkoitukseen käytetään yleensä beetasalpaajia, joista bisoprololi (kysyjän tapauksessa Bisofrol-valmiste) on tavallisin. Muitakin lääkkeitä on. Sykkeen tulisi olla lepotilassa alle 110/min.

Kysymyksessä kuvailtu hengästyminen ja uupuminen saattaa johtua pikemminkin liian korkeasta tai liian matalasta syketasosta, eikä niinkään varsinaisesti beetasalpaajalääkkeestä. Asian selvittämiksi kannattaisi tehdä EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eli Holter-tutkimus, joka selvittää syketason myös rasituksen aikana. Tavanomainen EKG:hän rekisteröidään lepotilassa, joten se ei kerro tilannetta joka vallitsee kävellessä. Asiaa voi helposti tutkailla myös tunnustelemalla omaa sykettään rasitustilanteessa.

Lääkitystä ei saa mennä muuttamaan omatoimisesti ilman lisäselvityksiä. Jos sydän tykyttää rasituksessa liian vauhdikkaasti, lääkevaikutusta on liian vähän. Lääkkeen vähentäminen taas auttaisi tilanteessa, jossa syke ei nouse riittävästi eli vaikutusta on liikaa. Kysyjä kertoo korkeahkosta leposykkeestä, joten sen perusteella epäilisin ensimmäistä vaihtoehtoa.

4.5.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri

Serrapeptaasi ja antikoagulaatiohoito

Onko ehdoton kielto AK Eliquis -lääkkeen kanssa käytetty serrapeptaasi? En osannut hoidon alussa ajatella, että käyttö olisi ongelmallista ja fibromyalgian, verenpaineen aiheuttaman korvahuminan, korkean paineen (3 lääkettä, micardis + 80, Zanidip 20 ja Bisoprolol) ja päänsärynkin vuoksi käytin tätä serraa huomaten selkeää apua vaivoihin, nivelkipuihin, pään raskauteen ja hermosärkyyn. Käytin niitä samanaikaisesti useita kuukausia ja nyt kun serra on loppunut ja vaivat pahentuneet aloin lukemaan asiasta lisää. Koska serra poistaa tätä kuollutta fibriinikudosta, tarkoittaako se sitä, ettei minkäänlainen verenvuodon hyytymistekijä toimi, vai voisiko tämä haitta olla pienempi, vain kuollutta solukkoa tuhoavaa? En huomannut mitään haittoja, vaan enemmän etua tästä serrapeptaasin käytöstä samanaikaisesti. Eli uskaltaisinko jatkaa nivelrikkokivun sietämättömyyden vuoksi?

18.4.2018
Leila

Serrapeptaasi eli serratiopeptidaasi on enterobakteerien sukuun kuuluvan Serratia marcescens -bakteerin tuottama proteiineja hajottava entsyymi. Saksalainen lääkäri Hans Nieper (1928-1998) toi valmisteen markkinoille ”ihme-entsyyminä”, ja sen mainostetaan ”pilkkovan sairasta ja kuollutta kudosta, mutta ei tervettä tai elävää kudosta”. Sitä suositellaan monenlaisen vaivan hoitoon. Valmisteesta ei ole tehty varsinaisia lääketieteellisiä tutkimuksia, eikä sen tehoa ole tutkittu tieteellisesti.

Valmistetta ei suositella henkilöille, jotka käyttävät veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkettä. Eliquis® -lääke on antikoagulantti, eli veren hyytymistä hidastava lääke. Serrapeptaasia ei siis saa käyttää yhdessä tämän valmisteen kanssa.

Muutoinkin sydänlääkkeitä käyttävien potilaiden kannattaa noudattaa erityistä kriittisyyttä luontaistuotteiden käytössä, sillä useimpien näiden valmisteiden vaikutuksesta sydänlääkkeisiin ei ole riittävästi tietoa.  

27.4.2018

Anna-Mari Hekkala
Anna-Mari Hekkala
Ylilääkäri