Sydänterveyttä edistetään Hollannissa tutkimuksen ja teknologian avulla

Hollannin terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriössä kansanterveysasioista vastaava Jeroen Hulleman kertoi, että 16,8 miljoonan asukkaan maassa terveydenhuollon vuosibudjetti on 76,7 miljardia euroa ja terveydenhuollon vuosikulut kaikkiaan 5 500 euroa asukasta kohden.

Hollannissa on sata sairaalaa ja 1,2 miljoonaa terveystyöntekijää. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisesta keskustellaan sielläkin. Ikäpyramidi muistuttaa pikemminkin kokispulloa. Kustannukset kasvavat, eivätkä voimavarat riitä täyttämään ikääntyvän yhteiskunnan tarpeita. Erilaiset terveydenhuollon järjestelmät, joita maassa on neljä, eivät keskustele riittävän hyvin keskenään. Kuulostaa kovin tutuilta.

Hollannissa kroonisiin sairauksiin sairastutaan nykyään aikaisempaa nuorempina, keskimäärin nelikymppisinä. Siitä huolimatta ihmiset eivät koe itseään kovin sairaiksi.

Kansallisilla terveydenedistämisohjelmilla pyritään hillitsemään sairastumista, siirtämään myöhemmäksi ikääntymisen aiheuttamia terveysongelmia, edistämään terveyttä ja parantamaan ihmisten toimintakykyä. Suurin paino on mielenterveysongelmien, diabeteksen ja alkoholismin ehkäisyssä.

Ikääntyminen lisää luonnostaan sairastuvuutta. Vaikka lääketiede kehittyy ja esimerkiksi monia syöpiä pystytään parantamaan menestyksellisesti, lääkkeillä on usein epäedullisia vaikutuksia: kenties rintasyöpä paranee, mutta lääkkeen sivuvaikutuksena tulee kymmenen vuoden kuluessa sydänsairaus.

Teknologia terveyden tukena

VU Medisch Centrum on huippututkimukseen keskittyvä instituutti Amsterdamin liepeillä. Instituutin sydäntutkimuskeskus käyttää hyödyksi PET-, tietokonetomografia- ja magneettikuvausteknologiaa mm. lihavuuteen ja diabetekseen vaikuttavan verisuonirasvan, sydämen oikean kammion ja keuhkoverenpainetaudin tutkimiseen sekä kardiomyopatian syntymekanismin selvittämiseen.

Lihavuus- ja diabetestutkimuksen kohteena on Amsterdamin pohjoisosa, jossa lihavuusongelma on huomattavasti ympäröivää aluetta yleisempää ja odotettavissa oleva elinikä kymmenisen vuotta muuta maata alhaisempi. Kaikkiaan Hollannissa on diagnosoitu 750 000 tyypin 2 diabetestapausta ja arviolta 250 000 on diagnosoimatta.

Diabeteksen torjunta on myös valtion intresseissä, sillä sen aiheuttamat suorat kulut ovat jo nyt 6,5 miljardia euroa vuodessa. Diabetes on itsenäinen sydän- ja verisuonitautiriski, sillä jopa 75 prosenttia diabetesta sairastavista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Tyypin 2 diabeteksen arvioidaan lyhentävän elinajanodotetta kuudella vuodella, joista kahdelle ei ole vielä löydetty selittävää tekijää. Diabetes näyttää kuitenkin nopeuttavan muiden kroonisien sairauksien etenemistä toistaiseksi tuntemattomalla tavalla.

Maastrichtin alueella toimiva Synapse BV -tutkimuslaitos operoi toisaalta biokemian ja molekyylibiologian, toisaalta farmaseuttisen ja kliinisen tieteen välimaastoissa. Synapsen pitkäaikainen johtaja, akateemikko Coen Hemker, on tehnyt elämäntyönsä tutkimalla veren hyytymismekanismia. Hemker kuvaa veren hyytymistä maidon juoksettumista muistuttavaksi mekanismiksi. Hän haluaisi selvittää, missä vaiheessa hyytymästä kehittyy veritulppa, jotta tulpan syntyminen voitaisiin kokonaan ehkäistä.

Eindhovenin teknillisen yliopiston biomekaniikan solulaboratoriossa selvitetään teknologian mahdollisuuksia ihmisen elinikäisen terveyden ylläpitämiseksi. Esimerkiksi lääkkeen sopivuutta voidaan testata potilaan omilla soluilla ja soluviljelyä käytetään mm. läppäkudosteknologiassa.

Kantasolu- ja keinosydänluentoja kuunnellessa ajatukset kulkeutuvat tieteiskirjallisuuteen ja myös eettisiin pohdintoihin. Mikä on ihmiselämän hinta? Kuka päättää, milloin elämää voidaan jatkaa keinotekoisesti ja kuinka kauan elämää voi pitkittää? Meille kerrotaan, että joka puolella maailmaa ihmiset ovat valmiita maksamaan suunnilleen saman hinnan elämän jatkumisesta, tällä hetkellä suurin piirtein 80 000 euroa. Euroopassa sydänpumppuasennuksia tehdään kuitenkin ainoastaan sydänsiirtojonossa oleville.

Vierailu kuningatar Wilhelminan lastensairaalassa puolestaan havainnollistaa, minkälainen sairaala Helsinkiin uutta lastensairaalaa suunnittelevilla on mielessään: lapsi on keskiössä ja hoito toteutetaan mahdollisimman paljon lapsen ehdoilla.

Terveellisen elämän tutkimus

Väestön hälyttävä lihominen jo alle 50-vuotiaina oli alkusysäyksenä 2010 alkaneella Maastrichtin laajalla väestötutkimuksella. Metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien lisäksi lihavuus vaikuttaa monien muidenkin kroonisten sairauksien syntymekanismiin. Tutkimus kestää vuoteen 2018. Siitä vastaa Maastrichtin yliopiston Medical Centre+ -laitos.

Tutkimukseen halutaan kaikkiaan 10 000 Maastrichtin ja ympäröivän Heuvellandin alueen yli 40-vuotiasta asukasta, joista puolet sairastaa tyypin 2 diabetesta. Rekrytointi on osoittautunut haasteelliseksi ja tähän mennessä on päästy vasta noin puoleen tavoitteesta.

Maastrichtin tutkimuksessa pyritään selvittämään lihavuuden, metabolisen oireyhtymän ja tyypin 2 diabeteksen kehittymistä, sydän- ja verisuonitautien kehittymistä ja sitä, miten diabetes ja metabolinen oireyhtymä nopeuttavat sitä sekä diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän vaikutusta muiden kroonisten sairauksien kehittymiseen ja uusien biomarkkereiden ja riskitekijöiden tunnistamista korkean riskin henkilöiden löytämiseksi.

Teknillinen tutkimuslaitos, TNO, käyttää teknologiaa tutkimuksen ja terveyden edistämisen apuna. Se mm. kehittää menetelmiä, jotka yhdistävät terveysmittaukset ja teknologiset ratkaisut elintapaohjauksen välineinä. TNO on kääntänyt ajattelutavan hoito- ja tautikeskeisestä terveysorientoituneeksi ja oman elämän hallintaa korostavaksi. Näköpiirissä on, että aluesairaalat voidaan hävittää tarpeettomina, kun ihmiset alkavat seurata terveyttään suhteellisen halvoilla puhelinsovellustesteillä. Teknologian avulla on myös kehitetty tapoja valmistaa terveellisempää ruokaa – mm. vähäsuolaista leipää – niin, että muutosta ei huomaa maussa.