Hyppää sisältöön
Etusivu / Terveys & Hyvinvointi / Verenpaine / Verenpaineen kotimittaus

Verenpaineen kotimittaus

Kohonnut verenpaine ei yleensä aiheuta oireita. Oma verenpainearvo selviää vain mittaamalla.

Mari Blek-Vehkaluoto, asiantuntija, elvytys ja riskitekijät
Julkaistu 31.8.2018
Päivitetty 28.10.2024

Kotimittaus on luotettava tapa selvittää verenpaine, jos mittari, mansetti ja mittaustekniikka ovat kunnossa.

Mittarin ja mansetin valinta

Kotimittaus on suositeltavinta tehdä olkavarsimittarilla. Käytä rannemittaria, jos omaan olkavarteen ei ole saatavilla oikean kokoista mansettia.

Valitse mittariksi puolueettomassa testissä hyväksytty laite. Sen kunto tulee tarkistaa joka kolmas vuosi tai valmistajan ohjeen mukaan. Mittaria hankittaessa kannattaa varmistaa, miten laitteen huolto tarvittaessa onnistuu.

Oikean kokoinen mansetti on tärkeä osa luotettavaa verenpaineen mittausta. Liian pieni mansetti antaa todellista painetta korkeamman ja liian suuri mansetti puolestaan matalamman lukeman. Mittaa oman olkavarren ympärysmitta ja valitse sen perusteella oikean kokoinen mansetti laitevalmistajan ohjeen mukaisesti.

Milloin verenpaine mitataan

Jokaisen aikuisen tulee tietää oma verenpainetasonsa.

Jos verenpaine on yksittäisessä lääkärin tai hoitajan tekemässä mittauksessa ≥ 140/90 mmHg tai kotimittauksessa ≥ 135/85 mmHg, verenpainetaso selvitetään seitsemän vuorokauden mittaussarjana. Kotimittaus on helpoin ja luotettavin tapa verenpainetason selvittämiseen.

Mittaa verenpaine aamuin illoin kaksoismittauksena viikon ajan. Kaksoismittaus tarkoittaa verenpaineen mittaamista kahdesti peräkkäin 1-2 minuutin välein. Verenpainetaso on viikon aikana tehtyjen mittausten keskiarvo.

Hoidon arviointiin eli verenpainetason seurantaan riittää neljän vuorokauden mittaussarja. Aamumittaukset tehdään yleensä ennen lääkkeiden ottoa klo 6-9 ja iltamittaukset klo 18-21.

Milloin kotimittaus on tarpeen? Miksi se on tarpeen? Kuinka usein mitataan?
Kun verenpaine on yksittäisessä mittauksessa todettu kohonneeksi. Saadaan selville todellinen verenpainetaso ja lääkäri voi tehdä päätöksen lääkehoidon tarpeellisuudesta. Verenpaine mitataan kaksoismittauksena aamuin ja illoin seitsemänä peräkkäisenä vuorokautena.
Kun lääkehoito on äskettäin aloitettu tai lääkitystä on muutettu. Voidaan arvioida, päästäänkö tällä lääkityksellä  hoitotavoitteeseen. Verenpaine mitataan kaksoismittauksena aamuin ja illoin neljänä vuorokautena.
Kun lääkitys on vakiintunut ja hoitotaso saavutettu. Seurataan verenpainetason pysyvyyttä. 1-2 mittausta kuukaudessa ja lisäksi neljän vuorokauden mittaussarja ennen lääkärin tai hoitajan vastaanottoa.

Ennen mittausta

Vältä puolen tunnin ajan ennen verenpaineen mittausta raskasta fyysistä ponnistelua, tupakointia ja alkoholia, kahvia, teetä, kola- ja energiajuomia. Mittausympäristön tulisi olla meluton, kiireetön ja lämmin.

Verenpaineen voi mitata kummasta olkavarresta tahansa. Tavallisesti oikeakätisen on helpompi mitata vasemmasta olkavarresta ja vasenkätisen oikeasta. Tarkista oman mittarisi käyttöohjeista, onko mansetin asettamisessa oikean ja vasemman olkavarren välillä jotain eroa.

Verenpaineen seurantaa aloitettaessa on hyvä tarkistaa, ettei käsien välillä ole merkittävää (yli 10 mmHg) paine-eroa. Jos ero on merkittävä, mitataan siitä kädestä, jossa paine on korkeampi.

Mittaa näin

  1. Istu selkänojalliseen tuoliin, nojaudu selkänojaan ja istu mahdollisimman rennosti.
  2. Kiedo oikean kokoinen mansetti paljaan olkavarren ympärille siten, että sormi mahtuu mansetin ja olkavarren väliin.
  3. Katso, että mansetin ilmaletkun kiinnityskohta on kyynärtaipeen kohdalla ja että letku kulkee vapaasti. Tue käsivarsi noin 90 asteen kulmaan siten, että mansetti ja sydän ovat samalla tasolla. Pidä käsi rentona. Kun olet kiinnittänyt mansetin olkavarteen, rauhoitu ennen mittausta noin viiden minuutin ajaksi.
  4. Suorita mittaus. Ole aivan rento. Älä puhu tai liiku mittauksen aikana. Toista mittaus 1-2 minuutin kuluttua ja merkitse molemmat tulokset muistiin.
  5. Laske seurantajakson aamumittausten, iltamittausten ja aamu- ja iltamittausten keskiarvot. Mittaustulokset saattavat jäädä myös mittarin muistiin, ja mittari tai siihen yhdistettävä sovellus voi laskea mittausten keskiarvot. Ota aina mittaustulokset mukaan lääkärin tai hoitajan vastaanotolle.

Sydänliiton verenpaineen kotiseuranta -excel laskee keskiarvot puolestasi

Voit käyttää verenpainearvojen kirjaukseen ja keskiarvojen laskemiseen oheisia Excel-taulukoita. Tallenna tiedosto ensin koneellesi.

Verenpaineen kotiseuranta 4 vuorokauden mittausjaksolla Verenpaineen kotiseuranta 7 vuorokauden mittausjaksolla

Jos haluat käyttää Googlen Sheet -palvelua, tee seuraavasti: Kirjaudu Google Driveen. Lataa Verenpaineen kotiseuranta -dokumentti omalle koneellesi. Tallenna nyt tiedosto Google Driveen. Valitse Verenpaineen kotiseuranta -dokumentti ja avaa se. Tämän jälkeen avaa se Google Sheetinä (Open with Google Sheets). Huomaat että Verenpaineen kotiseuranta -taulukko muuntuu Google Sheetille sopivaksi.

 

Kotimittauksissa on pienemmät lukemat

Verenpaine on yleensä korkeampi vastaanotolla kuin kotona. Kun kotimittaukset tehdään oikein, niiden tulokset kuvaavat verenpainetasoasi luotettavammin kuin vastaanottomittaukset.

Lääkärin tai hoitajan vastaanotolla mitattua painetta vastaava kotimittauspaine

Vastaanottopaine (mmHg) Kotipaine (mmHg)
120/80 120/80
130/80 125/80
140/90 135/85
150/90 140/85
160/100 145/90
Lue lisää verenpainetason luokittelusta

Tunne pulssisi

Kotimittauksen yhteydessä kannattaa tunnustella pulssi sen säännöllisyyden tai epäsäännöllisyyden toteamiseksi. Pulssin ehtii hyvin tunnustelemaan esimerkiksi mansetin kiinnittämisen jälkeen, ennen mittausta.

Epäsäännölliseksi muuttunut pulssi voi olla merkki eteisvärinästä. Monet verenpainemittarit ilmoittavat rytmihäiriöistä, jolloin on syytä selvittää, johtuuko tämä lisälyönneistä vai eteisvärinästä. Jos pulssi on hyvin epäsäännöllinen, verenpainemittari saattaa antaa virheilmoituksen.

Eteisvärinä ja verenpaineen mittaus

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi