Mieltäni jäi askarruttamaan terveyskeskuslääkärin antama vastaus Tambocor 200 mg käytön jatkamisesta, että lääkitystä voitaneen jatkaa, vaikka EKG:ssä QRS oli 110 millisekuntia ja QTcB 481 millisekuntia. Tambocor 200 mg aloitettiin maaliskuussa ja kontrolli- EKG:ssä silloin QRS 108 ms ja OTcB 459 ms. Lisälyöntejä tulee päivittäin, lukuunottamatta yhtä viiden päivän jaksoa, jolloin en tarvinnut yhtään Emconcoria. Nyt taas joudun ottamaan Emconcor 2.5 mg päivittäin, tosin otan sitä ensin puolikkaan, jos lisälyöntisyys jatkuu, otan toisen puolikkaan. joskus joudun ottamaan pienen ”murenan” Opamox 15 mg, sillä se tuntuu tehoavan lisälyönisyyteen.
Uskallanko lähteä EKG:stä huolimatta Ruotsiin vajaaksi viikoksi?
Toisena kysymyksenäni olisi vielä sellainen harmitus, tehdessäni käsillä jotain, esim lattian peseminen, perunoitten kuoriminen, ylähyllyltä jotain kurkottaen, aiheuttaa helposti tykytyksiä, muljahduksia. sepelvaltimotauti on pois suljettu. TT-kuvaus tehty tammikuussa -16. Onko mahdollista, että syynä voisi olla kireät niska-hartialihakset vai viittaako oireet sydänperäiseen.
29/06/2016
Mommomamma
Vastaus
Staattiset työasennot voivat yksilöllisen herkkyyden mukaan provosoida erilaisia sydänoireita, joihin henkilöllä muuten on taipumusta.
EKG-muutoksia koskevaan kysymykseen taustaksi se, että nimimerkki on aiemmin ilmoittanut käyttävänsä flekainidia (Tambocor) eteisvärinän estoon, mikä hyväksyttävä käyttöaihe, kun ei ole sepelvaltimotautia ja sydän on muutenkin rakenteiltaan kunnossa. Yleensä Tambocoria käytetään yhdessä beetasalpaajan kanssa tiettyjen sydämen rytmiin liittyvien haittojen torjumiseksi, ja tästä poiketaan vain hyvästä syystä harkinnan jälkeen. Siten ”en tarvinnut Emconcoria” herättää kysymyksen, miksi ei käytetä molempia säännöllisesti rinnakkain.
Mikään eteisvärinän estohoito ei ole sataprosenttisen tehokas, vaan tavoitteena on eteisvärinäkuorman ja siitä aiheutuvan haitan vähentäminen. Lisälyöntejäkin Tambocor yleensä vähentää, mutta täydellistä tulosta on tässäkin turha toivoa.
EKG:n aikaintervalleja (ja muitakin EKG-muutoksia) arvioitaessa on aina ensin kysyttävä, onko ”kone” mitannut ja arvioinut oikein; tämä on hoitavan lääkärin tehtävä. Flekanidi leventää QRS-heilahduksen kestoa yleensä 10–20 % lähtötilanteeseen verrattuna. On tarkkailtava, ettei QRS levene liikaa ja ettei kehity muita liiallisen lääkevaikutuksen tai yksilökohtaisen herkkyyden merkkejä. Tietämättä hoitoa edeltävää QRS:n kestoa voi arvella, että 108–110 millisekuntia (mikä on käytännössä sama asia) ei ole liikaa levinnyt. Kirjoituksen Sydämen sähköinen toiminta yhteydessä olevassa kuvassa näytetään, mikä on QT-aika (QTc tarkoittaa sykkeen mukaan korjattua QT-aikaa ja B-kirjain tarkoittaa Bazettin kaavaa, jolla korjaus tehdään). Siitä näkyy, että kun QRS levenee, QT-aika väistämättä pitenee (koska QRS on osa QT-aikaa), eikä tällöin voi käyttää samoja normaaliarvoja kuin QRS:n ollessa normaalin levyinen. Flekainidia käytettäessä se osa QT-aikaa, joka kuvastaa sydämen sähköisen toiminnan palautumista lähtötilaan (repolarisaatio) ei yleensä pitene, toisin kuin esimerkiksi kinidiinin tai sotalolin käytön yhteydessä saattaa käydä.
Tuntematta tarkoin kokonaistilannetta ja näkemättä EKG-sarjaa hoitoa edeltävältä ajalta nykyhetkeen voi vain sanoa, etten näe syytä haastaa hoitavan lääkärin EKG-tulkintaa.
01/06/2016
Mikko Syvänne