Sydämen vajaatoiminnan tutkimukset

Sydämen vajaatoimintaa epäiltäessä lähdetään liikkeele perusasioista: lääkärin tutkimuksesta, johon kuuluu oireiden tarkka kartoitus ja aistinvarainen kliininen tutkimus.

Mikko Syvänne
Julkaistu 30.9.2015

Sydämen vajaatoiminnan tutkimukset käsittävät sydämen perustutkimuksia.

EKG eli sydänfilmi kuuluu sydämen perustutkimuksiin. EKG ei useinkaan yksin anna diagnoosia, mutta koska vajaatoiminta aina liittyy sydänsairauteen, täysin normaali EKG puhuu sydämen vajaatoimintaa vastaan. Keuhko- eli thoraxröntgenkuva otetaan usein sydämen koon, keuhkoverisuonten, mahdollisen keuhkopussinesteen ja keuhkomuutosten tutkimiseksi.

Laboratoriokokeilla kartoitetaan yleisterveyttä. Vajaatoiminnan osalta erityinen merkitys on BNP- tai NT-proBNP- (tai pelkkä proBNP-) verikokeella. Selvästi koholla oleva arvo viittaa sydämen vajaatoimintaan. Arvo voi olla lievästi koholla sydänsairauksissa ilman vajaatoimintaakin.

Jos tässä vaiheessa kun sydämen vajaatoiminnan tutkimukset on tehty, kaikki on normaalia, kyse ei ole sydämen vajaatoiminnasta.

Jos poikkeavia löydöksiä todetaan, edetään tilanteen mukaan jatkotutkimuksiin. Vajaatoiminnan selvittelyssä tarvitaan usein ultraäänitutkimusta vasemman kammion supistuvuuden (ejektiofraktion), muiden sydämen rakenteiden ja mahdollisten läppävikojen selvittämiseksi.

Tilaa Sydämen vajaatoiminta -opas Sydänkaupasta

 

Lue seuraavaksi