Sydämen magneettikuvaus

Magneettikuvauksessa (magnetic resonance imaging, MRI) käytetään yleensä varjoainetta, joka on gadoliniumyhdistettä. Varjoainetta varten käden pinnalliseen laskimoon asetetaan kanyyli. Koska kuvauksessa käytetään voimakasta magneettikenttää, kaikki metallia sisältävät esineet (esim. korut, matkapuhelimet yms.) jätetään pukuhuoneeseen ennen kuvaushuoneeseen astumista. Kehon sisäisistä metalliesineistä kerrotaan tarkemmin artikkelin lopussa.

Tutkittava makaa rauhallisesti tutkimuspöydällä, joka liikkuu sisälle magneettitutkimuslaitteeseen. Laite pitää voimakasta ääntä, minkä vuoksi korvat suojataan kuulosuojaimilla. Ahtaanpaikankammoa voidaan lievittää pienellä määrällä rauhoittavaa esilääkettä. Itse kuvaus kestää kysymyksenasettelusta riippuen 30-60 minuuttia, siis huomattavasti pidempään kuin tietokonekuvaus.

Missä tilanteissa magneettikuvausta käytetään?

Magneettikuvausta käytetään sydämen rakenteiden tutkimiseen. Sydämen ultraäänitutkimus tehdään aina ensin. Jos näkyvyys on rajoittunut, eikä ultraääni siten ole riittävä, tai jos sydänlihaksesta tarvitaan tarkempaa tietoa, magneettikuvaus on hyvä jatkotutkimus.

Magneettikuvaus on nykyisin tärkeä tutkimus tutkittaessa synnynnäisiä sydänvikoja, ja sitä käytetään näiden vikojen seurannassa. Sitä käytetään usein myös nuorempien (alle 40-vuotiaiden) verisuonisairauksien (kuten aortan laajentuman tai kaventuman eli koarktaation) seurannassa, sillä toistuvatkaan kuvaukset eivät aiheuta merkittävää säderasitusta tietokonekuvauksen tapaan.

Magneettikuvauksella saadaan tarkkaa tietoa sydänlihaksen toiminnasta ja rakenteesta, ja sen avulla voidaan siten saada selvyys sydänlihaksen kertymäsairauksista (sydänamyloidoosi), tulehduksellisista sairauksista (myokardiitti, sydänsarkoidoosi), tai kardiomyopatioista.

Joskus aorttaläpän vuodon määrän arviointi voi olla ultraäänitutkimuksella haastavaa. Silloin lisätietoa saadaan magneettikuvauksella. Samoin menetellään tutkittaessa sydämen kasvaimia.

Erityshuomioita magneettikuvauksesta

Koska kuvauksessa käytetään voimakasta magneettikenttää, eräät kehoon laitetut tai päätyneet metalliesineet saattavat estää kuvauksen tekemisen. Ehdoton este on vain silmän sisäinen metallisirpale. Muissa tilanteissa kuvauksen mahdollisuutta harkitaan tapauskohtaisesti.

Jos tutkittavalla on aivojen metalliklipsi, korvaimplantti, kipustimulaattori tai muita metalliesineitä kuvausalueella, ammattilaiset pohtivat, ja konsultoivat tarvittaessa laitevalmistajia, onko kuvaus mahdollinen suorittaa.

Sydämen tekoläppä tai pallolaajennuksessa asennettu verkkoputki eli stentti eivät estä magneettikuvauksen suorittamista. Myöskään ortopediset tekonivelet tai ruuvit eivät ole este tehdä kuvausta.

Varjoainetta ei välttämättä voida käyttää, jos tutkittavalla on munuaisten vajaatoiminta. Varjoainetta ei myöskään käytetä, jos potilas on raskaana.

Sydämen tahdistin

Magneettikuvaus voidaan pääsääntöisesti tehdä, vaikka tutkittavalla olisi sydämen tahdistin. Röntgenin henkilökunta suunnittelee kuvauksen tahdistin huomioiden.

Nykyisin tahdistimet ovat lähtökohtaisesti magneettiyhteensopivia, eli ne on suunniteltu toimimaan magneettikuvauslaitteessakin.

Vanhat, ennen vuotta 2004 asennetut tahdistimet saattavat tuottaa ongelmia, joten kuvaustarve pohditaan erityistä harkintaa käyttäen.

Tahdistin säädetään magneettikuvauksen ajaksi optimaaliseen toimintaa, ja säädöt tarkastetaan kuvauksen jälkeen. Useissa tahdistimissa on valmiiksi rakennettu säätöominaisuuksia magneettikuvausta varten.