Diabetes ja sydän
Diabetes lisää monen sydänsairauden vaaraa. Ehkäisemällä diabetesta ja hoitamalla jo todettu diabetes mahdollisimman hyvin voi ehkäistä myös näitä sydänsairauksia.
Diabetes on tunnettu sepelvaltimotaudin riskitekijä. Monella sydäninfarktin sairastaneella on diabetes, tai kohonneet verensokerit todetaan samalla sairaalareissulla. Vain noin kolmanneksella sydäninfarktin sairastaneista on normaali verensokeri.
Sepelvaltimotaudin oireet voivat olla diabeetikoilla jonkin verran erilaisia verrattuna ei-diabeetikoihin. Diabeetikoilla on harvemmin tyypillistä rintakipua, ja sairaus on monilla jopa oireeton. Tavallinen oire voi olla hengenahdistuksen tunne.
Vaikka lieväoireisuus tai oireettomuus on diabeetikoilla yleistä, tuoreet hoitosuositukset eivät näe hyödyllisenä toimintana etsiä sepelvaltimotautia ennakkoon oireettomilta henkilöiltä erityistutkimuksilla, kuten rasituskokeella tai tietokonetomografialla.
Oleellista on valtimotaudin ehkäisy kaikin tunnetuin keinoin. ”Paha” LDL kolesteroli tulisi saada pudotettua mahdollisimman alas. Tavoite on yksilöllinen. Alla olevasta taulukosta näet, mille tasolle eri tilanteissa tulisi yrittää. Hyvä verenpainetavoite on alle 130/80 mmHg, ja tupakasta ja muista nikotiinituotteista on luovuttava. Säännöllinen liikunta ja sydänystävällinen ruokavalio kuuluvat asiaan.
LDL-kolesterolin tavoitetasot diabeetikoilla. Muita valtimotaudin vaaratekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi, kohonnut verenpaine ja ylipaino.
| LDL-kolesterolin tavoite (mmol/l) | |
| Terve (ei diabetesta eikä muita merkittäviä valtimotaudin vaaratekijöitä) | Alle 3,0 |
| Diabetes vasta vähän aikaa (alle 10 v), eikä muita merkittäviä valtimotaudin vaaratekijöitä | Alle 2,6 |
| Diabetes jo pidempään (yli 10 v), ja muitakin merkittäviä valtimotaudin vaaratekijöitä | Alle 1,8 |
| Valtimotauti jo todettu (esim. sepelvaltimotauti) tai diabeteksen lisäksi useita muitakin valtimotaudin vaaratekijöitä tai liitännäissairaus kuten munuaisten vajaatoiminta | Alle 1,4 |
Viime vuosina on uutisoitu statiinilääkitykseen liittyvästä diabetesriskistä. Tämä on havaittu erityisesti henkilöillä, joilla on jo lähtötilanteessa esidiabeettiset laboratoriolöydökset. Statiinihoidon merkitys sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on kuitenkin niin suuri, että hyödyt ylittävät selvästi mahdollisen diabetesriskin, joten lääkitystä ei pidä tämän vuoksi lopettaa.
Eteisvärinää on useammin
Diabetes lisää eteisvärinän riskiä, erityisesti naisilla. Myös eteisvärinään liittyvän komplikaation, aivoinfarktin vaara on diabeetikoilla suurentunut. Joten kun eteisvärinä todetaan, veren hyytymistä estävä lääkitys on lähes aina välttämätön.
Eteisvärinä voi tulla ilmi rytmihäiriöoireena, mutta se on varsin usein oireeton. Oman pulssin tunnustelu ja seuraaminen verenpainemittarilla kuuluvat perustaitoihin, joiden avulla rytmihäiriön voi löytää.
Sydämen vajaatoiminta
Diabeetikolla on 2-4 kertainen riski sairastua sydämen vajaatoimintaan verrattuna ei-diabeetikoihin, ja he sairastuvat selvästi nuoremmalla iällä. Sydämen vajaatoiminnan taustasyitä ovat paitsi tavalliset sydän- ja verenkiertoelinsairaudet kuten sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine, myös kohonneen verensokerin ja ylipainon sydänvaikutukset.
Sydämen vajaatoimintaa voi ehkäistä hoitamalla perussairaudet mahdollisimman hyvin. Diabeteksen hyvä hoito on itsestäänselvyys, mutta myös verenpaineen seuranta ja hoito tarvittaessa lääkityksellä on tärkeää. Painonhallinta ja päivittäinen liikunta kuuluvat asiaan.