Hyppää sisältöön
Etusivu / Sydänsairaudet / Sydänsairauksien vaaratekijät / Pre-eklampsia – monitekijäinen raskaushäiriö

Pre-eklampsia – monitekijäinen raskaushäiriö

Pre-eklampsialla on vaikutuksia naisen terveyteen raskauden jälkeenkin.

Tiina Jääskeläinen, Dosentti
Julkaistu 1.9.2023
Päivitetty 20.2.2024

Pre-eklampsia (aiemmin ”raskausmyrkytys”) on raskauden jälkimmäisellä puoliskolla ilmenevä verisuonitauti, jonka tavallisimmat oireet ovat kohonnut verenpaine ja proteiinin erittyminen virtsaan.

Lisäksi saattaa esiintyä turvotusta, ylävatsakipuja, päänsärkyä tai näköhäiriöitä. Verikokeiden avulla saatetaan todeta, että verihiutaleiden määrä on vähentynyt sekä maksa- ja/tai munuaisarvot suurentuneet. Ultraäänitutkimuksessa voidaan havaita, että sikiön kasvu on hidastunut.

Maailmanlaajuisesti pre-eklampsia on yksi suurimmista äitiyshuollon haasteista. Suomessa pre-eklampsiaan sairastuu 2–3 prosenttia synnyttäjistä.

Mistä pre-eklampsia johtuu?

Pre-eklampsian tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta siihen liittyy istukan ja verisuonten toimintahäiriöitä. Alttius sairastua kulkee usein suvuittain ja taustalta onkin tunnistettu useita riskiä lisääviä perintötekijöitä. Muita keskeisiä altistavia riskitekijöitä ovat ensimmäinen raskaus, aiemmassa raskaudessa sairastettu pre-eklampsia, kohonnut verenpaine, monisikiöraskaus, lihavuus, tyypin 1 tai 2 diabetes, sidekudossairaus ja krooninen munuaissairaus.

Pre-eklampsia on siis taustaltaan monitekijäinen ja toistaiseksi ei voida täysin ennustaa, kuka pre-eklampsiaan sairastuu. Suomessa alkuraskauden aikana neuvolassa kartoitetaan riskitekijöitä ja tarvittaessa pre-eklampsian ehkäisemiseksi aloitetaan varhaisilla raskausviikoilla lääkehoitona pieniannoksinen asetyylisalisyylihappo (mini-ASA). Myös painonhallinta ja liikunta ennen raskautta ja raskausaikana saattavat pienentää pre-eklampsian riskiä.

Pre-eklampsian hoito

Pre-eklampsiaa hoidetaan raskauden aikana mm. verenpainelääkityksellä. Jos pre-eklampsia hoidosta huolimatta kehittyy vaikeaksi, saatetaan äidin ja sikiön hyvinvoinnin vuoksi joutua synnyttämään ennen laskettua aikaa. Synnytyksen jälkeen äidin pre-eklampsiaan liittyvät oireet paranevat yleensä verrattain nopeasti. Pre-eklampsian sairastaneiden naisten terveyttä olisi kuitenkin hyvä seurata myös raskauden jälkeen.

Pre-eklampsia lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Pre-eklampsian sairastaneilla on 2–6-kertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin verrattuna naisiin, joilla ei ole ollut pre-eklampsiaa. Riski on erityisen suuri naisilla, joilla on ollut vaikea pre-eklampsia, ennenaikainen synnytys ja/tai tauti on toistunut useammassa raskaudessa.

Pre-eklampsian sairastaneilla naisilla voidaan havaita myös erilaisia aineenvaihdunnan häiriöitä, kuten kohonneita verensokeri- ja LDL-kolesterolitasoja. Kohonneen riskin taustalla ovat sairauksien yhteiset riskitekijät ja perintötekijät, mutta mahdollisesti myös pre-eklampsia aiheuttaa elimistössä muutoksia, jotka altistavat myöhemmin sydän- ja verisuonitaudeille. Pre-eklampsiaan liittyvä sydän- ja verisuonitautiriski näyttäisi olevan suurimmillaan 10 vuoden ajan synnytyksen jälkeen.

Mitä huomioida pre-eklampsian jälkeen?

Noin puolet pre-eklampsian sairastaneista naisista ei tiedä tautiin liittyvästä myöhäisemmästä sydän- ja verisuonitautiriskistä. Olisi tärkeää, että terveydenhuollossa raskaushistoria huomioitaisiin terveysriskejä kartoitettaessa ja tarvittaessa järjestettäisiin säännöllistä pitkäaikaisseurantaa. Erityisesti verenpainetta tulisi seurata raskauden jälkeen. Jos verenpaine on jälkitarkastuksessa normaali, vuosittainen omaseuranta on kuitenkin tärkeää.

Katso verenpaineen kotimittausohjeet

Pre-eklampsian sairastaneen naisen kannattaa kiinnittää huomiota myös sydänterveyttä edistäviin elintapoihin. Aikaisemmin on onnistuneesti osoitettu, että sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin voidaan vaikuttaa elintapamuutosten avulla. Esimerkiksi DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) ruokavalio laskee tehokkaasti verenpainetta, lisäksi sen on havaittu ehkäisevän tyypin 2 diabetesta sekä vaikuttavan suotuisasti painonhallintaan.

Keskeistä elintavoissa on lisätä kasvisten, hedelmien, marjojen ja täysjyväviljavalmisteiden käyttöä sekä vähentää suolan käyttöä. Lisäksi kovan, tyydyttyneen rasvan sijaan, tulisi suosia pehmeitä rasvoja. Kalaa tulisi syödä runsaasti ja punaista lihaa vain vähän. Lisäksi ruokavalioon keskeisesti kuuluvat pähkinät, siemenet, palkokasvit ja vähärasvaiset maitovalmisteet. Ruokavalio on siten hyvin pitkälti nykyisten ravitsemussuositusten mukainen.

Lue lisää naisten sydänterveydestä

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi