Sydämen vajaatoiminta ja ravitsemus

Sydämen vajaatoimintaa ei voi parantaa, mutta sen aiheuttamia oireita voi helpottaa tai ehkäistä monin tavoin. Ruokavalinnoilla ja terveellisellä syömisellä voi

• vähentää sydämen työtaakkaa
• vähentää vajaatoiminnan aiheuttamia oireita, kuten turvotusta ja hengenahdistusta
• hidastaa vajaatoiminnan pahenemista
• kohentaa yleisvointia ja ravitsemustilaa
• hoitaa vajaatoiminnan aiheuttavaa perussairautta
• pienentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä

Sydämen vajaatoiminnassa syömisissä kiinnitetään huomiota

• suolan saantiin
• nesteiden määrään
• alkoholin käyttöön
• ylipainoon
• sydänystävälliseen ruokaan
• riittävään syömiseen

Vähemmän suolaa

Suolan eli natriumkloridin saannin vähentäminen saattaa auttaa ehkäisemään nesteen kertymistä elimistöön. Se auttaa myös alentamaan kohonnutta verenpainetta ja tehostaa verenpainelääkkeiden tehoa. Vähentämisestä on hyötyä myös nesteenpoistolääkityksen yhteydessä. Suolainen ruoka lisää janontunnetta, mikä voi puolestaan hankaloittaa nesterajoituksen toteutusta.

Suolan saantia olisi hyvä vähentää enintään viiteen grammaan päivässä. Käytännössä siihen pääsee, kun valitsee leivistä, leikkeleistä ja valmisruoista vähemmän suolaa sisältäviä vaihtoehtoja. Sydänmerkki tai ruokapakkausten suolamerkinnät auttavat ruokakaupassa näiden löytämisessä. Myös suolaiset naposteltavat ja säilykkeet sekä useat maustevalmisteet sisältävät runsaasti suolaa. Suolaa kannattaa vähentää pikkuhiljaa myös ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa. Makuaisti tottuu muutamassa viikossa vähäisempään suolan määrään. Suolattomaan ruokavalioon ei tarvitse pyrkiä.

Lue lisää vinkkejä suolan vähentämiseen.

Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa nesteen kertyminen elimistöön laimentaa elimistön natriumpitoisuutta. On hyvä tiedostaa, että matala veren natriumpitoisuus ei tarkoita sitä, että elimistö kärsisi suolan puutteesta. Kyse on natriumin poikkeavasta jakautumisesta elimistössä. Se ei korjaannu lisäämällä suolaa, vaan tiukentamalla nesterajoitusta. Myöskään huimaus tai lihaskrampit (eli suonenveto) eivät johdu liian vähäisestä suolan saannista, joten niitä ei hoideta suolalla.

Nesteitä sopivasti

Lievässä sydämen vajaatoiminnassa juomisia ei tarvitse rajoittaa, vaan juoda voi oman janontunteen mukaan. Ylenpalttista juomista ei kuitenkaan suositella.

Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa yleinen oire on turvotus, mikä johtuu elimistöön kertyvästä nesteestä. Tällöin vuorokaudessa saatava nestemäärä rajoitetaan 1,5–2,0 litraan. Lääkäri arvioi jokaisen kohdalla yksilöllisesti nesterajoituksen tarpeen.

Kokonaisnesteen laskemisessa otetaan huomioon kaikki juotavat ja lusikoitavat ruoat:

• vesi, maito, piimä, kahvi, tee, mehut
• virvoitusjuomat, olut, siideri, viini
• ruoanvalmistukseen käytettävät nesteet
• marjakeitot, -kiisselit, keittoruoat
• puurot ja vellit
• viili, jogurtti, jäätelö, smoothie
• rahka

Nestemäärän seuraaminen onnistuu parhaiten kirjaamalla edellä mainittujen ruokien ja juomien määrät ylös heti niiden nauttimisen jälkeen. Päivittäinen painon punnitseminen on olennaista nestetasapainon seurannassa.

Jos nestettä menettää runsaan hikoilun, oksentamisen tai ripuloinnin takia, on hyvä huolehtia menetetyn nesteen korvaamisesta.

Lisääntynyttä janontunnetta nesterajoituksen yhteydessä helpottavat:

• neste viileänä tai kylmänä
• maustetut nesteet, esim. sitruuna juomavedessä, hapolliset juomat (vähänatriumiset, makeuttamattomat!)
• jääpalojen imeskely
• sokerittomien pastillien imeskely
• suun kostutus pienellä nestemäärällä, jota ei niellä
• kuivan suun hoitoon tarkoitetut suihkeet, imeskelytabletit, geelit
• voimakkaasti maustettujen ja suolaisten ruokien välttäminen

Säännöllinen ja terveellinen syöminen

Aterian kohtuullinen koko säästää sydämen työkuormaa. Jos aterioiden jälkeen on tukala olo, voi yksittäisten aterioiden kokoa pienentää ja syödä niitä aiempaa tiheämmin.  Erityisesti illalla kannattaa välttää liian runsasta syömistä.

Yleisesti kaikille suositeltavat terveyttä edistävät ruokavalinnat auttavat varmistamaan riittävän vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin. Se puolestaan edistää hyvää ravitsemustilaa ja yleistä hyvinvointia. Lisäksi ruokavalinnoilla voi alentaa verenpainetta ja saada veren kolesteroliarvot hallintaan. Keskeisimmät sydänystävällisen syömisen tekijät ovat suolan lisäksi kasvikset, kuitu ja rasvan laatu. Nämä auttavat myös tyypin 2 diabeteksen hoidossa.

Ylipainoa voi alentaa maltillisesti

Jos ylipainoa on päässyt kertymään, maltillinen painonpudotus vähentää sydämen kuormitusta ja parantaa toimintakykyä. Arjessa kannattaa silloin kiinnittää huomiota aterioiden kohtuulliseen annoskokoon, säännölliseen ateriarytmiin, runsaaseen kasvisten käyttöön ja runsasrasvaisten tai -sokeristen ruokien syömisen kohtuullistamiseen, riittävään proteiinin saantiin sekä säännölliseen, itselle hyvältä tuntuvaan liikkumiseen.

Pienin muutoksin etenemällä säästyy tärkeää lihasmassaa ja ruoasta saa riittävästi suojaravintoaineita. Ihannepainoon ei tarvitse pyrkiä, vaan jo muutaman ylimääräisen kilon pysyvä pudotus voi helpottaa jaksamista. Terveyttä edistävään yksilölliseen painonhallintaan saat apua ravitsemusterapeutilta, lääkäriltä tai hoitajalta.

Hyvä ravitsemustila auttaa jaksamaan

Monipuolinen syöminen ja riittävä proteiinin saanti turvaavat hyvä ravitsemustilan. Tämä on tärkeää toimintakyvyn ylläpidon ja arjessa jaksamisen kannalta. Hyvä ravitsemustila auttaa muun muassa ehkäisemään tulehdussairauksia ja toipumaan niistä nopeammin.

Vaikea sydämen vajaatoiminta saattaa aiheuttaa pahoinvointia ja väsymystä ja siten heikentää ruokahalua. Ikääntyminen ja lääkkeet voivat myös vähentää syömistä ja siten heikentää ravitsemustilaa. Jos ruokahalu heikkenee, syömistä voi tarvittaessa tihentää ja pääaterian voi syödä silloin, kun ruokahalu on parhaimmillaan.

Painon seuranta on tärkeä ja yksinkertaisin tapa seurata riittävää ravinnon saantia ja ravitsemustilaa. Jos paino putoaa tahattomasti kolme kiloa tai enemmän kuukaudessa, on proteiinin, energian ja ravintoaineiden saantiin tärkeää kiinnittää huomiota. Tahattomasta painonlaskusta kannattaa aina mainita hoitavalle taholle, jotta ravitsemustilan heikkeneminen voidaan estää ajoissa.

Proteiinia kertyy riittävästi, kun syö joka aterialla riittävästi proteiinin lähteitä, kuten maito- tai lihavalmisteita, kalaa, kananmunaa, palkokasviksia tai kasviproteiinin lähteitä. Tarvittaessa on hyvä ottaa käyttöön apteekin proteiini- ja energiapitoiset täydennysravintovalmisteet.

Jos oman syömisen riittävyys huolettaa, kannattaa ravitsemustilan arviointiin pyytää apua kotihoidon henkilöstöltä, hoitajalta, ravitsemusterapeutilta tai lääkäriltä.

Ravinto- ja vitamiinilisät

Vitamiini- ja kivennäisainevalmistetta voidaan tarvita, jos ruokamäärät jäävät liian pieneksi tai seurannassa havaitaan ravintoaineiden puutoksia. Ravinto- ja vitamiinilisien käyttöä ei kannata aloittaa omin päin, vaan niistä kannattaa aina keskustella lääkärin tai hoitohenkilökunnan kanssa. Valmisteiden ravintoainepitoisuuksissa voi olla eroja ja vajaatoimintaan liittyvä lääkitys, yksilöllinen ravitsemustila sekä muut sairaudet lääkityksineen voivat vaikuttaa tarpeeseen eri tavoin.

Luontaistuotteita ei suositella, koska niillä voi olla arvaamattomia yhteisvaikutuksia monien sydänlääkkeiden kanssa, eikä tutkimuksissa niistä ole todettu olevan hyötyä.

On kuitenkin hyvä pitää huolta riittävästä D-vitamiinin saannista. 18–74-vuotiaan kannattaa ottaa D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa vuorokaudessa lokakuusta maaliskuuhun silloin, jos ruokavalioon ei kuulu päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja kalaa. Yli 75-vuotiaille suositusannos on 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ympäri vuoden.

Alkoholia niukasti

Runsas alkoholin käyttö lisää nestekuormitusta ja saattaa aiheuttaa eteisvärinää, nostaa sykettä sekä kuormittaa sydäntä. Se tuo myös ylimääräisiä kaloreita ja nostaa verenpainetta.

Alkoholin käyttö on hyvä rajoittaa satunnaiseksi, silloinkin vain yhteen annokseen. Jos vajaatoiminnan syynä on alkoholin aiheuttama sydänlihassairaus, alkoholia ei kannata juoda ollenkaan.

Lääkitys ja syöminen

Sydämen vajaatoimintapotilaalla voi olla käytössä useita lääkkeitä, koska ne ovat ensisijainen hoitomuoto. Joidenkin lääkkeiden osalta joutuu kiinnittämään huomiota myös ruokavalioon.

Varfariini (Marevan®) on veren hyytymistä hidastava lääkitys. Varfariinihoidon yhteydessä on hyvä pitää ruoasta saatavan K-vitamiinin saanti tasaisen runsaana ja välttää luontaistuotteita.

Muutoksia kehoa kuunnellen

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa oman kehon viestien tarkkailu on tärkeää. Jokaisen sairaus on yksilöllinen ja siten myös sen hoito. Hoitoon vaikuttavat vajaatoiminnan taustalla olevat sairaudet sekä muut sairaudet, erityisesti diabetes ja munuaisten vajaatoiminta. Lääkärin ja hoitajan antamia ohjeita on hyvä noudattaa myös syömiseen liittyvissä asioissa.

Jokaisen syömisestä löytyy hyviä puolia. Niistä saat kiittää itseäsi. Tarvittaessa syömiseen voi tehdä muutoksia joko lisäämällä näitä hyviä tekijöitä (esimerkiksi kasvisten käyttöä) tai muuttamalla ruokavalintoja toisiksi (esimerkiksi suolaisuuden, kuidun tai rasvan laadun suhteen). Pikku hiljaa totutellen muutokset istuvat arkeen parhaiten. Syömisen ei pidä olla ehdotonta ja mustavalkoista. Ajoittaiset poikkeamat ja joustava suhtautuminen on tasapainoisen syömisen perusta. Ole itsellesi lempeä myös ruoka-asioissa.