Syövän hoitoihin liittyvät sydänhaitat

Mahdollisiin syövän hoidon sydänhaittoihin vaikuttaa pääasiassa kaksi asiaa: käytetyn hoidon sydänhaitallisuus ja potilaan alttius haitoille. Syövän hoitoon liittyvien sydänhaittojen riski vaihtelee siis eri ihmisillä.

Vaikka sydänhaittojen mahdollisuus saattaa kuulostaa pelottavalta, viime vuosina asia on tunnistettu hyvin, ja riskit pyritään minimoimaan hyvällä ennaltaehkäisyllä, seurannalla ja lääkevalinnalla. Samalla syöpä pystytään hoitamaan tehokkaasti.

Mitä sydänhaittoja syövän hoitoon voi liittyä?

Eräät syöpälääkkeet saattavat aiheuttaa kardiomyopatian (sydänlihassairaus) tai myokardiitin (sydänlihastulehdus), joka johtaa sydämen vajaatoimintaan. Myokardiittiin yhdistyy usein perikardiitti eli sydänpussin tulehdus.

Lääke saattaa myös vaikuttaa valtimoiden toimintaan siten, että hoidon riskeihin liittyy sydäninfarkti tai rintatuntemusten paheneminen.

Eräät lääkkeet saattavat altistaa verihyytymälle valtimossa (infarkti) tai laskimossa (tulppa jalassa ja/tai keuhkoissa).

Myös verenpaineen kohoamista ja rytmihäiriöitä saattaa esiintyä. Jotkin lääkkeet pidentävät QT-aikaa EKG:ssä.

Kuka on riskissä?

Aiemmilla syövän hoidoilla on merkitystä vielä vuosien kuluttua, kun joudutaan antamaan uusia syöpälääkkeitä syövän uusiuduttua tai hoitamaan uutta syöpäsairautta.

Henkilön elintavat vaikuttavat. Jos potilaalla on sydänsairauksien vaaratekijöitä, kuten lihavuutta (BMI yli 30 kg/m²), diabetes, krooninen munuaisten vajaatoiminta, verenpainetauti tai hän tupakoi, myös syövän hoitoon liittyvien sydänhaittojen riski on kasvanut. Myös säännöllinen alkoholin käyttö ja vähäinen liikunnallinen aktiivisuus altistavat sydänhaitoille.

Samoin jos henkilöllä on jo todettu sydänsairaus, esimerkiksi sydämen vajaatoiminta tai sepelvaltimotauti, saattaa syövän hoito pahentaa sydänsairauden tilannetta ja vaikeuttaa oireita.

Myös ikä (yli 75-80 vuotta) lisää sydänhaittojen todennäköisyyttä.

Mihin syövän hoitoihin sydänhaittoja erityisesti liittyy?

Syöpäsairauksia on paljon erilaisia, ja syövän hoitomahdollisuuksiakin on runsaasti. Lisäksi syöpä saattaa olla eri vaiheessa (paikallinen tai levinnyt), mikä vaikuttaa lääkevalintaan. Seuraavassa on mainittu ne lääkeryhmät tai hoidot, joihin sydänhaittoja yleisimmin liittyy.

Antrasykliinejä (esim. doksorubisiini, epirubisiini, idarubisiini) käytetään monien kasvainten hoidossa ja myös hematologisten syöpäsairauksien kuten leukemioiden hoidossa. Antrasykliini on erittäin tavallinen osa esimerkiksi rintasyövän sytostaattihoitoa.

HERG-2:n estäjiä (esim. trastutsumabi, pertutsumabi) käytetään erityisesti rintasyövän, mutta myös mahasyövän hoidossa.

Syklofosfamidia (ja ifosfamidia) käytetään erityisesti hematologisten syöpäsairauksien kuten lymfoomien (imusolmukesyöpien), leukemioiden ja myelooman hoidossa.

Fluorourasiilia (FU-5) ja kapesitabiinia käytetään useanlaisten kasvainten, mutta erityisesti ruuansulatuskanavan syöpien kuten paksunsuolen, peräsuolen, maha- tai haimasyövän hoitoon.

Sädehoito. Keuhkojen väliseen tilaan (mediastinumiin) tai rintakehän vasemmalle puolelle annettu sädehoito, tai jos sädehoito on jouduttu antamaan suoraan sydämeen sydämessä sijaitsevan kasvaimen vuoksi, saattaa aiheuttaa monilla tavoin sydänhaittoja. Tästä syystä esimerkiksi rintasyövän vuoksi vasemmalle suunnatussa sädehoidossa pyritään suojaamaan sydän mahdollisimman hyvin. Myös sädehoidon kokonaismäärä (pituus ja kerta-annokset) optimoidaan siten, että sydänhaitat vältettäisiin, mutta kasvain tulee hoidettua riittävän tehokkaasti.

Miten toimitaan?

Onkologit eli syöpälääkärit arvioivat potilaan syövän hoidon mahdollisia sydänhaittoja ennen hoidon aloitusta. Pohdinnassa huomioidaan kaikki edellä mainitut asiat.

Tarvittaessa otetaan sydänfilmi eli EKG ja mitataan verestä sydänmerkkiaineita (troponiini ja natriureettinen peptidi). Jos näissä havaitaan poikkeavaa, tai henkilöllä on jo tiedossa merkittävä sydänsairaus kuten sydämen vajaatoiminta, potilas lähetetään kardiologille sydämen ultraäänitutkimukseen. Muut selvitykset tehdään harkinnan mukaan.

Ennaltaehkäisyn vuoksi on tärkeää optimoida elintapoihin liittyvät riskitekijät, sillä terveelliset elintavat tukevat sydämen toimintaa myös syövän hoidon aikana. Tupakointi pitäisi lopettaa, ja välttää myös muita voimakkaita nikotiinituotteita. Alkoholin käyttö tulisi rajoittaa minimiin, ja ylläpitää liikunnallista aktiivisuutta.

Verenpaine ja diabetes tulisi olla hyvässä hoitotasapainossa, ja korkea kolesteroli tulisi hoitaa.

Jos syöpähoidon sydänhaitat ovat suuret, saatetaan aloittaa ennaltaehkäisyksi sydänlääkitys, kuten ACE-estäjä, ATR-salpaaja, beetasalpaaja ja kolesterolilääke.

Jos syöpähoidon sydänhaitat ovat erityisen suuret, saattaa onkologi joutua pienentämään lääkeannoksia tai valitsemaan toisen hoidon.

Mitä syövän hoidon jälkeen?

Erityisesti antrasykliinihoitoon, rintakehälle annettuun sädehoitoon, ja joihinkin tyrokinaasin estäjiin voi liittyä myöhään, vasta vuosien (esim. 10 vuoden) kuluttua ilmaantuvia sydänongelmia. Siksi aina uusien sydämen vajaatoimintaan viittaavien oireiden, kuten hengenahdistuksen, rintatuntemusten ja voimattomuuden ilmaantuessa tulee herkästi tutkia ainakin EKG ja natriureettinen peptidi, mielellään myös sydämen ultraäänitutkimus.

Lapsena saatu antrasykliinihoito on erittäin haitallista kehittyvälle sydämelle. Kroonisen sydämen vajaatoiminnan riski on 15-kertainen muihin verrattuna. Näille potilaille pyritään järjestämään säännöllinen sydämen ultraäänitutkimusseuranta jopa pysyvästi.