Tältä sivulta löydät kattavasti tietoa sepelvaltimotaudista, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tuen ja kuntoutuksen mahdollisuuksista. Voit siirtyä alla olevilla painikkeilla suoraan etsimääsi aiheeseen tai selata sivua alaspäin ja tutustua kokonaisuuteen.
Tiesitkö tämän sepelvaltimotaudista?
Sepelvaltimotauti on suomalaisilla hyvin yleinen. Se kehittyy hitaasti vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluessa ja pysyy pitkään oireettomana. Sepelvaltimotaudissa sydämen omien verisuonten sisäosa ahtautuu ja veren virtaaminen vaikeutuu. Sepelvaltimot kuljettavat happea ja ravinteita eli ahtaumien kasvaessa sydänlihas alkaa kärsiä hapenpuutteesta.
Oireet
Sepelvaltimotauti voi oireilla rintakipuna tai pakahduttavana tunteena rintakehällä. Joskus oireet voivat olla ylävatsalla, kaulalla, yläraajoissa tai selän puolella tuntuvaa tavanomaisesta poikkeava epämukavaa oloa ja ne voivat voivat pahentua rasituksessa ja ohittua levolla. Myös närästys, joka ilmaantuu vain rasituksessa, voi olla sydänoire.
Jos sinulla on toistuvia oireita, hakeudu tutkimuksiin.
Sydäninfarkti
Sydäninfarktissa eli sydänkohtauksessa tai sepelvaltimotautikohtauksessa sydämen sepelvaltimon ahtauma repeää ja tukkii suonen. Sydäninfarkti vaatii aina kiireellistä hoitoa sairaalassa.
Usein sepelvaltimotauti todetaan ensimmäistä kertaa vasta sydäninfarktin yhteydessä. Jos epäilet että sinulla on sydäninfarkti tai sinulla on siihen viittaavia oireita, soita 112 ja kerro oireistasi. Tilanteessa ei tule viivytellä.
Tutkimukset ja hoito
Tavanomaisia sydäntutkimuksia ovat mm. sydänfilmi eli EKG, verikokeet, rasituskoe sekä sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Sydäninfarktin ja hankalien ahtaumien hoitoina käytetään pallolaajennusta sekä ohitusleikkausta. Tärkeä osa sepelvaltimotaudin hoitoa ovat lääkehoito sekä elintavat.
Sydänterveyttä voi edistää elintavoilla
Sepelvaltimotaudin kehittymiseen vaikuttaa hyvin yksilöllinen yhdistelmä tekijöitä, joista suurimpaan osaan voimme itse vaikuttaa. Ikää ja geenejämme emme voi muuttaa, mutta elintapojen suhteen voimme usein tehdä paljonkin. Sydänterveyden edistäminen perustuu lopulta hyvin arkisiin asioihin ja tottumuksiin.
Riskitekijät
Riskitekijöillä tarkoitetaan niitä asioita, jotka nopeuttavat verisuonten ahtautumista. Lue alla olevista linkeistä mitä keinoja sinulla on vaikuttaa näihin tekijöihin.
- Kolesteroli on elimistölle välttämätön aine, mutta liiallinen määrä kertyy valtimon seinämiin aiheuttaen ahtaumia.
- Tupakointi vaikuttaa monin tavoin sydämeen ja verisuoniin.
- Korkea verenpaine kuormittaa sydäntä ja verisuonia.
- Lihavuus vaikuttaa verenpaineeseen, rasva-aineenvaihduntaan ja elimistön tulehdusreaktioihin sekä lisää diabeteksen riskiä.
Hyvinvointi luo perustan
Kun mieli voi hyvin, meillä on voimavaroja kohdata vastoinkäymisiä ja pitää itsestämme huolta.
- Mielen hyvinvointia kannattaa vaalia ja lisätä. Se kertautuu myönteisesti myös muilla elämän osa-alueilla.
- Unen tarkoitus on palauttaa mieli ja keho päivän rasituksista. Joskus väsymyksen, kuorsauksen ja huonojen yöunien taustalla on uniapnea eli unen aikaiset hengityskatkot.
- Pitkäaikainen stressi ylivirittää kehon ja mielen, kuormittaa sydäntä ja verisuonia. Myös hyvinvointia tukevien valintojen tekeminen on vaikeampaa.
- Painonhallinta tarkoittaa rentoa suhdetta syömiseen ja sydänterveellisiä valintoja. Ylipainoisella jo pienikin painonpudotus on edullista sydämelle.
Liikunta ja syöminen sepelvaltimotaudin hoidossa
Lääkehoidon ohella säännöllinen liikunta ja sydänystävällinen syöminen ovat sepelvaltimotaudin hoidon kulmakiviä. Näiden avulla voit vaikuttaa sepelvaltimotautia pahentaviin riskitekijöihin ja jopa hidastaa sairauden etenemistä.
Tutustu liikuntaan ja syömiseen liittyviin keinoihin, joilla voit edistää sydämesi terveyttä.
Sairastuminen yllättää
Tunteet ja ajatukset tulevasta voivat vaihdella laidasta laitaan ja myös aaltoilla:
- suru, alakulo, ärtyisyys ovat tavallisia tunteita alkuvaiheessa,
- pelot tulevaisuutta kohtaan pyörivät monen sairastuneen päässä,
- univaikeudet, fyysinen väsymys ja voipuneisuus voivat myös olla reaktioita muutokseen.
Sairaus ei kuitenkaan muuta kaikkea, vaan monet hyvät asiat säilyvät ennallaan. Itselleen kannattaa antaa aikaa toipua. Joskus suru ja menetyksen tunne pitkittyy ja voi kehittyä masennukseksi. Älä jää yksin, vaan hae tilanteeseesi apua ja tukea.
Sairastunut ja läheiset
Sairastuneella on usein huoli läheisistään ja läheisillä sairastuneesta. Sairastumisesta, sen herättämistä ja ajatuksista ja tunteista kannattaa jutella. Sairastuminen voi vaikuttaa perheen sisäisiin rooleihin ja tehtäviin sekä jaksamiseen työssä ja harrastuksissa. Sairastumisesta ei ole kuitenkaan aina alkuun helppo puhua, omille kokemuksille ja tunteille ei välttämättä heti löydy edes sanoja. Päiväkirjan kirjoittaminen, luova tekeminen tai kävelyretket luonnossa voivat auttaa pohdinnoissa alkuun.
Kun uskaltautuu jakamaan kokemuksiaan, huomaa että omat tunteet ja oman elämän haasteet ovat sellaisia, joita muutkin ihmiset ovat kohdanneet ja niistä selviää eteenpäin.
Läheisyys
Läheisyys ja seksuaalisuus kumppanin kanssa voi sairastuessa muuttua. Se saattaa nousta entistä tärkeämmäksi, mutta myös herättää epävarmuutta ja kysymyksiä. Voit tutustua usein kysyttyihin kysymyksiin seksistä ja seksuaalisuudesta.
Myös läheisyydestä kannattaa kumppanin kanssa keskustella. Läheisyys voi antaa turvaa ja tukea, sekä auttaa toipumisessa.
Vertaistuki
Voit jutella sairastumisesta myös toisen, samankaltaista kokeneen kanssa. Sydänliiton vertaistukihenkilöt ovat koulutuksen käyneitä tavallisia ihmisiä. He haluavat toimia kuuntelijoina, kokemusten jakajina, rohkaisijoina ja tiedonvälittäjinä. Vertaistukea on tarjolla sekä sairastuneille että heidän läheisilleen.
Hakupalvelusta löydät sinulle sopivan vertaistukihenkilön. Ilman hakuehtoja näet kaikki vertaistukihenkilöt, mutta voit myös rajata hakua esimerkiksi vain sepelvaltimotautia sairastaviin tai sairastuneen läheisiin.
Tutustu sepelvaltimotautiin sairastuneiden tarinoihin
Sydänliiton kurssit
Sydänliitto järjestää maksuttomia kursseja sydänsairastuneille. Kursseilla saa taitoa ja tukea sairauden kanssa elämiseen ja pääsee kohtaamaan muita samassa tilanteessa olevia. Lue lisää Sydänliiton kursseista ja katso sinulle sopiva kurssi kurssikalenterista.
Yhdistystoiminta
Haluaisitko osallistua yhteisölliseen toimintaan, kuten kerhoihin, liikuntaryhmiin, luentoihin ja virkistysretkiin? Sydänpiirien ja -yhteisöjen järjestämässä toiminnassa vietetään aikaa yhdessä erilaisten aktiviteettien parissa. Sydänyhteisö tarjoaa mahdollisuuden myös vapaaehtoistyöhön.
Kuntoutus
Voit päästä sydänkuntoutukseen oman terveydenhuoltosi kautta tai lääkärinlausunnolla.
Sydänliiton on kehittämä Tulppa-kuntoutus on käytössä usean sairaanhoitopiirin alueella. Tulppa-kuntoutus antaa tietoa, tukea ja voimavaroja hyvään arkeen sairastumisen jälkeen.
Kelan sydänkuntoutuskursseilla saat tukea ja ohjausta elämäntilanteeseesi ja arjessa selviytymiseen. Kuntoutuskurssit kestävät 15 päivää ja ne toteutetaan palveluntuottajien, kuten kuntoutuskeskusten, toimesta. Tarvitset hakeaksesi lääkärinlausunnon.
Sosiaaliturva
Sairastuessa eteen voi tulla monenlaisia käytännön asioita liittyen tukiin, maksuihin tai etuuksiin. Järjestöjen sosiaaliturvaopas voi auttaa selvittämään minkälaisia keinoja sinulla käytettävissä.
Perehdy sinua kiinnostavaan aiheeseen Sydänliiton verkkoluennoilla