Sydämen vajaatoiminnan aiheuttajat

Tavallisimmat taustasairaudet ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja läppäviat. Jokin näistä syistä löytyy noin 90%:ssa tapauksista.

Sepelvaltimotauti voi johtaa sydämen vajaatoimintaan pääasiassa kahdella tavalla. Laaja sydäninfarkti tai useat pienemmät infarktit voivat arpeuttaa sydänlihaksen siten, että toimivaa (supistuvaa) lihasta ei ole riittävästi. Arpialue on pysyvä muutos. Toisaalta sepelvaltimotautiin voi liittyä äkillistä tai pitkäaikaista toistuvaa sydänlihaksen hapenpuutetta, joka johtaa sydämen pumppaushäiriöön. Tämä voi korjaantua, jos verenkiertoa onnistutaan parantamaan ahtautuneiden suonten pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella.

Hoitamaton kohonnut verenpaine johtaa sydämen vasemman kammion paksuuntumiseen. Silloin lihas alkaa jäykistyä ja kammion täyttyminen vaikeutuu. Syntyy diastolinen vajaatoiminta. Ennen pitkää vasen kammio alkaa laajentua ja sen supistumisvoima ehtyy (systolinen vajaatoiminta).

Kaikki läppäviat voivat johtaa sydämen vajaatoimintaan. Tavallisimpia ovat aorttaläpän ahtauma ja mitraali- eli hiippaläpän vuoto. Yleensä läppäviat etenevät vasta vuosien kuluessa sen asteisiksi, että ne aiheuttavat sydämen toiminnan pettämisen ja vajaatoiminnan. Vain vaikea-asteinen läppävika voi aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa. Läppävian seurannan tarkoituksena on pyrkiä ajoittamaan läpän korjaustoimenpide siten, ettei vajaatoimintaa ehdi kehittyä. Joskus harvoin läppävika ilmaantuu äkillisesti ja heti vaikea-asteisena. Tällainen tilanne voi syntyä mitraaliläpän rakenteen pettäessä, kun jokin läpän kannatinrihmoista (kordista) repeytyy, tai jos läppään syntyy äkillinen bakteeritulehdus (endokardiitti).

Harvinaisempia sydämen vajaatoiminnan syitä ovat erilaiset sydänlihassairaudet eli kardiomyopatiat. Näistä yleisin vajaatoiminnan aiheuttaja ja nykyisin myös tavallisin syy sydänsiirrolle on laajentava eli dilatoiva kardiomyopatia. Eräät aineet, kuten alkoholi voivat vaurioittaa sydänlihasta siinä määrin, että kehittyy kardiomyopatian kaltainen tilanne. Syöpähoidot ovat tehokkaita ja siten selviytyminen syöpäsairaudesta on parantunut merkittävästi viime vuosina. Kuitenkin monet sytostaattilääkkeet vaikuttavat sydänlihakseen ja voivat aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa jopa vasta vuosien kuluttua syöpähoidon päättymisestä.

Muita harvinaisia syitä ovat sydänlihaksen tulehdus (esim. sydänsarkoidoosi), pitkäaikainen hoitamaton rytmihäiriö, synnynnäinen sydänvika ja sydänpussin sairaudet.

Sydämen ulkopuolisia syitä ovat keuhkovaltimoiden verenpainetauti (pulmonaalihypertensio) ja harvoin yleissairaudet kuten vaikea infektio tai kilpirauhasen liikatoiminta.