Terveydenhuollossa ja hyvinvointipalveluissa tahdistimen kanssa

Terveydenhuolto Terveydenhuollossa asioidessa kerro lääkärille, hammaslääkärille tai hoitajalle, että sinulla on tahdistin. Useimmiten pelkkä kertominen riittää, mutta tarvittaessa tarkemmat tiedot lukevat tahdistinkortissasi. Useimmat terveydenhuollon tutkimukset voidaan tehdä normaalisti. Esimerkiksi röntgenkuvaus, ultraäänitutkimukset, tietokonetomografia (TT), PET-kuvaus, mammografia sekä EKG ja sykemonitorointi eivät haittaa tahdistimen toimintaa. Magneettikuvaus on useimmiten mahdollinen tahdistimen kanssa. Monet uudet tahdistimet on nykyisin suojattu […]

6.3.2026

Arki tahdistimen kanssa

Sähkölaitteet ja työkalut Useimmat arjen laitteet ovat täysin turvallisia, koska niiden sähkömagneettiset kentät ovat heikkoja ja tahdistinlaite on erittäin hyvin suojattu. Yleisohjeena voi kuitenkin pitää että, sähkölaitteiden tulee olla ehjiä ja niitä ei käytetä hyvin lähellä rintakehää. Kauppojen ja kirjastojen hälytysportit ovat turvallisia, mutta niiden väliin ei kannata jäädä oleilemaan. Voima- ja sähkölinjojen alla kulkeminen […]

Liikunta ja tahdistin

Kun tahdistin on juuri asennettu Noudata terveydenhuollosta saamiasi ohjeita tahdistinhaavan paranemiseen liittyen. Yleisesti tahdistimen asennuksen jälkeen tulee noin kahden viikon ajan välttää tahdistimen puoleisen käden riuhtaisevia ja venyttäviä liikkeitä sekä painavien taakkojen kantamista tai nostamista. Tällaisia liikkeitä voi tulla arkisissakin toimissa, kuten lumenluonnissa ja kotitöissä. Tahdistinhaavan paranemiseksi kannatta myös välttää hyvin kuormittavaa liikuntaa noin kuukauden […]

Työ ja tahdistin

Useimmissa työnkuvissa tahdistin ei ole este työhön palaamiseen tai ammatinvalintaan. Työhön voi palata, kun tahdistinhaava on parantunut ja työkyky on hyvä. Työkykyyn vaikuttaa useimmiten tahdistinta enemmän taustalla oleva sydänsairaus. Työhön palaamista kannattaa suunnitella yhteistyössä työnantajan ja työterveyden kanssa. Huomioitavaa työnkuvassa Tietokoneet ja tavalliset työkalut eivät aiheuta haittaa tahdistimelle. Lue lisää laitteista ja työkalujen käytöstä tahdistimen […]

Tahdistin hidaslyöntisyyteen

Sydämen hidaslyöntisyys on yleisin syy tahdistimelle. Tahdistinjärjestelmä koostuu johdoista ja itse tahdistinlaitteesta. Tahdistin on noin teepussin kokoinen metallinen laite, joka toimii sekä virtalähteenä että tahdistimen toimintaa ohjaavana pienenä tietokoneena. Tahdistinjärjestelmään kuuluu lisäksi yksi tai kaksi johtoa, jotka kiinnitetään sydämen sisälle. Tahdistinlaite asennetaan ihon alle rintakehälle hieman solisluusta alaspäin. Tahdistimen johdot viedään verisuonireittiä sydämen sisälle ja […]

Vajaatoimintatahdistin

Vajaatoimintatahdistimella voidaan parantaa sydämen pumppauskykyä, kun sydämen pumppausvoima on vaikea-asteisesti heikentynyt. Lue lisää sydämen vajaatoiminnasta. Tahdistinjärjestelmään kuuluu tahdistinlaite sekä kolme johtoa. Vajaatoimintatahdistin on hieman teepussia suurempi metallinen laite, joka toimii sekä virtalähteenä että tahdistimen toimintaa ohjaavana pienenä tietokoneena. Tahdistinlaite asennetaan ihon alle rintakehälle hieman solisluusta alaspäin. Tahdistimen johdot viedään verisuonireittiä sydämen sisälle, ja kaksi niistä […]

Rytmihäiriötahdistin

Rytmihäiriötahdistin pystyy tunnistamaan henkeä uhkaavan rytmihäiriön, kuten kammiotakykardian tai kammiovärinän, ja hoitamaan sen joko tahdistamalla tai antamalla voimakkaan sähköimpulssin, joka pysäyttää rytmihäiriön. Laite on hieman suurempi kuin tahdistin ilman defibrilloivaa ominaisuutta, koska iskun antamiseksi tarvitaan enemmän energiaa ja patterin tulee olla riittävä. Rytmihäiriötahdistin asennetaan tavallisen sydämentahdistimen tapaan ihon alle solisluun alapuolelle paikallispuudutuksessa. Yksi tai useampi […]