Elämän pohdinta ja arvot sairastumisen jälkeen

Aikuisiällä elämänrytmi ja arjen rutiinit ovat usein vakiintuneet. Päivät toistuvat samankaltaisina, ja ajankäyttö työn, perheen tai harrastusten parissa pysyy pitkälti samanlaisena vuodesta toiseen. Myös tottumukset syömisen, nukkumisen ja liikkumisen suhteen voivat olla juurtuneet osaksi arkea. Kun elämä on tasaista  ja usein kiireistä, ei tule välttämättä pysähdyttyä pohtimaan, millaiset arvot ohjaavat omia valintoja ja päivittäisiä ratkaisuja. […]

Ahdistus ja pelot sydänsairastumisen jälkeen

Sydänsairastuminen voi nostaa pintaan monenlaisia pelkoja tulevaisuudesta. Mieleen saattaa hiipiä kuolemanpelko, huoli itsenäisyyden menettämisestä tai epävarmuus siitä, miten läheiset pärjäävät. Ahdistusta voivat lisätä myös taloudelliset huolet, toimintakyvyn heikkeneminen tai arjen muuttuminen – ehkä ei enää pysty samoihin asioihin kuin ennen. Muutos itsessään voi tuntua raskaalta. Sairastumisen herättämät tunteet Äkillinen sairastuminen voi laukaista voimakkaan stressireaktion. Tilanne, […]

15.10.2025

Toipumista edistävät keinot

Monet asiat vaikuttavat siihen, miten toivumme sairastumisesta ja sopeudumme uuteen tilanteeseen. Persoonamme, opitut taidot, aikaisemmat kokemuksemme ja elämäntilanteemme muodostavat tavan, jolla reagoimme ja pyrimme toimimaan haastavissa tilanteissa. Joskus nämä tavat ovat hyödyllisiä ja joskus jopa haitallisia. Esimerkiksi päihteisiin turvautuminen tai liiallinen työnteko harvoin edistävät sairaudesta sopeutumista. Tiettyjen asioiden tiedetään erityisesti edistävän sydänsairastumisesta toipumista ja sairauden […]

3.10.2025

Laitteet apuna rytmihäiriön tunnistamisessa

Rytmihäiriöllä tarkoitetaan poikkeavaa sydämen rytmiä. Rytmihäiriöitä on useita erilaisia ja ne voivat tuntua esimerkiksi tavallista nopeampana, hitaampana tai epätasaisena sykkeenä. Oireina voi esiintyä sydämen muljahtelua tai tykytyksen tunnetta, mutta joskus rytmihäiriö ei aiheuta lainkaan tuntemuksia. Yksi yleisimmistä rytmihäiriöistä on eteisvärinä, jossa sydämen eteiset ovat värinätilassa, ja kammiot supistelevat epäsäännöllisesti. Miten rytmiä voi seurata? Pulssia voi […]

23.9.2025

Sydänlihastulehdus

Sydänlihastulehduksella tarkoitetaan tilaa, jossa sydänlihaskudokseen kertyy tulehdussoluja. Jos tulehdus käsittää myös sydänlihaksen ulkopinnan, ilmenee sydänpussiärsytystä, jolloin tautia kutsutaan myoperikardiitiksi (lat. pericardium ’sydänpussi’). Taudilla on monia syitä. Ylivoimaisesti tavallisimpia ovat akuuttiin hengitystie- tai suolistoinfektioon liittyvät sydänlihastulehdukset. Valtaosa on viruksen aiheuttamia, ja lukuisat virukset voivat aiheuttaa taudin. Saman viruslajin eri kantojen taipumus hakeutua sydänlihakseen vaihtelee. Sairastumisalttiuteen vaikuttavat […]

9.9.2025

Munuaiset ja sydän

Sydänpotilailla tavallisimmat munuaisten toimintaa heikentävät sairaudet ovat diabetes ja nefroskleroosi. Jälkimmäisen aiheuttavat kohonnut verenpaine ja ateroskleroosi eli valtimoiden kovettumatauti. Munuaisten toiminnan mittaaminen Vaikeaksi kehittyneen munuaissairauden oireita ovat mm. väsymys ja suorituskyvyn lasku, mutta samanlaisia oireita esiintyy myös monissa sydänsairauksissa. Tavallisesti lievä tai kohtalainen munuaisten vajaatoiminta eivät anna mitään oireita. Onneksi munuaisten toimintaa on helppo mitata. […]

29.8.2025

Miten vahvistan sydänsairauteni omahoitoa?

Omahoidon tavoite on olla osa arkea ja elämää. Sairaus ja sen hoito ei määritä koko elämää, vaan mahdollistaa omannäköisesi arjen sydänsairauden kanssa. Jos olet vastasairastunut – keskity alkuvaiheessa toteuttamaan välttämättömiä omahoidon keinoja. Tällaisia ovat esimerkiksi määrätyn lääkityksen toteuttaminen sekä fyysinen lepo ja  toipuminen. Ne ovat ensisijaisia. Ehdit rauhassa pohtia omahoidon muita toteuttamistapoja, kun olet toipunut […]

21.8.2025