Sydänlihasta paksuntava eli hypertrofinen kardiomyopatia

Useimmat ovat pitkään oireettomia tai vähäoireisia ja monet elävät normaalin elämän ilman merkittäviä oireita. Jos oireita ilmenee, tyypillisiä ovat rasitushengenahdistus ja -rintakipu sekä rytmihäiriötuntemukset, jopa pyörtyminen. Vaikka hypertrofinen kardiomyopatia on aika harvinainen, se on silti yleisin nuorten ja urheilijoiden äkkikuoleman syy. Valitettavasti äkkikuolema saattaa siis olla sairauden ensimmäinen ja ainoa ilmenemismuoto. Sydänfilmi eli EKG on […]

Läppävikojen hoito

Muut hoitomuodot lievittävät oireita ja auttavat sydän- ja verenkiertoelimistöä kuormittavassa tilanteessa. Elintavat Läppävikaa sairastavan on hyvä noudattaa terveellisiä elintapoja, vaikka näillä ei varmuudella tiedetä olevan vaikutusta sairauden etenemiseen. Tupakoimattomuus, enintään kohtuullinen alkoholin käyttö ja sydämelle terveellinen ravinto kuuluvat asiaan. Jos läppävika on vielä lieväasteinen, liikuntaa saa harrastaa normaalisti. Vian vaikeutuessa sopivasta liikunnasta kannattaa keskustella lääkärin […]

25.6.2026

Mielen hyvinvoinnin taidot kantavat arjessa

Mielen hyvinvointia tukevat taidot ovat arjen ja elämän perusta. Ne liittyvät vuorokausirytmiin, sosiaalisten suhteiden vaalimiseen, monipuoliseen syömiseen, riittävään liikkumiseen ja uneen sekä mielekkäiden asioiden tekemiseen. Mielen hyvinvoinnin taidot suojaavat meitä elämän eri vaiheissa. Niitä voi ajatella taitopankkina, johon kuuluvat myös vuorovaikutustaidot, tunnetaidot ja arjen ongelmanratkaisutaidot. Taitopankkiin sisältyy lisäksi tietoista läsnäoloa, sopeutumiskykyä ja mielen joustavuutta. Mielen […]

23.6.2026

Läppävikojen tutkiminen

Läppävian, kuten muidenkin sydänsairauksien tutkiminen alkaa aina lääkärin haastattelulla. Keskustelussa käsitellään oireet, joiden perusteella jatketaan selvityksiä. Läppävioissa tyypillisiä oireita ovat rasitusväsymys ja hengenahdistus, mutta oire voi olla muutakin kuten rintakipua, huimausta tai jopa pyörtyminen. Toisin kuin monissa muissa sydänsairauksissa, tutkimusten seuraava vaihe eli sydämen kuuntelu stetoskoopilla jo paljastaakin läppävian. Stetoskoopilla kuuntelu Tutkimisessa oleellista on sydämen […]

Aorttaläpän ahtauma

Aorttaläppä sijaitsee sydämen vasemman kammion ja aorttavaltimon välissä. Läppä avautuu sydämen supistuessa, jolloin eteenpäin syöksyvä veri pääsee virtaamaan vapaasti verisuonistoon. Kun läppä ahtautuu, se ei enää avaudu normaalisti. Silloin verenvirtaus läppäaukossa vaikeutuu, mikä lisää vasemman kammion työtä. Ajan mittaan kammion lihasseinämät paksuuntuvat, ja myöhemmin kammio voi myös laajentua, jolloin ilmenee sydämen vajaatoimintaa. Läppävika tulisi korjata […]

Läppäviat

Sydämen läpät avautuvat ja sulkeutuvat sydämen rytmissä. Ne mahdollistavat veren virtaamisen sydämen lokerosta toiseen juuri oikealla hetkellä, ja toisaalta estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. Ahtautunut läppä estää veren virtaamisen vapaasti eteenpäin. Vikaa kutsutaan stenoosiksi. Vuotava läppä aiheuttaa takaisinvirtauksen. Sen vieraskielinen nimi on insuffisienssi. Sydämen läppävian toteaminen Läppävika todetaan usein sattumalta, kun lääkäri on kuunnellut sydäntä […]

Sydämen rakenne

Sydän on pumppu, jonka toiminta perustuu paitsi supistuvaan lihakseen, sydämen sisällä veren virtausta ohjaaviin lokeroihin ja läppiin, sydämen omaan verenkiertoon sekä pumppausta käskyttävään sähköiseen systeemiin. Alla kerrotaan perusrakenteista. Sydämen sähköisestä toiminnasta voit lukea omasta artikkelista. Eteiset ja kammiot Eteiset ottavat vastaan sydämeen tulevan veren ja toimittavat sen kammioihin eteenpäin pumpattavaksi. Veri virtaa sydäntä kohden laskimoita […]