Kasvisruokaa edullisesti

Kasvisruokavalioita voi noudattaa monella eri tavalla ja luonnollisesti ruokakustannukset riippuvat suurelta osin siitä, mitä ja missä syödään. Kasvisruokavalioiksi lasketaan yleensä sellaiset ruokavaliot, joissa lihaa ei käytetä lainkaan. Maitotuotteet ja kananmunat kuuluvat lakto-ovovegetaariseen ruokavalioon. Pescovegetaarisessa ruokavaliossa syödään näiden lisäksi kalaa. Vegaanisessa ruokavaliossa syödään yksinomaan kasvikunnan tuotteita. Kasvisruokavalion kulmakivet Kasvisruokavalion kulmakivillä tarkoitetaan ruoka-aineryhmiä, joista saadaan pääosa ruokavalion […]

29.1.2021

Kalaa kannattaa syödä

Kala sopii mainiosti osaksi terveyttä edistävää ruokavaliota. Kalaa suositellaan syötäväksi 300–450 grammaa viikossa. Tästä puolet on hyvä olla rasvaista kalaa. Kalaa säännöllisesti syövillä esiintyy vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia kuten aivohalvauksia ja sepelvaltimotautia. Moni tuntee kalan hyvin rasvojen lähteenä, mutta kala on paljon muutakin. Hyvälaatuiset proteiinit sekä muun muassa D-vitamiini, jodi ja seleeni tekevät siitä erinomaisen […]

25.1.2021

Kasviksia lautaselle helposti

Kasvisten syönnin hyödyt ovat useimpien tiedossa. Suurin osa meistä ei tiedosta huolimatta yllä kasvisten käytön suosituksiin.  Aloita pienestä: jo yksi lisäannos päivässä parantaa ruokavalion laatua ja on askel positiiviseen suuntaan. Kasvisvoittoinen tai kasvispainotteinen ruokavalio ovat termejä, joita jokainen voi soveltaa omaan elämäänsä sopiviksi oli oma ruokavalio mikä tahansa. Löydä seuraavista yksinkertaisista vinkeistä omat tapasi lisätä […]

21.1.2021

Kolesteroli

Kolesterolia tarvitaan solukalvojen rakennusaineena sekä eräiden hormonien ja sappihappojen muodostamiseen. Liian korkea kolesterolin määrä veressä on kuitenkin haitallista. Liika kolesteroli tunkeutuu valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa niitä. Veren suuri kolesterolipitoisuus onkin valtimotautien suurimpia vaaratekijöitä. Sairastumisen vaaraa lisäävät myös kohonnut verenpaine, diabetes, tupakointi, lihavuus ja vähäinen liikunta. Mikä on valtimotauti? Valtimot ovat verisuonia, joita pitkin veri kulkee […]

14.1.2021

Sydämen vajaatoiminnan tutkimukset

Sydämen vajaatoiminnan diagnoosia ei voi tehdä pelkästään oireiden perusteella. Lääkärin kliinisen tutkimuksen ohella tarvitaan ainakin laboratoriotutkimuksia ja EKG, sekä yleensä myös sydämen ultraäänitutkimus. Näiden jälkeen valitaan tarvittaessa lisätutkimuksia epäillyn taustasairauden perusteella. Oireet ja kliiniset löydökset Useimmat sydämen vajaatoiminnan oireet ovat epäspesifisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tyypillisimmän oireen, hengenahdistuksen taustalla on varsin usein kuitenkin jokin […]

8.1.2021

Sydämen vajaatoiminnan aiheuttajat

Tavallisimmat taustasairaudet ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja läppäviat. Jokin näistä syistä löytyy noin 90%:ssa tapauksista. Sepelvaltimotauti voi johtaa sydämen vajaatoimintaan pääasiassa kahdella tavalla. Laaja sydäninfarkti tai useat pienemmät infarktit voivat arpeuttaa sydänlihaksen siten, että toimivaa (supistuvaa) lihasta ei ole riittävästi. Arpialue on pysyvä muutos. Toisaalta sepelvaltimotautiin voi liittyä äkillistä tai pitkäaikaista toistuvaa sydänlihaksen hapenpuutetta, joka […]

Sydämen vajaatoiminnan oireet

Sydämen vajaatoiminnassa voi esiintyä monenlaisia oireita, joista mikään ei ole erityisesti sydämen vajaatoiminnalle tyypillinen. Samaa oiretta voi esiintyä muissakin, täysin sydämestä riippumattomissa sairauksissa. Seuraavassa on lueteltu vajaatoiminnassa esiintyviä oireita ja sairauksia, joissa esiintyy samoja oireita. Hengenahdistusta esiintyy aluksi erityisesti rasituksessa. Pidemmälle edenneessä vajaatoiminnassa ahdistusta voi ilmetä myös yöllä makuuasennossa. Toisaalta hengenahdistusta ilmenee myös lähes kaikissa […]

7.1.2021

Sydänsiirto

Sydänsiirrot aloitettiin Suomessa jo vuonna 1985. Elinsiirtotoiminta on keskitetty Helsinkiin. Sydänsiirtoja tehdään vuosittain noin 20-30. Myös lapsi voi tarvita sydänsiirron. Onnistuneen leikkauksen ja toipumisen jälkeen ennuste on hyvä: viiden vuoden seurannassa noin 85% potilaista on elossa. Sydänsiirtoa harkitaan, jos potilaalla on vaikea sydämen vajaatoiminta, eikä tilannetta voi enää auttaa lääkehoidolla, laitehoidolla tai toimenpiteillä. Yleensä tässä […]

5.1.2021

Sydänpotilaan palliatiivinen hoito

Palliatiivinen hoito voi kestää pitkään, vuosienkin ajan. Aivan elämän loppuvaiheen hoitoa kutsutaan saattohoidoksi, joka kestää tyypillisesti muutamia päiviä tai viikkoja. Palliatiivinen hoito mielletään usein syöpäsairauksien loppuvaiheen hoidoksi, mutta tosiasiassa noin 60% palliatiivisen hoidon tilanteista on muita kuin syöpäsairauksia. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi keuhkoahtaumatauti, vaikean vaiheen dementia, eräät neurologiset sairaudet, vaikea maksan vajaatoiminta ja loppuvaiheen sydänsairaudet. […]

4.1.2021