Myös sydän ja verenkiertoelimistö vanhenee

Miten solujen vanheneminen vaikuttaa sydämeen? Vanheneminen on luonnonlaki, joku sanoisi. Ihminen on todettu niin monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, että eliniän pidentäminen tai ikuinen elämä ei ole tutkijoiden sinnikkäistä yrityksistä huolimatta toteutunut. Solutasolla tapahtuvat muutokset ovat tästä monimutkaisuudesta hyvä esimerkki. Ikääntymisen myötä solujen toiminnan suojausmekanismit alkavat heikentyä. Yksi näistä mekanismeista on solujen päissä olevat telomeerit eli ”ylimääräiset” DNA […]

30.10.2020

Ikäihmisen terve suu antaa syyn hymyillä

Suun terveys on tärkeä osa ikääntyneen hyvinvointia ja yleisterveyttä. Suun ja hampaiston kunto heijastuu niin ravitsemukseen, sosiaaliseen elämään kuin koettuun elämänlaatuunkin. Terve suu parantaa mahdollisuuksia syödä monipuolista ravintoa ja näin pienentää aliravitsemuksen riskiä. Terveellä suulla on myös helpompi hymyillä, sillä siisti hampaisto koetaan usein osaksi sosiaalista hyväksyttävyyttä. Hyvä suun terveys pienentää myös suun tulehduskuormaa ja […]

Eteislepatus

Eteislepatus on rytmihäiriö, jossa sydän lyö tasaisesti ja yleensä selvästi normaalia nopeammin. Rytmihäiriökohtaus voi olla ajoittainen (paroxysmaalinen), jolloin se kestää muutamia minuutteja tai tunteja. Rytmihäiriö voi myös pitkittyä, jolloin se voi olla vallitseva rytmi päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Eteislepatuksen ja eteisvärinän hoidossa on paljon samoja piirteitä, vaikka niiden syntymekanismit ovatkin erilaiset. Lisäksi samalla potilaalla […]

2.10.2020

Pyörtyminen

Tajunnanmenetyksen taustalla voi olla aivoperäisiä syitä, kuten pään vamma (aivotärähdys) tai epileptinen kohtaus. Verenkierrollista tajunnanmenetystä kutsutaan synkopeeksi. Siinä aivojen verenkierto vähenee hetkellisesti, kun verenpaine ja/tai sydämen syke laskevat tilapäisesti. Lihaksetkin veltostuvat ja ihminen lyyhistyy. Pyörtyminen tapahtuu yleensä yllättäen, nopeasti ja kestää muutamia sekunteja. Virkoaminen tapahtuu nopeasti. Heijasteperäinen synkope Heijasteperäisessä pyörtymisessä elimistöstä tai sen ulkopuolelta tuleva […]

Sydämen rytmi

On tavallista ja normaalia, että sydämen rytmin saattaa aistia esimerkiksi illalla vasemmalla kyljellä maatessa ja unen tuloa odottaessa. Myös jännittävissä tilanteissa sympaattinen hermosto saa sydämen hakkaamaan, jolloin rytmi tuntuu nopealta, jopa häiritsevältä. Sydän saattaa muljahtaa ja aiheuttaa siten epämiellyttävää tunnetta rinnassa. Mikä on normaalia ja milloin pitäisi epäillä rytmihäiriösairautta? Normaali rytmi Sydämen normaalia rytmiä kutsutaan […]

Supraventrikulaarinen takykardia (SVT)

Supraventrikulaarinen tarkoittaa kirjaimellisesti kammioiden yläpuolelta eli eteisistä tai eteisten ja kammioiden välistä alkunsa saavaa rytmihäiriötä. Tavallisimmin, noin 90%:ssa tapauksista kyse on synnynnäisestä poikkeavasta tai ylimääräisestä sähköradasta. Sähkö jää ikään kuin kiertämään poikkeavan rakenteen synnyttämään silmukkaan. Kirjainlyhenteellä ”SVT” tarkoitetaan tavallisimmin näitä tilanteita. Toinen tyyppi, selvästi harvinaisempi ovat erilaiset eteistakykardiat. Myös eteisvärinä ja –lepatus saavat alkunsa eteisissä, […]

Rytmihäiriön tutkiminen

Onneksi tutkimisen mahdollisuuksia on monia. Usein pelkkä oireen aiheuttajan selvittäminen riittää, eikä muuta hoitoa välttämättä edes tarvita. Lääkärin haastattelu ja perustutkimukset Potilaan kertoma tarina eli anamneesi on rytmihäiriön selvittämisen perusta. On tärkeätä, että oireesta kykenisi kertomaan mahdollisimman paljon. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: Miltä häiriö tuntuu ja yritä tunnustella pulssia häiriön aikana Tuntuuko sydämen rytmi […]

1.10.2020