Sepelvaltimotaudin lääkehoito

Sepelvaltimotaudin lääkehoito voidaan jakaa kahteen ryhmään. Yhteen ryhmään kuuluvat lääkkeet, joilla pysäytetään itse ateroskleroosi eli sairauden eteneminen, ja ehkäistään siten sydäninfarkteja. Toisaalta moni potilas tarvitsee lääkkeitä, joilla helpotetaan sepelvaltimotaudin oireita. Monesti sepelvaltimotautipotilaalla on muitakin sydänsairauksia, kuten esimerkiksi sairastetun sydäninfarktin vuoksi kehittynyt sydämen vajaatoiminta, tai rytmihäiriötaipumus kuten eteisvärinä. Tässä kirjoituksessa käsitellään pääasiassa sepelvaltimotaudin lääkkeitä. Muiden sairauksien […]

10.2.2023

Pallolaajennus avaa suonen tukoksen

Sepelvaltimotauti on mahdollista saada pysymään aisoissa lääkityksen, hyvien elintapojen ja niin sanottujen kajoavien hoitomuotojen ansiosta. Kajoavalla hoidolla tarkoitetaan pitkälle kehittyneiden ahtaumien hoitoa pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Elintapa- ja lääkehoito kuuluvat asiaan aina. Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta tarvitaan usein sydäninfarktitilanteessa, tai jos sairaus aiheuttaa elämää haittaavia oireita. Pallolaajennus on sepelvaltimotaudin yleisin kajoava hoitomuoto. Nykyisin yli 90% kajoavasta hoidosta […]

Ohitusleikkaus kiertää sepelvaltimon ahtauman

Sepelvaltimotauti on mahdollista saada pysymään aisoissa lääkityksen, hyvien elintapojen ja niin sanottujen kajoavien hoitomuotojen ansiosta. Kajoavalla hoidolla tarkoitetaan pitkälle kehittyneiden ahtaumien hoitoa pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Elintapa- ja lääkehoito kuuluvat aina asiaan. Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta käytetään vaikeimpiin tautimuotoihin, tai jos oireiden hallinta niin vaatii. Suurin osa (yli 90%) kajoavasta hoidosta on pallolaajennuksia. Aina ahtaumia ei kuitenkaan […]

Sairastumisesta toipuminen

Sydänsairauteen sairastuminen on äkillinen ja elämän perusteita horjuttava tapahtuma. Sairastumista voidaankin kuvata kriisinä, jossa aikaisemmin toimineet ja opitut selviytymiskeinot eivät ole riittäviä. Äkillinen sairastuminen ei kuulu kenenkään tulevaisuuden suunnitelmiin. Sairastuneella ei useimmiten ole aikaisempaa kokemusta sairastumiseen liittyvästä tilanteesta, eikä varsinkaan alkuvaiheessa tietoa sairastumisen aiheuttajasta. Sairastumiseen reagoiminen ja siitä toipuminen on yksilöllistä, mutta joitakin yhteisiä piirteitä […]

9.2.2023

Sepelvaltimotaudin toimenpidehoito

Toimenpidehoidosta käytetään ammattilaisten keskuudessa nimeä invasiivihoito (suomeksi kajoava eli elimistön sisälle ulottuva hoito). Tällä tarkoitetaan sitä, että ahtautuneita kohtia käydään avaamassa suonen sisältä päin (pallolaajennus) tai kiertämällä leikkauksessa (ohitusleikkaus). Koska toimenpiteellä palautetaan verenkierto ongelma-alueelle, puhutaan myös revaskularisaatiosta (tulee englanninkielisestä sanasta revascularization). Sepelvaltimotaudin toimenpidehoito ei paranna sepelvaltimotaudin syytä, ateroskleroosia, vaan lääkitystä ja elintapahoitoa jatketaan koko elämän […]

Sepelvaltimotaudin ehkäisy

Valtimotaudin aiheuttaa yleensä valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Ateroskleroosin käynnistää kolesterolin kertyminen valtimosuonen seinämään. Tapahtumaketjuun vaikuttavat monet tekijät, jotka osaltaan kiihdyttävät suonen sisäpintaan syntyneen pesäkkeen kasvua. Geenit ja ikääntyminen Geenit eli perimätekijät ovat yksi selitys sille, miksi toisilla valtimotauti kehittyy nuorempana ja hyvistäkin elintavoista huolimatta. Sepelvaltimotaudin taustalla ei ole yhtä tai kahta geenimutaatiota eli -virhettä, vaan […]

Sepelvaltimotaudin kehittyminen

Ateroskleroosissa valtimoverisuonten sisäpinta sairastuu. Sisäseinämään tunkeutuu aluksi verenkierrosta kolesterolia sisältäviä hiukkasia, joista tärkein on LDL-kolesteroli. Vuosien kuluessa seinämään kehittyy tulehdus, jonka seurauksena sinne syntyy pesäkkeitä. Niitä kutsutaan ateroomiksi, eli rasvoittumapesäkkeiksi. Rasvoittumapesäkkeeseen kertyy yhä enemmän kolesterolia, tulehdussoluja, sidekudosta ja kalkkia. Sen kasvua kiihdyttävät monet verisuonia vaurioittavat tekijät kuten tupakointi, kohonnut verenpaine, häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta, liiallisen stressin vaikutukset, […]

Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia valtimoita, jotka vievät happea ja ravinteita sydänlihakselle itselleen. Happea ei siis kulkeudu sydämelle sen sisällä kiertävästä verestä, vaan veren kuljettamiseen tarvitaan omat verisuonet. Sepelvaltimotaudin kehittyminen Sepelvaltimotaudissa sydämen valtimoiden sisäkerrokseen alkaa kehittyä rasvapesäkkeitä, jotka ajan myötä aiheuttavat valtimon ahtautumisen. Kyse on ateroskleroosista eli valtimoiden kovettumistaudista. Kun valtimosta on ahtautunut yli puolet, […]

Sepelvaltimotaudin oireet

Sydänperäisestä rintakehän oireesta käytetään usein termiä angina pectoris. Tämä tarkoittaa suomeksi rinnassa tuntuvaa ahdistusta. Englannin kielinen termi chest discomfort, kuvaa sydänperäistä oiretta vieläkin paremmin. Sepelvaltimotaudin oire on tyypillisimmillään kipua, mutta oire voi olla myös hengenahdistuksen eli hapen loppumisen tunnetta, tai kiristävää ja painavaa tuntemusta. Yhteistä näille kaikille on tuntemuksen laaja-alaisuus, eli oire tuntuu epämääräisesti laajalla […]

Sydäninfarkti

Vuosittain tuhannet ihmiset sairastavat sydäninfarktin Suomessa. Sydäninfarkti on henkeä uhkaava kohtaus, mutta kehittyneen hoidon ansiosta suurin osa sairaaloissa hoidetuista potilaista selviytyy hyvin. Sydäninfarkti on kuitenkin edelleen yleisin sydänäkkikuoleman syy. On tärkeätä tunnistaa infarktista varoittavat oireet, jotta apua osataan kutsua ajoissa. Kun sydänlihas jää ilman verenkiertoa eli happea ja ravinteita, solut kuolevat ja alueelle syntyy arpi. […]