Rytmihäiriötahdistin

Rytmihäiriötahdistin pystyy tunnistamaan henkeä uhkaavan rytmihäiriön, kuten kammiotakykardian tai kammiovärinän, ja hoitamaan sen joko tahdistamalla tai antamalla voimakkaan sähköimpulssin, joka pysäyttää rytmihäiriön. Laite on hieman suurempi kuin tahdistin ilman defibrilloivaa ominaisuutta, koska iskun antamiseksi tarvitaan enemmän energiaa ja patterin tulee olla riittävä. Rytmihäiriötahdistin asennetaan tavallisen sydämentahdistimen tapaan ihon alle solisluun alapuolelle paikallispuudutuksessa. Yksi tai useampi […]

Johdoton tahdistin

Johdoton tahdistin on perinteisiin tahdistimiin verrattuna huomattavasti pienikokoisempi, sylinterin mallinen kapseli. Johdottomalla tahdistimella voidaan hoitaa hidaslyöntisyyttä. Tahdistinlaite asennetaan sydämen sisälle oikeaan eteiseen, kammioon tai molempiin samanaikaisesti riippuen tahdistimen tarpeen taustalla olevasta syystä. Kapseli ujutetaan reisilaskimon kautta sydämen sisälle, ja se kiinnitetään pienillä kiinnikkeillä sydämen sisäseinämään kiinni. Tahdistin tunnistaa sydämen rytmin ja ylläpitää riittävää syketasoa. Sydänlääkäri […]

Suun terveys alkaa lautaselta

Syöminen on tärkeä osa suun terveyttä. Se vaikuttaa hampaiden, ikenien ja koko suun terveyteen. Hyvä suun terveys alkaakin usein lautaselta – parhaat tulokset syntyvät yhdistämällä terveellisen syömisen, suuhygienian sekä säännölliset hammaslääkärikäynnit.  Säännöllinen ateriarytmi suojaa hampaita Säännöllinen ateriarytmi on suuressa roolissa suun terveyden kannalta. Säännöllisellä ateriarytmillä turvataan se, että sylki ehtii välissä neutraloida suun happamuutta. Siksi syömiset ja juomiset on hyvä keskittää ruoka-ajoille. Pitkin päivää tapahtuvaa napostelua on hyvä […]

4.3.2026

Sydänamyloidoosi

Sydänamyloidoosissa sydänlihaksen soluvälitilaan kertyy amyloidi-nimistä proteiinia. Siksi sairautta kutsutaan kertymäsairaudeksi. Amyloidiproteiinin kertyminen sydämeen aiheuttaa häiriöitä sydämen supistuvuudessa ja sähköisessä toiminnassa. Sydänamyloidoosin syntyminen Sydänamyloidoosin taustalla on pääosin kaksi erilaista syytä. Ensinnäkin luuytimen pahanlaatuiseen veritautiin, plasmasolutautiin voi liittyä amyloidin kertyminen sydänlihakseen (AL-amyloidoosi). Tämä on ilmeisesti selvästi yleisempi sydänamyloidoosin syy ja selittää 70-80% sydänamyloidoositapauksista. Toinen sydänamyloidoosin syy voi […]

2.3.2026

Tiedä tämä kolesterolin mittaamisesta

Vaikka kohonneet kolesteroliarvot ovat yleisempiä ikääntyneillä, nuori ikä ei suojaa niiltä. Alle 40-vuotiaista naisista 40 %:lla ja miehistä yli puolella on kohonnut kolesteroli. Selvitä kolesteroliarvosi viimeistään ennen 40 ikävuotta ja tarkista ne säännöllisesti 3–5 vuoden välein. Näin arvojen kohoaminen voidaan huomata ajoissa ja estää niiden aiheuttamia haittoja. Mittaus on erityisen tärkeää jo nuorempana, jos suvussa […]

28.1.2026

Hyvinvointia ruoasta – voimia arkeen

Hyvä syöminen on monipuolista Kun lautaselle kokoaa monipuolisesti erilaisia ruokia, saa arkeen lisää jaksamista ja hyvää oloa. Terveyttä edistävän ruokavalion perustana ovat kasvikset eli vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät. Valitse viljavalmisteista täysjyväiset vaihtoehdot, suosi pehmeää rasvaa, mutta käytä maltillisesti suolaa ja sokeria. Lautasmalli auttaa koostamaan ravitsevan ja sopivan kokoisen aterian. Se on myös helppo tapa […]

12.1.2026

Vinkkejä lääkehoidon toteutukseen

Tunnetko lääkkeesi? On hyvin tavallista, että lääkkeiden käyttäjä ei tiedä tarkalleen, mihin lääke on tarkoitettu tai miten se vaikuttaa. Tiedätkö sinä? Sydänsairastuneilla on usein käytössä monia lääkkeitä samanaikaisesti, koska ne vaikuttavat eri tavoilla. Pohdi lääkkeen tarkoitusta. Jokaisella lääkkeellä on hoidossasi oma tehtävänsä. Esimerkiksi sepelvaltimotautiin sairastumisen jälkeen aloitetaan usein 3–5 lääkettä, joista jokaisella on oma merkityksensä. […]