EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (Holter)
Tutkimuksella nauhoitetaan sydämen rytmiä tavallisesti yhden, joskus kahden vuorokauden ajan. Usein käytetään myös nimitystä Holter-rekisteröinti. Nimi on peräisin laitteiston kehittäjältä, Sir Norman Holterilta. Tutkimuslaitteisto sisältää tavallisimmin seitsemän elektrodia, jotka laboratorion henkilökunta kiinnittää huolellisesti paikalleen rintakehän iholle. Lisäksi mukana kannetaan pientä laitetta, jonne jokainen sydämen lyönti rekisteröityy. Mukaan annetaan päiväkirja, jota tutkittava täyttää. Päiväkirjaan on hyvä […]
Lue artikkeli5.1.2024
Verikoetutkimukset sydänsairauksien diagnostiikassa ja seurannassa
Troponiinit (TnT, TnI) Troponiinit ovat lihasten rakennevalkuaisia. Ne ovat paras sydänlihasvaurion merkki, koska tiettyjä troponiineja esiintyy vain sydänlihaksessa. Niitä on normaalisti veressä vain hyvin pieniä määriä. Troponiiniarvo nousee tyypillisesti sydänlihaksen hapenpuutteessa eli sydäninfarktissa. Siksi troponiinimittaus on päivystypoliklinikoiden tavallisimpia tutkimuksia. Troponiini voi kuitenkin nousta myös muista syistä, kuten sydänlihastulehduksessa, keuhkoveritulpassa tai sydämen vajaatoiminnassa. Troponiini nousee sydäninfarktissa […]
Lue artikkeli4.1.2024
Diabetes ja ruoka
Monen sydänpotilaan lisärasitteena on tyypin 2 diabetes. Tällöin oma elimistö tuottaa insuliinia verensokerin käsittelyyn, mutta sen teho ei ole riittävä. Siksi verensokeri tuppaa nousemaan liikaa tai pysyy liian kauan kohonneena. Sydänystävälliset ruokavalinnat ja syömisen säännöllisyys ovat diabeteksen ruokavaliohoidon kulmakivet. Diabeetikon syömisen perusteet Diabeetikon ruokakaapista on hyvä löytyä terveellisiä vaihtoehtoja: pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia viljatuotteita sekä kasviksia, […]
Lue artikkeli19.12.2023
Diabeteksen ehkäisy ja toteaminen
Perimämme vaikuttaa riskiin sairastua diabetekseen. Riski on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmalla on diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla on diabetes. Toisaalta myös monet elintapatekijät vaikuttavat diabeteksen syntyyn, joten sairastumista voi ehkäistä omilla valinnoilla. Perusasiaa diabeteksesta Diabetes jaetaan karkeasti kahteen alatyyppiin. Tyyppi 1:n diabetesta kutsutaan insuliininpuutosdiabetekseksi. Sen syynä on haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen. Noin 10-15% Suomen […]
Lue artikkeliDiabetes ja sydän
Diabetes on tunnettu sepelvaltimotaudin riskitekijä. Monella sydäninfarktin sairastaneella on diabetes, tai kohonneet verensokerit todetaan samalla sairaalareissulla. Vain noin kolmanneksella sydäninfarktin sairastaneista on normaali verensokeri. Sepelvaltimotaudin oireet voivat olla diabeetikoilla jonkin verran erilaisia verrattuna ei-diabeetikoihin. Diabeetikoilla on harvemmin tyypillistä rintakipua, ja sairaus on monilla jopa oireeton. Tavallinen oire voi olla hengenahdistuksen tunne. Vaikka lieväoireisuus tai oireettomuus […]
Lue artikkeli18.12.2023
Pitääkö vaihdevuosiin valmistautua?
Pitääkö vaihdevuosiin jotenkin varautua? Täytyykö ne todeta jollain verikokeella? Alkaako siitä väistämätön alamäki? Ei, ei, ei ja ei. Vaihdevuosiin liittyy paljon pelkoja ja epäluuloja, mutta todellisuudessa oireiden lievitykseen on usein paljonkin tehtävissä eikä elämä lopu siihen, päinvastoin. Moni nainen kertoo vaihdevuosien jälkeen koittaneen entistä paremman ajanjakson. Suomessa keskimäärin 51-vuotiaana naisella on mennyt vuosi viimeisistä kuukautisista […]
Lue artikkeli15.12.2023
Katse naisen elämän kristallipalloihin – lisää terveitä vuosia
Vaikka emme voi ennustaa tulevaa, kristallipallo voi kertoa hieman tulevista riskeistämme ja sen kautta saamme mahdollisuuden panostaa ennaltaehkäisyyn esimerkiksi elintapamuutoksilla. Vihjeinä tulevista haasteista voivat toimia vaikka raskauden aikana todettu korkea verenpaine tai raskausdiabetes. Jokainen nainen, joka saa elää yli viidenkymmenen vuoden ikään, tulee käymään läpi myös vaihdevuodet. Se on normaali osa naisen elämänkaarta ja toimii […]
Lue artikkeli14.12.2023