Painonhallinta vaihdevuosissa – taistelu tuulimyllyjä vastaan?

Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta vähitellen hiipuu ja sen myötä estrogeenin pitoisuus verenkierrossa vähenee. Keskimäärin suomalainen nainen kokee viimeiset kuukautisensa 51 vuoden iässä. Usein puhutaan näihin hormonimuutoksiin liittyvistä oireista, kuten kuumista aalloista ja univaikeuksista, mutta pinnan alla tapahtuu paljon muutakin. Aineenvaihdunnan muutosten myötä naiset ottavat tässä vaiheessa miehet kiinni sydänsairastavuudessa. Kehon koostumus alkaa muuttua jo esivaihdevuosissa eli […]

30.8.2023

Sydämen rytmihäiriöt

Rytmihäiriö on yleisnimitys kaikille sydämen tahdin poikkeavuuksille. On tavallista, että jännittävässä tai stressaavassa tilanteessa voi tuntea sydämen lyönnit voimakkaampina, ja sydämen rytmi tuntuu kiihtyneeltä. Tällaista normaalia sydämen sykkeen nopeutumista ei kutsuta rytmihäiriöksi. Lue lisää sydämen rytmistä täältä. Rytmihäiriössä sydämen rytmi voi tuntua tavallista nopeammalta, hitaammalta tai epätasaiselta. Tyypillisiä oireita ovat sydämen muljahtelu tai äkillinen, odottamaton […]

25.8.2023

Lisälyönnit

Lisälyönnissä sähkökäsky sydämen supistumiseen ei synny normaalissa paikassa sinussolmukkeessa, vaan jossain muualla sydämessä. Siksi lisälyönti tuntuu erilaiselta. Tavallisin tuntemus on sydämen muljahdus. Tuntemus voi olla myös hetkellinen, muutaman sekunnin kestävä kipuaistimus tai muuten epämiellyttävä tunne rinnassa tai kaulalla. Kun tunnustelee pulssia, sykkeessä saattaa tuntua taukoja. Sydän ikään kuin on hetken lyömättä. ”Tyhjän lyönnin” jälkeen voi […]

Tahdistinhoito

Tahdistinhoidolla korvataan se mikä puuttuu sydämen sähkönkulusta. Tahdistinlaitteet tekevät oikeastaan vain kahta asiaa. Ensinnäkin ne tutkivat ja tunnistavat luontaista, omaa sykettä. Sitten ne tarvittaessa tahdistavat ylläpitäen säädettyä alhaisinta syketasoa. Tahdistin seuraa sykkeen nousemista tai auttaa sykkeen nousussa tietylle rajalle, jos syke ei luontaisesti nouse. Yleisimmin sydämentahdistin asennetaan liian hitaan sykkeen takia. On myös vajaatoiminnan hoitoon […]

Mikä on eteisvärinä?

Eteisvärinässä sydämen rytmi on epätasainen. Rytmihäiriöstä on harvoin haittaa sydämelle, mutta se voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita. Joillakin eteisvärinä saattaa olla täysin oireeton. Eteisvärinän voi oppia tunnistamaan tunnustelemalla omaa pulssia, ja tarkkailemalla verenpainemittarin sykelukemaa. Eteisvärinään liittyy vaarallisen haittatapahtuman riski. Rytmihäiriön aikana sydämen eteissopukkaan voi muodostua verihyytymä, joka liikkeelle lähtiessään kulkeutuu muualle elimistöön ja tukkii lopulta määränpäässään […]

Pitkä QT -oireyhtymä

Sydämen toiminta perustuu sähköisesti varautuneiden ionihiukkasten kulkemiseen solukalvon läpi. Kulkuaukkoja kutsutaan ionikanaviksi. Jos kanavat toimivat poikkeavasti, ionivirtojen kulku häiriintyy, ja seurauksena voi olla erityinen rytmihäiriö, kammiotakykardia. Pitkä QT-oireyhtymässä ionikanavien rakenne on poikkeava geenivirheen vuoksi. Myös eräät lääkeaineet, tai erityisen matala veren kalium tai magnesium saattavat häiritä ionikanavien toimintaa, ja aiheuttaa siten QT-ajan pidentymisen. Oireyhtymään liittyvä […]

Pitkä QT -oireyhtymän hoito

Lisäksi joskus tarvitaan tahdistinhoitoa. Lääkehoito Lääkehoitoa suositellaan kaikille pitkä QT-oireyhtymäpotilaille. Jos henkilöllä on todettu pitkä QT-oireyhtymää aiheuttava geenivirhe, mutta QT-aika on normaali tai vain lievästi pidentynyt, lääkehoidon tarvetta arvioidaan yksilöllisesti. Lääkitystä jatketaan yleensä koko elämän ajan. Lääkitystä ei saa koskaan lopettaa itsenäisesti keskustelematta asiasta hoitavan lääkärin kanssa. Beetasalpaajat pitkä QT -oireyhtymän hoidossa Pitkä QT -oireyhtymän […]

Rytmihäiriöille altistavat tekijät pitkä QT -oireyhtymässä

Vain harva pitkä QT-oireyhtymän geenivirhettä kantava saa oireyhtymään liittyvän rytmihäiriön elämänsä aikana. Heillä on kuitenkin suurempi mahdollisuus saada henkeä uhkaava rytmihäiriö terveisiin verrattuna. Rytmihäiriön riski on sitä suurempi, mitä pidempi QTc-aika on. Lisäksi aiemmin rytmihäiriökohtauksen saaneella riski uuteen kohtaukseen on suurentunut. Ohjelista ei ole aukoton, sillä kaikkia rytmihäiriökohtauksille altistavia tekijöitä ei tunneta. Lääkkeet Eräät lääkeaineet […]

23.8.2023

Arki pitkä QT -oireyhtymän kanssa

Tärkeimmät rajoitukset liittyvät kilpaurheiluun. Lisäksi eräiden lääkkeiden käyttöä tulee välttää. Voit lukea tarkemmin vältettävistä lääkkeistä pitkä QT-oireyhtymän hoitoa koskevasta artikkelista. Liikunta ja kilpaurheilu Säännöllinen liikunta on tärkeää hyvän kunnon ja terveyden ylläpitämiseksi. Liikuntamuoto voi olla kestävyyskuntoa harjoittavaa, ja myös lihasvoimaharjoittelua. Lue lisää artikkelista Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt. Kilpaurheilua ja äkillistä, epätavallisen voimakasta, äärirajoille vievää rehkimistä […]

22.8.2023

Pitkä QT -oireyhtymän tutkiminen

Pitkä QT-oireyhtymää (LQTS, engl. long QT syndrome) voi epäillä, jos henkilöllä on tähän sopivia oireita ja EKG-löydöksiä. Tutkimuksia voidaan tehdä, koska oireyhtymä on todettu läheisellä sukulaisella. Suvussa kulkeva geenivirhe voi olla tiedossa, jolloin asia voidaan tutkia verinäytteestä. Pitkä QT -oireyhtymän oireet Suurin osa pitkä QT -oireyhtymän geenivirheen kantajista on täysin oireettomia koko elämänsä ajan. Oireyhtymää […]