D-vitamiini – elintärkeä, mutta ei ihmelääke
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini. Sen aktiivista muotoa syntyy iholla UVB-säteilyn vaikutuksesta. Mitä kauemmaksi päiväntasaajalta mennään, sitä matalammalta aurinko paistaa ja UVB-säteilyn määrä vähenee, jolloin ihon solut eivät pysty tuottamaan aktiivista D-vitamiinia. Siksi Suomessa asuvat tarvitsevat tätä vitamiinia ravinnosta ja D-vitamiinilisistä. D-vitamiini on tärkeä vitamiini erityisesti luuston kasvuun ja ylläpitoon, ja se kuuluu osteoporoosin perushoitoon. D-vitamiinia […]
Lue artikkeli23.10.2023
Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutukset sydänterveyteen
Vaihdevuosilla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa naisen elämässä, jolloin munasarjojen toiminta hiipuu ja kuukautiset jäävät pois. Munasarjatoiminnan heikkeneminen johtaa estrogeenin puutokseen. Suomalaisilla naisilla viimeiset kuukautiset (menopaussi) tulevat keskimäärin 51 vuoden iässä, mutta normaalivaihtelu on suurta (noin 45–55 vuotta). Suurin osa, jopa 70–80 %, naisista kokee vaihdevuosioireita, joista tavallisimmat ovat kuumat aallot ja hikoilupuuskat, unihäiriöt, emättimen limakalvojen kuivuminen […]
Lue artikkeli5.10.2023
Pre-eklampsia – monitekijäinen raskaushäiriö
Pre-eklampsia (aiemmin ”raskausmyrkytys”) on raskauden jälkimmäisellä puoliskolla ilmenevä verisuonitauti, jonka tavallisimmat oireet ovat kohonnut verenpaine ja proteiinin erittyminen virtsaan. Lisäksi saattaa esiintyä turvotusta, ylävatsakipuja, päänsärkyä tai näköhäiriöitä. Verikokeiden avulla saatetaan todeta, että verihiutaleiden määrä on vähentynyt sekä maksa- ja/tai munuaisarvot suurentuneet. Ultraäänitutkimuksessa voidaan havaita, että sikiön kasvu on hidastunut. Maailmanlaajuisesti pre-eklampsia on yksi suurimmista äitiyshuollon […]
Lue artikkeli1.9.2023
Painonhallinta vaihdevuosissa – taistelu tuulimyllyjä vastaan?
Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta vähitellen hiipuu ja sen myötä estrogeenin pitoisuus verenkierrossa vähenee. Keskimäärin suomalainen nainen kokee viimeiset kuukautisensa 51 vuoden iässä. Usein puhutaan näihin hormonimuutoksiin liittyvistä oireista, kuten kuumista aalloista ja univaikeuksista, mutta pinnan alla tapahtuu paljon muutakin. Aineenvaihdunnan muutosten myötä naiset ottavat tässä vaiheessa miehet kiinni sydänsairastavuudessa. Kehon koostumus alkaa muuttua jo esivaihdevuosissa eli […]
Lue artikkeli30.8.2023
Sydämen rytmihäiriöt
Rytmihäiriö on yleisnimitys kaikille sydämen tahdin poikkeavuuksille. On tavallista, että jännittävässä tai stressaavassa tilanteessa voi tuntea sydämen lyönnit voimakkaampina, ja sydämen rytmi tuntuu kiihtyneeltä. Tällaista normaalia sydämen sykkeen nopeutumista ei kutsuta rytmihäiriöksi. Lue lisää sydämen rytmistä täältä. Rytmihäiriössä sydämen rytmi voi tuntua tavallista nopeammalta, hitaammalta tai epätasaiselta. Tyypillisiä oireita ovat sydämen muljahtelu tai äkillinen, odottamaton […]
Lue artikkeli25.8.2023
Lisälyönnit
Lisälyönnissä sähkökäsky sydämen supistumiseen ei synny normaalissa paikassa sinussolmukkeessa, vaan jossain muualla sydämessä. Siksi lisälyönti tuntuu erilaiselta. Tavallisin tuntemus on sydämen muljahdus. Tuntemus voi olla myös hetkellinen, muutaman sekunnin kestävä kipuaistimus tai muuten epämiellyttävä tunne rinnassa tai kaulalla. Kun tunnustelee pulssia, sykkeessä saattaa tuntua taukoja. Sydän ikään kuin on hetken lyömättä. ”Tyhjän lyönnin” jälkeen voi […]
Lue artikkeliTahdistinhoito
Tahdistinhoidolla korvataan se mikä puuttuu sydämen sähkönkulusta. Tahdistinlaitteet tekevät oikeastaan vain kahta asiaa. Ensinnäkin ne tutkivat ja tunnistavat luontaista, omaa sykettä. Sitten ne tarvittaessa tahdistavat ylläpitäen säädettyä alhaisinta syketasoa. Tahdistin seuraa sykkeen nousemista tai auttaa sykkeen nousussa tietylle rajalle, jos syke ei luontaisesti nouse. Yleisimmin sydämentahdistin asennetaan liian hitaan sykkeen takia. On myös vajaatoiminnan hoitoon […]
Lue artikkeli