Hyppää sisältöön

8 posts found.

Date selected: elokuu 2025

Clear search

Search

Archive

Munuaiset ja sydän

Sydänpotilailla tavallisimmat munuaisten toimintaa heikentävät sairaudet ovat diabetes ja nefroskleroosi. Jälkimmäisen aiheuttavat kohonnut verenpaine ja ateroskleroosi eli valtimoiden kovettumatauti. Munuaisten toiminnan mittaaminen Vaikeaksi kehittyneen munuaissairauden oireita ovat mm. väsymys ja suorituskyvyn lasku, mutta samanlaisia oireita esiintyy myös monissa sydänsairauksissa. Tavallisesti lievä tai kohtalainen munuaisten vajaatoiminta eivät anna mitään oireita. Onneksi munuaisten toimintaa on helppo mitata. […]

Lue artikkeli

Miten vahvistan sydänsairauteni omahoitoa?

Omahoidon tavoite on olla osa arkea ja elämää. Sairaus ja sen hoito ei määritä koko elämää, vaan mahdollistaa omannäköisesi arjen sydänsairauden kanssa. Jos olet vastasairastunut – keskity alkuvaiheessa toteuttamaan välttämättömiä omahoidon keinoja. Tällaisia ovat esimerkiksi määrätyn lääkityksen toteuttaminen sekä fyysinen lepo ja  toipuminen. Ne ovat ensisijaisia. Ehdit rauhassa pohtia omahoidon muita toteuttamistapoja, kun olet toipunut […]

Lue artikkeli

Mitä on sydänsairauden omahoito?

Omahoito on kaikkia niitä tekoja, joita teet hyvinvointisi ja terveytesi hyväksi. Usein omahoito ymmärretään tarkoittavan vain lääkärin määräämien lääkkeiden ottamista tai verenpaineseurannan toteuttamista, mutta se on paljon tätä laajempi asia. Sairastumisen jälkeen on hyvä pohtia, miten sinä pidät huolta hyvinvoinnistasi ja hoidat itseäsi? Mitkä ovat sinun omahoitosi toiveet, tavoitteet ja keinot? Tästä artikkelista voit lukea […]

Lue artikkeli

Sairauden hyväksyminen on toipumisen alku

Sairastuminen voi nostaa pintaan suuria tunteita, kuten pelkoa kuolemasta tai toimintakyvyn menettämisestä, omien elämänvalintojen kyseenalaistamista sekä avuttomuuden ja epävarmuuden tunteita sairauden hoitoon liittyen. Useimmiten kyseessä on pitkäaikainen sairaus, joka vaatii muutoksia totuttuun arkeen. Tapoja reagoida sairastumiseen on monia. Uuden ja hankalan tilanteen käsittely alkaa usein kullekin ominaisella tyylillä. Nämä reaktiot voivat alkuvaiheessa auttaa meitä kestämään […]

Lue artikkeli

Nikotiinipussien sydänhaitat

Nikotiinipusseja kutsutaan joskus ”valkoiseksi nuuskaksi”, sillä tuote ei sisällä varsinaista tupakkaa. Valmisteen nikotiini on uutettu tupakasta, tai tuotteessa käytetään synteettistä nikotiinia. Usein ajatellaan, että tupakoinnin sydänhaitat syntyvät keuhkoihin hengitettävistä kaasuista ja itse tupakkakasvista. Pääosaa näyttelee kuitenkin nikotiini, jota nikotiinipussit sisältävät suuria määriä. Vertailun vuoksi, yksi savuke sisältää nikotiinia noin 0,5-2 mg. Suomessa myytävät nikotiinipussit saavat […]

Lue artikkeli

Sähkösavukkeiden sydänvaikutukset

Sähkösavukkeella tarkoitetaan laitetta, jonka avulla voi hengittää sisään elimistöön nikotiinipitoista nestettä. Laitteita on useanlaisia, mutta käytetyin lienee höyryä tuottava ”vape”. Nimi tulee englanninkielisestä sanasta vaporizer. Vape voi sisältää myös nikotiinitonta nestettä, mutta usein mukana on mielihyvää tuottavaa nikotiinia. Suurin sallittu nikotiinin pitoisuus nesteessä on 20 mg/ml. Vertailun vuoksi, yhdessä savukkeessa on nikotiinia noin 1 mg. […]

Lue artikkeli

Nikotiiniriippuvuus

Nikotiiniriippuvuus syntyy monista tekijöistä. Ensinnäkin nikotiinimolekyylit sitoutuvat aivoissa ns. nikotiinireseptoreihin. Tämä aiheuttaa useiden mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden erittymisen. Nikotiinin toistuva nauttiminen aiheuttaa toleranssia, ja ilman aineita syntyy vieroitusoireita. Tyypillisiä vieroitusoireita ovat ärtyisyys, huonovointisuus, kärsimättömyys, tupakanhimo, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky, sekä makean himo ja ruokahalun lisääntyminen. Nikotiiniriippuvuus voi syntyä myös psyykkisistä syistä. Tällä tarkoitetaan sosiaalista painetta käyttää […]

Lue artikkeli

Lihavuuden vaikutukset sydämeen

Ylipainon ja lihavuuden taustalla on monia tekijöitä, kuten biologisia, geneettisiä, sosioekonomisia ja elinympäristöön liittyviä syitä. Rasvaa myös kertyy elimistöön eri tavoin. Sitä kertyy ihonalaiskudoksiin, viskeraalisesti eli vatsaonteloon ja elinten ympärille. Myös sydämen ympärille voi kertyä rasvaa, ja sydänlihas voi rasvoittua. Vatsaonteloon karttuva rasva on metabolisesti aktiivisinta, ja siihen tiedetään liittyvän myös suurimmat sydänhaitat. Lue lisää […]

Lue artikkeli
Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi