Sydänsairauksien tutkimukset

Oleellinen alku sydänsairauksien tutkimisessa on tutkittavan kokemat oireet. Oireiden laatu, kesto, altistavat ja helpottavat tekijät kiinnostavat. Haastattelun perusteella lääkärille pitäisi jo syntyä käsitys, mitä sairautta epäillä, tai ainakin käsitys, mistä sairauksista tuskin on kysymys. Lue lisää eri sydänsairauksien oireista: Sepelvaltimotaudin oireet Rytmihäiriöiden oireet Pyörtyminen Sydämen vajaatoiminta Sydämen läppävika Lääkärin on hyödyllistä tietää tutkittavan elintavoista, erityisesti […]

26.1.2024

Lääkärin tutkimus ja EKG

Lääkärin tutkimus (status) pitää sisällään yleistä havainnointia tutkittavan ruumiinrakenteesta ja yleistilasta. Pituus ja paino on hyvä kirjata, ja useimmat potilastietojärjestelmät laskevat luvuista automaattisesti myös painoindeksin (BMI). Sydämen kuuntelu stetoskoopilla Sydänäänet voi kuulla stetoskoopilla rintakehän päältä. Sydänäänet syntyvät sydämen läppien avautuessa ja sulkeutuessa. Läpät ovat eräänlaisia venttiilejä, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. Jos läppä alkaa […]

Sydämen ultraäänitutkimus

Tutkimuksesta käytetään usein myös nimitystä ECHO (kaikukuvaus). Se on kardiologin perustutkimus, ja tehtävissä usein jo päivystyspoliklinikalla helposti liikuteltavien laitteiden ansiosta. Tutkimus on potilaalle vaivaton. Tutkittava makaa tutkimuspöydällä rintakehä paljaana vasemmalla kyljellään, ja vasen käsi lepää pään alle nostettuna. Ultraääni läpäisee huonosti ilmaa ja luuta, siksi oikea tutkimusasento on tärkeä. Rintakehälle asetetaan kolme elektrodia, joiden kautta […]

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus

Tutkittava makaa liikkumatta kapealla tutkimuspöydällä, ja kuvauksen tekevä kardiologi seisoo tutkittavan oikealla puolella. Potilas on hereillä, ja voi keskustella henkilökunnan kanssa tutkimuksen aikana. Kuvaus tehdään yleensä oikean ranteen värttinävaltimon kautta, mutta tarvittaessa voidaan reittinä käyttää myös oikeaa nivusvaltimoa. Lääkäri puuduttaa ihon pistokohdan, ja punktoi sitten suuremmalla neulalla itse valtimosuonen. Pistokohdasta ujutetaan valtimoa pitkin taipuisa katetri […]

25.1.2024

Sydämen isotooppitutkimus ja PET-kuvaus

Sydämen isotooppitutkimus Tutkimuksesta käytetään myös nimeä sydänlihasperfuusion gammakuvaus tai SPECT (engl. single photon emission computed tomography). Tutkimuksessa annetaan merkkiainetta pinnalliseen laskimoon asetetun kanyylin kautta. Tarkoituksena on selvittää, miten merkkiaine jakautuu sydämessä rasituksen aikana. Erityisellä kuvauslaitteistolla otetaan kuvaukset lepo- ja rasitusvaiheissa. Rasituskoe on yleensä tavanomainen rasituskoe polkupyöräergometrilla. Merkkiaine ruiskutetaan laskimoon noin 1-2 minuuttia ennen polkemisvaiheen päättymistä. […]

Elektrofysiologinen tutkimus

Tutkimus tehdään ujuttamalla taipuisat katetrit sydämen sisälle. Reittinä käytetään reisilaskimoa. Rytmihäiriöiden hoitoon perehtynyt kardiologi puuduttaa nivusseudun, ja punktoi suuremmalla neulalla reitin katetreille. Katetrien kulkua verisuonen sisällä ei tunne, eli se on kivutonta. Apuna käytetään röntgenlaitetta. Katetrien avulla tarkastellaan sydämen rytmihäiriörakenteita sydänlokeroiden sisältä käsin. Rytmihäiriö yritetään käynnistää tahdistamalla sydäntä, tai antamalla rytmihäiriön laukaisevaa lääkettä. Muutoin rytmihäiriön […]

24.1.2024

Sydämen magneettikuvaus

Magneettikuvauksessa (magnetic resonance imaging, MRI) käytetään yleensä varjoainetta, joka on gadoliniumyhdistettä. Varjoainetta varten käden pinnalliseen laskimoon asetetaan kanyyli. Koska kuvauksessa käytetään voimakasta magneettikenttää, kaikki metallia sisältävät esineet (esim. korut, matkapuhelimet yms.) jätetään pukuhuoneeseen ennen kuvaushuoneeseen astumista. Kehon sisäisistä metalliesineistä kerrotaan tarkemmin artikkelin lopussa. Tutkittava makaa rauhallisesti tutkimuspöydällä, joka liikkuu sisälle magneettitutkimuslaitteeseen. Laite pitää voimakasta ääntä, […]

23.1.2024

Sepelvaltimoiden ja sydämen tietokonetomografia

Tutkittavalle laitetaan käden pinnalliseen laskimoon kanyyli, jonka kautta annetaan tutkimuksessa tarvittavaa jodipitoista varjoainetta. Tarvittaessa annetaan lisäksi sydämen sykettä hidastavaa beetasalpaajaa, sekä nitrosuihketta, jonka tarkoitus on laajentaa sydämen pieniä verisuonia. Tutkittava makaa rauhallisesti kuvauspöydällä, ja hoitaja pyytää ajoin pidättämään hengitystä. Kuvausvaihe itse laitteella kestää vain muutamia minuutteja. Sepelvaltimoiden tietokonekuvaus Tärkein tietokonetomografian käyttöaihe on sepelvaltimoiden kuvantaminen. Se […]

22.1.2024

Sydänsairauksien seurannasta

Seuraavassa muistutetaan yleisimpien sydänsairauksien seurantasuosituksista. Sepelvaltimotauti Sydäninfarktin jälkeen ensimmäinen seurantakäynti tapahtuu 1-2 kk:n kuluttua. Monilla paikkakunnilla tämä hoidetaan nykyisin digitaalisella palvelulla, mutta tarvittaessa pitäisi olla mahdollisuus myös kasvokkaiseen tapaamiseen. Jatkossa seurantakäynti pitäisi toteuttaa kerran vuodessa perusterveydenhuollossa. Käynnillä arvioidaan oireet, verenpaineen tilanne, hoidon toteutuminen, ja otetaan verikokeita. Eteisvärinä Suurin osa tarvitsee seurantakäynnin ainakin kerran vuodessa. Käynnillä […]

18.1.2024

Omat mittaukset

Verenpaineen mittaaminen Verenpainemittaus kertoo valtimoiden sisällä kohisevasta paineesta. Kohonnut paine on tavallista, ja pitkään jatkuessaan hyvin haitallista paitsi valtimoille itselleen, erityisesti sydämelle ja aivoille. Verenpaineen mittaaminen on helppoa, ja nykyaikaiset laitteet antavat luotettavia mittaustuloksia. Niinpä kohonneen verenpaineen toteaminen ja seuranta perustuu omiin kotioloissa suoritettuihin mittauksiin. Mittaustekniikalla on kuitenkin merkitystä, sillä paineen viitearvot perustuvat istuen levossa […]

16.1.2024