Vinkkejä kasvisten lisäämiseen

Kasvisten lisääminen helpottuu, kun varaat sopivia annoksia helposti syötäväksi ja otat kasvikset osaksi jokaista ateriaa. Hyödynnä satokausia, jolloin maut ovat parhaimmillaan ja hinta kohtuullisimmillaan. Jokainen lisäannos kasviksia, juureksia, vihanneksia, sipuleita, sieniä, kaaleja, marjoja tai hedelmiä, on hyödyksi terveydelle. Syö aiempaa enemmän jotain tuttua tai kokeile rohkeasti jotain uutta! Lautasmalli avuksi Aloita lautasen täyttäminen salaatista tai lisäkekasviksista. […]

13.3.2024

Löydä omat palautumiskeinosi

Tunnista omat voimavarasi On hyvä pohtia, mihin asioihin voit itse vaikuttaa elämässäsi. Mitä voisit tehdä jo tänään oman hyvinvointisi ja sydämesi hyväksi? Pohdi arvojasi, ”mitä minä tarvitsen elämääni, jotta voin hyvin?”. Lisää elämääsi hyviä ja positiivisia asioita, jotka tuovat sinulle hyvää mieltä. Palauttava mieleinen tekeminen Palaudutko lukemalla kirjaa vai kenties neulomalla? Löydä oma yksilöllinen tapasi […]

5.2.2024

Sydänsairauksien tutkimukset

Oleellinen alku sydänsairauksien tutkimisessa on tutkittavan kokemat oireet. Oireiden laatu, kesto, altistavat ja helpottavat tekijät kiinnostavat. Haastattelun perusteella lääkärille pitäisi jo syntyä käsitys, mitä sairautta epäillä, tai ainakin käsitys, mistä sairauksista tuskin on kysymys. Lue lisää eri sydänsairauksien oireista: Sepelvaltimotaudin oireet Rytmihäiriöiden oireet Pyörtyminen Sydämen vajaatoiminta Sydämen läppävika Lääkärin on hyödyllistä tietää tutkittavan elintavoista, erityisesti […]

26.1.2024

Lääkärin tutkimus ja EKG

Lääkärin tutkimus (status) pitää sisällään yleistä havainnointia tutkittavan ruumiinrakenteesta ja yleistilasta. Pituus ja paino on hyvä kirjata, ja useimmat potilastietojärjestelmät laskevat luvuista automaattisesti myös painoindeksin (BMI). Sydämen kuuntelu stetoskoopilla Sydänäänet voi kuulla stetoskoopilla rintakehän päältä. Sydänäänet syntyvät sydämen läppien avautuessa ja sulkeutuessa. Läpät ovat eräänlaisia venttiilejä, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. Jos läppä alkaa […]

Sydämen ultraäänitutkimus

Tutkimuksesta käytetään usein myös nimitystä ECHO (kaikukuvaus). Se on kardiologin perustutkimus, ja tehtävissä usein jo päivystyspoliklinikalla helposti liikuteltavien laitteiden ansiosta. Tutkimus on potilaalle vaivaton. Tutkittava makaa tutkimuspöydällä rintakehä paljaana vasemmalla kyljellään, ja vasen käsi lepää pään alle nostettuna. Ultraääni läpäisee huonosti ilmaa ja luuta, siksi oikea tutkimusasento on tärkeä. Rintakehälle asetetaan kolme elektrodia, joiden kautta […]

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus

Tutkittava makaa liikkumatta kapealla tutkimuspöydällä, ja kuvauksen tekevä kardiologi seisoo tutkittavan oikealla puolella. Potilas on hereillä, ja voi keskustella henkilökunnan kanssa tutkimuksen aikana. Kuvaus tehdään yleensä oikean ranteen värttinävaltimon kautta, mutta tarvittaessa voidaan reittinä käyttää myös oikeaa nivusvaltimoa. Lääkäri puuduttaa ihon pistokohdan, ja punktoi sitten suuremmalla neulalla itse valtimosuonen. Pistokohdasta ujutetaan valtimoa pitkin taipuisa katetri […]

25.1.2024

Sydämen isotooppitutkimus ja PET-kuvaus

Sydämen isotooppitutkimus Tutkimuksesta käytetään myös nimeä sydänlihasperfuusion gammakuvaus tai SPECT (engl. single photon emission computed tomography). Tutkimuksessa annetaan merkkiainetta pinnalliseen laskimoon asetetun kanyylin kautta. Tarkoituksena on selvittää, miten merkkiaine jakautuu sydämessä rasituksen aikana. Erityisellä kuvauslaitteistolla otetaan kuvaukset lepo- ja rasitusvaiheissa. Rasituskoe on yleensä tavanomainen rasituskoe polkupyöräergometrilla. Merkkiaine ruiskutetaan laskimoon noin 1-2 minuuttia ennen polkemisvaiheen päättymistä. […]