Sydämen toimintavaiheet

Sydämen toiminta tapahtuu kammioissa. Supistusvaiheessa (systole) oikea ja vasen kammio pumppaavat verta eteenpäin. Keuhkovaltimoläppä oikealla ja aorttaläppä vasemmalla avautuvat päästäen veren virtaamaan; vastaavasti kolmiliuska- ja hiippaläppä sulkeutuvat estäen verta virtaamasta taaksepäin kammioista eteisiin. Supistuksen eli systolisen toiminnan tehokkuutta määritellään ejektiofraktion avulla. Normaali ejektiofraktio on yli 50 % eli kammiot pumppaavat joka kerran supistuessaan yli puolet […]

31.8.2018

Sydämen rakenne

Sydänlihas koostuu säikeistä, jotka ovat järjestäytyneet rinnakkain ja peräkkäin. Säikeiden rytminen lyheneminen ja piteneminen saavat aikaan sydämen pumppausliikkeen. Eteiset ja kammiot Eteiset ottavat vastaan sydämeen tulevan veren ja toimittavat sen kammioihin eteenpäin pumpattavaksi. Veri virtaa sydäntä kohden laskimoita pitkin. Kehon yläosista tulevat laskimot yhtyvät yläonttolaskimoksi, joka laskee oikean eteisen yläosaan. Kehon alaosista ja sisäelimistä tulevat […]

Verenpaine

Kohonnut verenpaine (hypertensio) ei yleensä tunnu, joten sen saa selville vain mittaamalla. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine vaurioittaa sydäntä, verisuonia, aivoja ja munuaisia. Se on maailmanlaajuisesti eniten terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä. Verenpainearvot Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla. Suurempi luku (”yläpaine”) kuvaa painetta sydämen supistuessa (ns. systolinen paine). Pienempi luku (”alapaine”) on paine sydämen lepovaiheen aikana (ns. diastolinen […]

Kestävyys, voima ja liikehallinta ovat kunnon kolme aluetta – tärkeitä myös sydänsairaalle

Sydäninfarktista tai sydämeen kohdistuvasta toimenpiteestä kuten ohitusleikkaus tai pallolaajennus, toipumisen alkuvaiheessa on hyvä aloittaa liikunta maltillisesti. Liikkumisessa tulee noudattaa sairaalassa saatuja ohjeita ja  kuunnella omia tuntemuksia liikunnan aikana ja sen jälkeen.  Jos olo tuntuu epävarmalta, voi hakeutua sydänpotilaille tarkoitettuun liikuntaryhmään tai terveydenhuollon ammattilaisen luo keskustelemaan liikunnasta ja siten rohkaistua liikkumaan. Kunto koostuu kolmesta osa-alueesta. Kestävyys […]

Lapset ovat erilaisia liikkujia

Lapsen temperamentti ja vauhti näkyvät hänen tavassaan toimia ja liikkua samalla tavalla kuten aikuisillakin. Toinen motivoituu laitteista ja tekniikasta, toinen kilpailullisista lajeista ja joku taas rauhallisesta tarkkuutta vaativasta liikkumisesta. Joskus vanhemmilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja luovuutta, että lapselle löytyisi mieluisa liikuntamuoto. Jos lapsi on luontaisesti rauhallinen ja ei innostu liikkumisesta, aikuiselta vaaditaan vielä enemmän luovuutta. Harrasteliikkumisen […]

Liikunnan hyödyt sydämelle ja verenkierrolle

Tulosten saavuttaminen edellyttää, että liikkuminen on säännöllistä ja että se nostaa jonkin verran sydämen sykettä. Säännöllinen ja kohtuullisen ripeä liikunta alentaa verenpainetta lisää valtimoita suojaavan HDL-kolesterolin ja vähentää ahtaumia lisäävien LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta veressä parantaa sokeritasapainoa lisäämällä elimistön insuliiniherkkyyttä ja laskemalla verensokeria parantaa elimistön kykyä käyttää rasvaa energialähteenä laskee sykettä ja kasvattaa sydänlihaksen voimaa […]

Liikunnasta elintapa

Tärkeää on liikkua päivittäin. Jos kunto on päässyt heikentymään tai liikunta on vähäistä, niin liikunta kannattaa aloittaa maltillisesti ja edetä pienin askelin vähitellen liikuntaa lisäten. Päivittäisen liikunnan voi koota useasta lyhyestä 10–15 minuutin liikuntajaksosta. Kunnon kohentuessa ensin kannatta lisätä liikunnan kestoa 30–60 minuuttiin kerrallaan ja sitten vasta tehoa. Sopiva teho vastaa reipasta kävelyä, ja hengästyminen […]