Askeleita omatoimiseen kuntoutumiseen

Jos sinulla on mahdollisuus osallistua ohjattuun kuntoutukseen, tilaisuutta kannattaa käyttää hyväksi. Toipumisen eteen voi kuitenkin tehdä paljon myös kotikonstein. Omatoimisen kuntoutuksen oppaan artikkeleissa annetaan siihen vinkkejä. Sairastuminen korostaa usein tarvetta muuttaa arkisia tottumuksia – mikä ei aina ole ollenkaan helppoa. Sydämen kannalta keskeiset valinnat liittyvät ruokaan, liikkumiseen, mielialaan ja stressiin sekä tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. Löydä […]

20.9.2015

Terveysarvot kuntoon

Valitse otsikko: Verenpaine Mitä on verenpaine? Mistä tiedän, onko verenpaine koholla? Verenpaineen raja-arvoja Verenpaineeseen voi vaikuttaa Mitä on verenpaine? Verenpaine tarkoittaa painetta, joka on valtimoissa. Valtimot ovat paksuja verisuonia, joissa veri virtaa sydämestä poispäin. Verenpaine syntyy, kun sydän supistuu ja pumppaa verta valtimosuoniin. Verenpaine kohdistuu valtimojen seinämiin. Verenpaine kohoaa, kun ihminen jännittää, liikkuu tai ponnistelee. Verenpaineen […]

16.9.2015

Valtimosairauksien riskinarvio

Vuonna 2012 julkaistu eurooppalainen verisuonisairauksien ehkäisysuositus jakaa väestön neljään riskiluokkaan: Riskiluokka Arviointiperuste (vähintään yksi luetelluista) Hyvin suuri riski Todettu valtimosairaus Diabetes ja lisäriskitekijä Vaikea munuaisten vajaatoiminta (GFRe < 30 ml/min) Terveet: FINRISKI ≥ 15 % Suuri riski Perinnöllinen kolesteroliaineenvaihdunnan häiriö (mm. FH-tauti) Diabetes ilman lisätekijöitä Keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (GFRe 30–59 ml/min) Terveet: FINRISKI 10–14,9 % […]

18.8.2015

Valtimosairauksien ehkäisy

Suomessa 1970-luvun alusta työikäisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin onkin vähentynyt juuri tuon 80 %. Tästä huolimatta valtimosairaudet, ennen kaikkea sepelvaltimotauti, ovat Suomen ja muiden länsimaiden johtava ennenaikaisen kuoleman ja terveiden elinvuosien menetyksen syy. Ne ovat nousseet samaan asemaan myös kehittyvissä maissa. Valtimosairauksien ehkäisy jaetaan usein primaariseen ehkäisyyn (primaaripreventio) ja sekundaariseen ehkäisyyn (sekundaaripreventio). Primaarisella ehkäisyllä tarkoitetaan terveisiin ihmisiin […]

Valtimosairaudet ja niiden riskitekijät

Valtaosan valtimosairauksista aiheuttaa valtimonkovettumistauti, ateroskleroosi. Sen esiintyvyys lisääntyy voimakkaasti iän myötä. Ikä ei kuitenkaan ole valtimosairauden syy. Ikä on vain aika, jonka taustalla olevat syyt, niin sanotut riski- eli vaaratekijät ovat ehtineet vaikuttaa. Valtimosairauksilla on neljä suurta riskitekijää, joihin voidaan vaikuttaa: Kolesteroli- ja muut rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Kohonnut verenpaine Tupakointi Diabetes Muita riskitekijöitä on suuri joukko. […]

Lipoproteiinit ja niiden aineenvaihdunta

Kolesteroli on rengasrakenteinen yhdiste, jota tarvitaan solujen kalvorakenteiden osana eräiden hormonien lähtöaineena (steroidihormonit) ruoansulatuksessa tärkeiden sappihappojen lähtöaineena. Kolesteroli voi esiintyä joko vapaana tai siihen voi liittyä rasvahappo, jolloin puhutaan esteröityneestä kolesterolista (myös kolesteroli- tai kolesteryyliesteristä). Elimistöllä ei ole keinoja hajottaa kolesterolia. Sitä voidaan poistaa elimistöstä vain siten, että maksa erittää sitä sappeen joko sellaisenaan tai […]

Kolesteroli- ja triglyseridiarvot

Lisätietoja on kirjoituksessa Lipoproteiinit ja niiden aineenvaihdunta. Tavallisesti määritetään seuraavat arvot: Kokonaiskolesteroli (fP-kol) Triglyseridit (fP-trigly) HDL-kolesteroli (fP-kol-HDL) LDL-kolesteroli (fP-kol-LDL) (laskettu tai suoraan määritetty) Seerumin tai plasman kokonaiskolesteroli on kaikissa eri lipoproteiineissa kiertävien kolesterolien summa. Sitä on varsinkin laajoissa väestötutkimuksissa käytetty helppona ja halpana kokeena, jonka etuna on myös, että näytteenottoa edeltävää paastoa ei tarvita. Koska […]