Sydänoireiden ehkäiseminen

Kotoa ei kannata sännätä liikkeelle kovaa vauhtia tai jyrkimpään ylämäkeen, vaan verkkainen alku ja verryttely valmistavat elimistöä tulevaan. Pehmeä käynnistys nostaa hieman sykettä, lämmittää lihaksia ja vilkastuttaa verenkiertoa ja vähentää näin rytmihäiriöiden ja muiden oireiden ilmaantumista. Alkuverryttelyksi käyvät taivutukset, lyhyet kevyet venytykset, jalkojen ja käsien heiluttelu ja liikkumisen rauhallinen aloittaminen, ja sen tulisi kestää noin […]

Sydäntautien riskien kesyttäminen

Valtimotauteihin vaikuttavat monet tekijät, joista kaikkiin ei voi vaikuttaa itse. Monia riskejä voi kuitenkin pienentää. Sairastumisen jälkeen elämäntapoihin liittyvät valinnat vaikuttavat toipumiseen, oireiden kehittymiseen ja taudin ennusteeseen. Perehtyminen sairauden syihin ei ole sama asia kuin syyllisten etsiminen. Kukaan ei voi sanoa tarkalleen, miksi joku sairastuu ja toinen ei. Ja kun mennyttä ei voi muuttaa, itsensä […]

20.5.2015

Muutoksen tekemisen taito sairastumisen jälkeen

Arkisten tottumusten muuttaminen ei aina ole ollenkaan helppoa. Kun toimii tietyllä tavalla satoja ja tuhansia kertoja, pelkästään toistojen määrä tekee omaksutusta mallista lähes automaattisen. Muutoksessa on tärkeää löytää motivaatio sekä sen käynnistämiseen että ylläpitämiseen.  Alkusysäyksenä toimii usein asia, joka herättää pohtimaan omia rutiinejaan tai kokeilemaan jotain uutta.  Sairastuminen voi toimia tällaisena havahduttajana. Edes päättäväinen alku […]

Aloita liikunta kevyesti sydäntapahtuman jälkeen

Jos olet saanut ohjeet sairaalasta, noudata niitä. Muussa tapauksessa voit harjoitella artikkelin Ensimmäiset kuusi viikkoa kuvatun kävelyohjelman mukaan. Liikunta on tärkeää myös pidemmällä tähtäimellä. Sydämen ja verenkieroelimistön kuntoa parantavat vaikutukset syntyvät nimittäin pikku hiljaa säännöllisen liikkumisen seurauksena.  Nyrkkisääntö säännöllisyydelle on 30–60 minuuttia päivässä. Se voi koostua yhdestä tai useammasta jaksosta. Pelkkä mukava maleksiminen ei vielä […]

Pitkä QT -oireyhtymän kantaja voi saada rytmihäiriökohtauksen

On tärkeää, että pitkä QT -oireyhtymän kantaja kertoo kohtauksen mahdollisuudesta omalle lähipiirilleen, jotta he osaavat toimia tajuttomuuden aikana välittömästi ja oikein. Tajuttomuuden aiheuttanut rytmihäiriökohtaus menee yleensä nopeasti ohi ja tajunta palaa välittömästi itsestään. Pitkä QT -oireyhtymän kantaja voi myös pyörtyä. Olipa syy mikä tahansa, tajuton on saatava välittömästi makuuasentoon. Elvytystä ei tarvita, jos tajunta palaa […]

11.5.2015

Tupakointi voi laukaista sydäninfarktin

Tupakoitsija saa tupakoimatonta helpommin rintakipua ja sepelvaltimotautikohtauksen, sillä tupakointi heikentää veren hapenkuljetuskykyä, koska tupakan hiilimonoksidi eli häkä sitoutuu veren hemoglobiiniin hapen tilalle. Tupakoijalla hemoglobiinia jää vähemmän vapaaksi hapen kuljettamista varten ja sydänlihas kärsii hapenpuutteesta. heikentää sydämen verenkiertoa verisuonen vauriokohdassa. Tupakointi lisää verihiutaleiden kerääntymistä ja toisiinsa takertumista, mikä käynnistää veren hyytymisen. Tupakointi lisää myös veren fibrinogeenipitoisuutta, […]

29.4.2015

Suunterveys vaikuttaa sydämen terveyteen

Seurauksena voi olla elimistön matala-asteinen tulehdustila, joka edistää sydänsairauksien kehittymistä. Suun alueen tulehdukset voivat levitä myös muualle kehoon. Hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti Parodontiitti on hampaan kiinnityskudosta tuhoava sairaus. Bakteerien rikastuminen ikenen alle hampaan pinnalle muodostuneisiin bakteeripeitteisiin saa aikaan puolustusreaktion, joka johtaa kiinnityskudoksen tuhoutumiseen. Pitkälle edennyt kiinnityskudostuho voi johtaa hampaan liikkuvuuden lisääntymiseen ja hampaan menettämiseen. Sairastumisriski […]

9.4.2015