Lapsen ruokailu ikäryhmittäin

Syöminen on jo varhain lapsen oma alue, mutta silti hän tarvitsee siinä vanhemman tukea. riski ristiriitaan on hetkissä, joissa lapsi on valmis tekemään ja kokeilemaan uutta, mutta vanhempi ei oivalla tai hyväksy tai osaa auttaa lasta uuden taidon harjoittelussa kehityksen myötä lapselle kehittyy valmiuksia tehdä eri asioita, myös syömisen opetteluun on ns. herkkyysvaiheet, vaikkakin herkkyysvaiheiden jaksottuminen on jokaiselle lapselle […]

6.8.2018

Lasten ruokailu

Ruokatottumukset opitaan pienestä pitäen: Lapsi seuraa tarkkaan, mitä ja miten muut syövät sekä oppii aikuisten valinnoista ja ruokapuheista. Lapsi ei osaa itse erottaa epäterveellistä ja terveellistä ruokaa toisistaan. Aikuisen tehtävä ja vastuu on opastaa lasta terveellisiin ruokatottumuksiin. Värikäs ja maistuva ruoka, sekä säännölliset ruoka-ajat turvaavat lapsen kasvun ja kehityksen sekä auttavat jaksamaan. Nuorena sisäistetyt terveelliset […]

Painoindeksi

Painoindeksi on laskennallinen suure, joka kuvaa painon suhdetta pituuden neliöön. Sitä käytetään terveydenhuollossa painon luokittelun työvälineenä terveyden näkökulmasta, koska pelkkä paino ei kerro yli-, ali- tai normaalipainosta eripituisilla ihmisillä. On kuitenkin hyvä muistaa, että terveys ja hyvinvointi ovat moniulotteisia ja yksilöllisiä. Pelkkä paino, painoindeksi tai vyötärönympärys eivät kerro ihmisen terveydentilasta, mielen ja kehon hyvinvoinnista tai […]

Ruokavieraana vegaani

Mikä on vegaani? Kasvisruokavaliot voidaan jakaa vegetarismiin, lakto-ovo-vegetarismiin, laktovegetarismiin sekä veganismiin. Vegetaristin ruokavalio koostuu osittain eläinperäisistä tuotteista; hän syö kasvikunnan tuotteiden lisäksi kananmunia, maitoa ja kalaa. Laktovegetaristi puolestaan käyttää kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitotuotteita ja lakto-ovo-vegetaristi kasvisten ja maidon lisäksi kananmunia. Vegaanin ruokavalio kuitenkin vaatii hieman enemmän, sillä hän koostaa ravintonsa pelkästään kasvikunnan tuotteista, eikä näin […]

Maista, maista mansikkaa – ja muita kesämarjoja

Itämeren terveyttä edistävässä ruokavaliossa suositellaan syömään marjoja vähintään 200 grammaa päivässä. Marjoja kannattaakin nautiskella mahdollisuuksien mukaan monipuolisesti. Vaihtelua saa myös ideoimalla erilaisia käyttötapoja. Suomalaiset kesämarjat maistuvat mainiosti sellaisenaan, mutta ne voi sujauttaa myös marjamaitoon, smoothieen, rahkaan tai piirakkaan. Marjoissa on runsaasti liukoista kuitua, joka muun muassa vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan, alentaa kolesterolia ja lisää kylläisyyden tunnetta. Esimerkiksi 100 grammassa mansikoita kuitua on […]

4.8.2018

Huolehdi kesällä riittävästä juomisesta

Liian vähäinen juominen tuntuu usein uupumuksena ja voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, ummetusta ja suun kuivumista. Elimistöstä 60–70 prosenttia on vettä. Vesi säätelee elimistön lämpötilaa, ja vettä poistuu elimistöstä hien, virtsan, ulosteen ja hengityksen kautta. Vedellä on rooli myös esimerkiksi ravintoaineiden imeytymisessä, eri aineiden tasapainon ylläpidossa ja lukuisissa kemiallisissa reaktioissa. Nestettä tarpeen mukaan Sopivalle nesteen […]

Aktiiviseksi liikkujaksi

Sydänliitto on ottanut tehtäväkseen liikuntapolkumallin valtakunnallisen levittämisen. Sepelvaltimotautia sairastavan liikuntapolut eivät ole aina selvät tai niitä ei ole olemassa. Sydänliiton Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi -hankkeessa rakennettiin palvelupolku sepelvaltimotautia sairastavan liikuntaohjaukseen. Malli on kaikkien toimijoiden käytössä ja sovellettavissa kaikkiin kuntiin sekä muiden sairausryhmien käyttöön. Liikuntaohjaus usein liian varovaista Säännöllinen liikunta kuuluu sepelvaltimotaudin ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. […]

30.7.2018