Uniapneaan liittyy suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

Päivällä olo tuntuu uniselta ja muisti tahtoo pätkiä. Keskittymisen kanssa on niin ja näin. Olo on uupunut ja saamaton ja väsyneenä ruokakin maistuu. Mielialakin pysyy matalalla ja aamulla päätä särkee. Kyseessä saattaa olla sairaus nimeltä uniapnea. Uniapnean tyypillisin oire on päiväväsymys, joka voi tuntua uneliaisuutena tai pakonomaisena taipumuksena nukahtaa päivällä, mutta myös uupumuksena tai aloitekyvyttömyytenä. […]

Kuulunko sydänsairauteni vuoksi COVID-19 riskiryhmään?

Sydänsairauksia on monenlaisia, sairauden vaikeusaste voi vaihdella eri ihmisillä ja yhdellä voi olla monta sydänsairautta. Siksi tarkkaa yksilöityä listausta eri sydänsairauksien tuomasta riskistä ei voi antaa. Seuraavasta voit kuitenkin lukea tietoa yleisimpiin sydänsairauksiin liittyvästä riskistä. Kohonnut verenpaine Kohonneeseen verenpaineeseen liittyy suurentunut riski sairastua COVID-19-taudin vakavampaan muotoon. Siksi on erittäin tärkeätä hoitaa verenpaine mahdollisimman hyvin. Määrätyt […]

10.12.2020

Liikuntatottumuksien muuttaminen

Harva aikuinen jaksaa liikkua säännöllisesti vain toisen patistamana, eikä pelkkä terveyden tai liikunnan ammattilaisen kannustus, neuvo tai kehotus saa liikkumaan päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Mieleiset liikuntamuodot löytyvät kokeilujen ja kokemuksien kautta. usein liikkuminen tuottaa mielihyvää vasta, kun siihen tottuu. Jokainen voi löytää oman liikkumisensa tavoitteen. Uusien asioiden opettelu on hyvä aloittaa, kun sille on […]

9.12.2020

Liikunta painonhallinnan tukena

Painonhallinnan näkökulmasta liikkuminen kasvattaa energiankulutusta ja tukee ruokavaliomuutoksia. Tähän tarkoitukseen sopii kaikenlainen liikunta. Tärkeintä ei ole miten liikkuu, kunhan liikkuu. Liikettä pitkin päivää Painonhallinnassa liikunta auttaa pitämään yllä sopivaa energiankulutusta ja säännöllistä ateriarytmiä ja tukee näin myös ruokavaliomuutoksia. Onnistuneen painonhallinnan avaimet ovatkin säännöllinen syöminen ja laihduttamattomuus ja niiden tukena liikkuminen. Yksittäisen liikuntakerran teho tai siihen […]

Kammiotakykardia

Nimensä mukaisesti tämä rytmihäiriö saa alkunsa sydämen kammiopuolelta. Poikkeavia nopeita lyöntejä tulee vähintään kolme peräkkäin, usein kymmeniä. Tavalliset kammiolisälyönnit, jotka tuntuvat yksittäisinä muljahteluina, eivät ole kammiotakykardioita tai niiden esiasteita. Useimmat kammiotakykardiat ovat lyhyitä, muutamien lyöntien sarjoja tai alle 30 s kestäviä tykytyksiä, jotka eivät välttämättä ehdi aiheuttaa mitään oireita. Tyypillinen rytmihäiriön tunne on sydämen tykytys, […]

27.11.2020

Hitaat rytmihäiriöt

Yleisnimitys hitaalle sykkeelle on bradykardia. Nimi itse ei viittaa tiettyyn sairauteen, vaan vain havaintoon tavanomaista hitaammasta rytmistä. Kyseessä voi olla henkilölle normaali fysiologinen tila, kuten usein sinusbradykardiassa. Toisaalta taustalla voi olla sähköratojen rappeutuminen, jolloin tarvitaan tahdistinhoitoa. Sinusbradykardiassa sydämen syke on alle 50 lyöntiä minuutissa. Unen aikana syke voi olla selvästi alhaisempikin, 30-40/min. Sinusbradykardia on yleistä […]

Liikunta raskaus- ja imetysaikana

Jos odottajan liikunta on ollut vähäistä ennen raskausaikaa, liikunta kannattaa aloittaa maltillisesti, esimerkiksi 15 minuutin kävelylenkillä. Liikunta-ajan voi pidentää vähitellen 30 minuuttiin ja vähitellen lisätä viikoittaisia kertoja niin, että liikunta on vähitellen päivittäistä. Liikunnan teho on sopiva silloin, kun äiti pystyy puhumaan liikunnan aikana. Jos odottaja on tottunut liikkuja liikuntaa voi jatkaa entiseen malliin, jos […]

9.11.2020