Sydänsairauksien seurannasta

Seuraavassa muistutetaan yleisimpien sydänsairauksien seurantasuosituksista. Sepelvaltimotauti Sydäninfarktin jälkeen ensimmäinen seurantakäynti tapahtuu 1-2 kk:n kuluttua. Monilla paikkakunnilla tämä hoidetaan nykyisin digitaalisella palvelulla, mutta tarvittaessa pitäisi olla mahdollisuus myös kasvokkaiseen tapaamiseen. Jatkossa seurantakäynti pitäisi toteuttaa kerran vuodessa perusterveydenhuollossa. Käynnillä arvioidaan oireet, verenpaineen tilanne, hoidon toteutuminen, ja otetaan verikokeita. Eteisvärinä Suurin osa tarvitsee seurantakäynnin ainakin kerran vuodessa. Käynnillä […]

18.1.2024

Omat mittaukset

Verenpaineen mittaaminen Verenpainemittaus kertoo valtimoiden sisällä kohisevasta paineesta. Kohonnut paine on tavallista, ja pitkään jatkuessaan hyvin haitallista paitsi valtimoille itselleen, erityisesti sydämelle ja aivoille. Verenpaineen mittaaminen on helppoa, ja nykyaikaiset laitteet antavat luotettavia mittaustuloksia. Niinpä kohonneen verenpaineen toteaminen ja seuranta perustuu omiin kotioloissa suoritettuihin mittauksiin. Mittaustekniikalla on kuitenkin merkitystä, sillä paineen viitearvot perustuvat istuen levossa […]

16.1.2024

Rasituskoe

Rasitus voidaan suorittaa polkupyöräergometrilla eli kuntopyörällä, tai kävelymatolla. Suomessa käytetään tavallisemmin kuntopyörää. Kokeen suoritusta valvoo aina kaksi ammattilaista, laitteistoa hoitava sairaanhoitaja sekä tulosten tulkinnasta vastaava lääkäri. Kokeen suorittaminen Kokeen aluksi kiinnitetään elektrodit kuten tavallisessa lepo-EKG-rekisteröinnissä, paitsi raajaelektrodit kiinnitetään vartalolle. Muutoin jalkojen ja käsivarsien liike polkemisen aikana häiritsisi liikaa. Samalla lääkäri haastattelee, ja kuuntelee sydänäänet stetoskoopilla. […]

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (Holter)

Tutkimuksella nauhoitetaan sydämen rytmiä tavallisesti yhden, joskus kahden vuorokauden ajan. Usein käytetään myös nimitystä Holter-rekisteröinti. Nimi on peräisin laitteiston kehittäjältä, Sir Norman Holterilta. Tutkimuslaitteisto sisältää tavallisimmin seitsemän elektrodia, jotka laboratorion henkilökunta kiinnittää huolellisesti paikalleen rintakehän iholle. Lisäksi mukana kannetaan pientä laitetta, jonne jokainen sydämen lyönti rekisteröityy. Mukaan annetaan päiväkirja, jota tutkittava täyttää. Päiväkirjaan on hyvä […]

5.1.2024

Verikoetutkimukset sydänsairauksien diagnostiikassa ja seurannassa

Troponiinit (TnT, TnI) Troponiinit ovat lihasten rakennevalkuaisia. Ne ovat paras sydänlihasvaurion merkki, koska tiettyjä troponiineja esiintyy vain sydänlihaksessa. Niitä on normaalisti veressä vain hyvin pieniä määriä. Troponiiniarvo nousee tyypillisesti sydänlihaksen hapenpuutteessa eli sydäninfarktissa. Siksi troponiinimittaus on päivystypoliklinikoiden tavallisimpia tutkimuksia. Troponiini voi kuitenkin nousta myös muista syistä, kuten sydänlihastulehduksessa, keuhkoveritulpassa tai sydämen vajaatoiminnassa. Troponiini nousee sydäninfarktissa […]

4.1.2024

Diabetes ja ruoka

Monen sydänpotilaan lisärasitteena on tyypin 2 diabetes. Tällöin oma elimistö tuottaa insuliinia verensokerin käsittelyyn, mutta sen teho ei ole riittävä. Siksi verensokeri tuppaa nousemaan liikaa tai pysyy liian kauan kohonneena. Sydänystävälliset ruokavalinnat ja syömisen säännöllisyys ovat diabeteksen ruokavaliohoidon kulmakivet. Diabeetikon syömisen perusteet Diabeetikon ruokakaapista on hyvä löytyä terveellisiä vaihtoehtoja: pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia viljatuotteita sekä kasviksia, […]

19.12.2023

Diabeteksen ehkäisy ja toteaminen

Perimämme vaikuttaa riskiin sairastua diabetekseen. Riski on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmalla on diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla on diabetes. Toisaalta myös monet elintapatekijät vaikuttavat diabeteksen syntyyn, joten sairastumista voi ehkäistä omilla valinnoilla. Perusasiaa diabeteksesta Diabetes jaetaan karkeasti kahteen alatyyppiin. Tyyppi 1:n diabetesta kutsutaan insuliininpuutosdiabetekseksi. Sen syynä on haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutuminen. Noin 10-15% Suomen […]