Hyppää sisältöön

10 posts found.

Date selected: marraskuu 2018

Clear search

Search

Ota puheeksi, uskalla lähelle parisuhteessa

Puhumatta jääneet murheet kasvavat ja parisuhteessa kysymyksiä on kummallakin. Ahdistuneisuus, pelko seksin turvallisuudesta tai parisuhdeongelmat lisäävät seksihäiriöitä. On tavallista, että sairastunut tuntee pelkoa tai epävarmuutta leikkausarpien, kipujen, häiriöiden tai  seksitilanteessa selviytymisen vuoksi. Kumppani tuntee pelkoa ja epävarmuutta siitä, aiheuttaako kipua tai rasittaako toista liikaa. Parisuhteessa intiimi yhdessäolo voi loppua toisen tai molempien pelkoon seksin turvallisuudesta. […]

Lue artikkeli

Sairastuneella on lupa seksiin

Seksuaalisuus on läsnä meissä koko elämän ajan sen kaikissa vaiheissa.  Seksillä on tärkeä rooli intiimissä suhteessa, se lähentää parisuhdetta ja pitää sen laadukkaana. Seksillä on lukuisia terveysvaikutuksia lantionpohjan lihasten kunnosta immuunipuolustukseen. Lisäksi se kohentaa mielialaa ja itsetuntoa. On mieltä ylentävää olla rakastettu, saada hyväksyvää katsetta ja kosketusta. Läheisen toipilaalle osoittama kiintymys ja rakkaus tuo lohtua […]

Lue artikkeli

Sydän ja seksi

Seksi liittyy kaikkeen siihen psyykkiseen ja fyysiseen toimintaan, jonka avulla haetaan seksuaalista mielihyvää. Sydämen sairaus aiheuttaa muutoksia seksuaalisuuden kokemukseen. Sydänsairauden yhteydessä on tärkeä puhua seksistä ja sen jatkamisesta. Tulipa sydämen sairaus hiipien tai yllättäen, se aiheuttaa muutoksia myös seksuaalisuuden kokemukseen. Muutokset omassa kehossa ja sen toiminnassa, tuntemuksissa ja jaksamisessa voivat tuntua uhkaavilta, parisuhteen ilmapiiri voi […]

Lue artikkeli

Synnynnäiset sydänviat

Suomessa syntyy vuosittain noin 550 lasta, joilla on synnynnäinen rakenteellinen sydänvika. Ennuste on yleisimmin nykyisin hyvä. Osa vioista on niin lieviä, ettei niitä tarvitse korjata toimenpiteellä. Jos korjausta tarvitaan, se tehdään katetritoimenpiteenä, leikkauksella tai näiden yhdistelmällä. Toimenpidehoito on keskitetty Uuteen lastensairaalaan Helsinkiin. Synnynnäiset rakenteelliset sydänviat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Synnynnäinen sydänvika voi olla oikovirtausvika, mikä […]

Lue artikkeli

Mikä on antikoagulantti ja miten sitä käytetään?

Tavallisin tarve antikoagulanttihoidolle on eteisvärinä. Tähän rytmihäiriöön liittyy riski verihyytymän syntymiseen eteislokeron sopukkaan, mikä liikkeelle lähtiessään voi aiheuttaa valtimon veritulpan, pahimmassa tapauksessa aivoinfarktin. Muita syitä hoitaa lääkityksellä veren hyytymisen esto ovat esimerkiksi sydämen tekoläppä, keuhkoveritulppa, laskimotukos tai vaikea sydämen vajaatoiminta. Antikoagulanttihoidon lääkkeet Hoito voidaan toteuttaa tällä hetkellä viidellä eri tablettilääkkeellä. Vanhin ja tunnetuin niistä on […]

Lue artikkeli

Hyytymän esto antikoagulanteilla

Puhekielessä käytetään joskus termiä ”verenohennuslääkitys”, mutta nimi on erheellinen, sillä lääkitys ei varsinaisesti laimenna verta. Milloin antikoagulantti on tarpeen? Tavallisin syy antikoagulaatiohoidolle on eteisvärinä tai eteislepatus. Rytmihäiriön aikana sydämen vasemman eteisen sopukkaan voi syntyä verihyytymä. Hyytymä voi kulkeutua verivirran mukana muualle elimistöön, tavallisimmin aivoihin, jolloin seurauksena on aivoinfarkti. Antikoagulantin tarkoitus on siis estää tämä ikävä […]

Lue artikkeli

Savuttomuus ei ole jonkun puuttumista

On turha katua sitä, että ryhtyi aikanaan polttamaan. Vaikka tupakointi on terveydelle haitallista, jokainen tupakoija on myös kokenut saavansa siitä jotain hyvää. Entisten tupakoitsijoiden kokemukset kuitenkin osoittavat, että kaiken, minkä tupakka antaa, saa muutenkin. Elämä ei muutu tylsemmäksi eikä vastoinkäymisistä ole yhtään vaikeampi selviytyä. Halu tai tarve polttaa opitaan. Fyysisesti se perustuu nikotiinin vaikutuksiin aivoissa, […]

Lue artikkeli

Tupakoinnin lopettaminen ei ole koskaan myöhäistä!

Sydämelle tupakoinnin lopettaminen on aina eduksi, oli takana kuinka monta tupakointivuotta ja savuketta tahansa. Todennäköisuus sairastua valtimotauteihin laskee parissa kolmessa vuodessa tupakoimattomien tasolle. Mitä nuorempana tupakoinnin lopettaa, sitä nopeammin sairastumisen vaara vähenee. Selkeää hyötyä lopettamisesta on myöhemminkin, vaikka riski putoaa vuosi vuodelta hieman vähemmän. Lopettaminen ei siis ole koskaan myöhäistä. Häkä ja nikotiini poistuvat elimistöstä […]

Lue artikkeli

Lopetanko tupakoinnin? Tietoa päätöksen tueksi

Tupakointi aiheuttaa riskejä, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun pohtii jatkaako tupakointia vai lopettaisiko. Pitkäaikainen tupakointi lyhentää elämää keskimäärin kahdeksalla vuodella. Tupakoinnin lopettaminen parantaa ennustetta huomattavasti. Tupakoinnilla on monia vaikutuksia monin noin kahteen kolmasosaan valtimotautikohtauksista. Kaikki nikotiinituotteet (savuke, kevytsavuke, sikari, piippu, sähkötupakka, nuuska) lisäävät valtimotautien vaaraa. Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy ja myös tavallisin tupakkatauti. Tupakoitsija […]

Lue artikkeli

Tupakoinnin vaikutukset valtimotautien kehittymiseen

Tupakoinnin vaikutukset: lisää veren hyytymistaipumusta ja verihiutaleiden tarttuvuutta, mikä lisää veritulpan riskiä. lisää sydämen rytmihäiriöitä ja verisuonten supistelua. Kumpikin voi johtaa äkkikuolemaan, vaikka suonet eivät olisikaan ahtautuneet. nostaa sydämen sykettä 10–15 lyöntiä minuutissa ja systolista verenpainetta 10–20 mmHg noin puolen tunnin ajaksi. Se myös vaikeuttaa elimistön hapensaantia, koska tupakansavun sisältämä häkäkaasu sitoutuu veren hemoglobiiniin happea […]

Lue artikkeli
Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi