Proteiinia kasveista

Proteiinia saadaan sekä kasvikunnasta että eläinkunnasta. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan miehet saivat 31 % ja naiset 34 % proteiinistaan kasvikunnan tuotteista. Kasvikunnan proteiini tulee suurelta osin viljavalmisteista. Palkokasvien, pähkinöiden, siementen ja kasviproteiinivalmisteiden käyttö on Suomessa yhä vähäistä. Kasviproteiinia elimistön tarpeisiin Kasvikunnassa on monia erinomaisia proteiinin lähteitä, joilla voidaan tyydyttää niin tavallisen tallaajan kuin kovaa harjoittelevan […]

25.3.2021

Kasvisruokaa edullisesti

Kasvisruokavalioita voi noudattaa monella eri tavalla ja luonnollisesti ruokakustannukset riippuvat suurelta osin siitä, mitä ja missä syödään. Kasvisruokavalioiksi lasketaan yleensä sellaiset ruokavaliot, joissa lihaa ei käytetä lainkaan. Maitotuotteet ja kananmunat kuuluvat lakto-ovovegetaariseen ruokavalioon. Pescovegetaarisessa ruokavaliossa syödään näiden lisäksi kalaa. Vegaanisessa ruokavaliossa syödään yksinomaan kasvikunnan tuotteita. Kasvisruokavalion kulmakivet Kasvisruokavalion kulmakivillä tarkoitetaan ruoka-aineryhmiä, joista saadaan pääosa ruokavalion […]

29.1.2021

Kalaa kannattaa syödä

Kala sopii mainiosti osaksi terveyttä edistävää ruokavaliota. Kalaa suositellaan syötäväksi 300–450 grammaa viikossa. Tästä puolet on hyvä olla rasvaista kalaa. Kalaa säännöllisesti syövillä esiintyy vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia kuten aivohalvauksia ja sepelvaltimotautia. Moni tuntee kalan hyvin rasvojen lähteenä, mutta kala on paljon muutakin. Hyvälaatuiset proteiinit sekä muun muassa D-vitamiini, jodi ja seleeni tekevät siitä erinomaisen […]

25.1.2021

Kasviksia lautaselle helposti

Kasvisten syönnin hyödyt ovat useimpien tiedossa. Suurin osa meistä ei tiedosta huolimatta yllä kasvisten käytön suosituksiin.  Aloita pienestä: jo yksi lisäannos päivässä parantaa ruokavalion laatua ja on askel positiiviseen suuntaan. Kasvisvoittoinen tai kasvispainotteinen ruokavalio ovat termejä, joita jokainen voi soveltaa omaan elämäänsä sopiviksi oli oma ruokavalio mikä tahansa. Löydä seuraavista yksinkertaisista vinkeistä omat tapasi lisätä […]

21.1.2021

Kolesteroli

Kolesterolia tarvitaan solukalvojen rakennusaineena sekä eräiden hormonien ja sappihappojen muodostamiseen. Liian korkea kolesterolin määrä veressä on kuitenkin haitallista. Liika kolesteroli tunkeutuu valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa niitä. Veren suuri kolesterolipitoisuus onkin valtimotautien suurimpia vaaratekijöitä. Sairastumisen vaaraa lisäävät myös kohonnut verenpaine, diabetes, tupakointi, lihavuus ja vähäinen liikunta. Mikä on valtimotauti? Valtimot ovat verisuonia, joita pitkin veri kulkee […]

14.1.2021

Sydämen vajaatoiminnan tutkimukset

Sydämen vajaatoiminnan diagnoosia ei voi tehdä pelkästään oireiden perusteella. Lääkärin kliinisen tutkimuksen ohella tarvitaan ainakin laboratoriotutkimuksia ja EKG, sekä yleensä myös sydämen ultraäänitutkimus. Näiden jälkeen valitaan tarvittaessa lisätutkimuksia epäillyn taustasairauden perusteella. Oireet ja kliiniset löydökset Useimmat sydämen vajaatoiminnan oireet ovat epäspesifisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tyypillisimmän oireen, hengenahdistuksen taustalla on varsin usein kuitenkin jokin […]

8.1.2021

Sydämen vajaatoiminnan aiheuttajat

Tavallisimmat taustasairaudet ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja läppäviat. Jokin näistä syistä löytyy noin 90%:ssa tapauksista. Sepelvaltimotauti voi johtaa sydämen vajaatoimintaan pääasiassa kahdella tavalla. Laaja sydäninfarkti tai useat pienemmät infarktit voivat arpeuttaa sydänlihaksen siten, että toimivaa (supistuvaa) lihasta ei ole riittävästi. Arpialue on pysyvä muutos. Toisaalta sepelvaltimotautiin voi liittyä äkillistä tai pitkäaikaista toistuvaa sydänlihaksen hapenpuutetta, joka […]