Myönteiset rutiinit auttavat muutoksessa

Arki muodostuu rutiineista, joita toistamme päivittäin tai viikoittain – osaa tietoisesti ja monia tiedostamatta. Erityisen hyvin rutiinien merkityksen huomaa, kun ne muuttuvat yhtäkkiä esimerkiksi loman jälkeen, eläkkeelle jäämisen, sairastumisen, työn aloituksen tai työttömyyden myötä. Uusi tilanne saattaa horjuttaa tuttua arkea. Sopeutuminen ja uusien rutiinien rakentaminen vie aikaa, energiaa sekä tarvitsee lempeää toistoa. Helppous, houkuttelevuus ja […]

17.8.2020

Tunnesyöminen hallintaan

Tunnesyöminen tarkoittaa omien tunteiden ja ajatusten säätelyä syömisen avulla. Tunnesyömisen ollessa satunnaisherkuttelua ja koettaessa siitä lähinnä mielihyvää ei ole syytä huoleen. Jos tunteet ovat kuitenkin pääasiallinen ohjaava tekijä syömisessä, ja sillä on elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä heikentävä vaikutus, on hyvä pohtia omaa ruokasuhdettaan ja etsiä keinoja tunnesyömisen hallintaan. Syömiseen liittyvät tunteet Tunnesyöminen on usein opittu […]

25.6.2020

Intuitiivinen syöminen on kehon kuuntelua

Intuitiivisella syömisellä tarkoitetaan syömistä oman kehon viestien mukaisesti: Syödään nälkään ja lopetetaan kylläisenä. Se on joustavaa ja sallivaa suhtautumista syömiseen, mutta sillä ei tarkoiteta ylenpalttista herkuttelua aina, kun mieli tekee. Myös toisesta ääripäästä, ruokamäärien tarpeettomasta rajoittamisesta ja syömisen kontrolloimisesta, yritetään päästä eroon. Intuitiivista syömistä opettelemalla voi päästä eroon syömiseen kohdistuvista haitallisista tai vääristä ajatusmalleista. Tästä […]

Vinkkejä kuidun saannin lisäämiseksi

Riittävällä kuidun saannilla on useita hyödyllisiä terveysvaikutuksia. Kuitu edistää vatsan toimintaa ja helpottaa painonhallintaa. Se vaikuttaa edullisesti paksusuolen bakteeristoon ja suojaa tyypin 2 diabetekselta sekä suolisto- ja rintasyövältä. Riittävä kuidun saanti vähentää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä alentamalla veren kolesterolipitoisuutta. Suosi täysjyvää Valitse viljatuotteista runsaskuituisia täysjyvävalmisteita, joissa on kuitua vähintään 6 g/100 g. Sydänmerkki auttaa […]

24.6.2020

Usein esitettyjä kysymyksiä tahdistinhoidosta

Sairaalasta saa kirjallisia ohjeita tahdistinlaitteen kanssa elämisestä. Tärkeä on haavanhoito-ohje, johon on syytä tutustua viimeistään heti toimenpiteen jälkeen. Mukaan saa oman tahdistinkortin, jossa kerrotaan lyhyesti tahdistimen perustietoja. Autolla ajo Autoa saa ajaa noin viikon kuluttua tahdistimen asennuksesta. Jos on asennettu rytmihäiriötahdistin, autoa saa ajaa vasta kahden viikon kuluttua. Jos on esiintynyt tajuttomuuskohtauksia, ajokielto saattaa olla […]

15.6.2020

Tahdistimia on monenlaisia

Tahdistinhoidon tarvetta tutkitaan sydänfilmillä (EKG) ja haastattelemalla potilas perusteellisesti. Muita usein tarvittavia tutkimuksia ovat EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (Holter) ja rasituskoe. Joskus joudutaan tekemään elektrofysiologinen tutkimus (EFT). Siinä sydämen sähköistä toimintaa tutkitaan sydämen sisälle vietävien katetrien avulla. Vajaatoimintatahdistimen tarvetta arvioidaan sydämen ultraäänitutkimuksella. Hitaan rytmin tahdistinhoito Tahdistinhoidon tavallisin aihe on hidas syke, joka aiheuttaa oireita. Hitaan sykkeen syynä […]

Tahdistinkontrolli ja etäseuranta

Seurannan tarkoitus on varmistaa tahdistuksen luotettavuus, valvoa virtalähteen riittävyyttä, säätää tahdistinta sydämen rytmin muuttuessa ja ottaa kantaa rytmihäiriöiden ja sydänsairauden hoitoon tahdistinhoidon näkökulmasta. Automaattinen tiedonkeruu antaa lääkärille myös mahdollisuuden arvioida pitkältä aikaväliltä potilaan sydämen rytmiä ja vajaatoiminnan tahdistinhoidossa myös vajaatoiminnan tilaa. Seuranta onkin muuttunut ”tahdistinmittauksesta” potilaan tilan arvioinniksi. Jokaisella potilaalla on oma tahdistinkortti. Korttiin merkitään […]