Eteislepatus

Eteislepatus on rytmihäiriö, jossa sydän lyö tasaisesti ja yleensä selvästi normaalia nopeammin. Rytmihäiriökohtaus voi olla ajoittainen (paroxysmaalinen), jolloin se kestää muutamia minuutteja tai tunteja. Rytmihäiriö voi myös pitkittyä, jolloin se voi olla vallitseva rytmi päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Eteislepatuksen ja eteisvärinän hoidossa on paljon samoja piirteitä, vaikka niiden syntymekanismit ovatkin erilaiset. Lisäksi samalla potilaalla […]

2.10.2020

Pyörtyminen

Tajunnanmenetyksen taustalla voi olla aivoperäisiä syitä, kuten pään vamma (aivotärähdys) tai epileptinen kohtaus. Verenkierrollista tajunnanmenetystä kutsutaan synkopeeksi. Siinä aivojen verenkierto vähenee hetkellisesti, kun verenpaine ja/tai sydämen syke laskevat tilapäisesti. Lihaksetkin veltostuvat ja ihminen lyyhistyy. Pyörtyminen tapahtuu yleensä yllättäen, nopeasti ja kestää muutamia sekunteja. Virkoaminen tapahtuu nopeasti. Heijasteperäinen synkope Heijasteperäisessä pyörtymisessä elimistöstä tai sen ulkopuolelta tuleva […]

Sydämen rytmi

On tavallista ja normaalia, että sydämen rytmin saattaa aistia esimerkiksi illalla vasemmalla kyljellä maatessa ja unen tuloa odottaessa. Myös jännittävissä tilanteissa sympaattinen hermosto saa sydämen hakkaamaan, jolloin rytmi tuntuu nopealta, jopa häiritsevältä. Sydän saattaa muljahtaa ja aiheuttaa siten epämiellyttävää tunnetta rinnassa. Mikä on normaalia ja milloin pitäisi epäillä rytmihäiriösairautta? Normaali rytmi Sydämen normaalia rytmiä kutsutaan […]

Rytmihäiriön tutkiminen

Onneksi tutkimisen mahdollisuuksia on monia. Usein pelkkä oireen aiheuttajan selvittäminen riittää, eikä muuta hoitoa välttämättä edes tarvita. Lääkärin haastattelu ja perustutkimukset Potilaan kertoma tarina eli anamneesi on rytmihäiriön selvittämisen perusta. On tärkeätä, että oireesta kykenisi kertomaan mahdollisimman paljon. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: Miltä häiriö tuntuu ja yritä tunnustella pulssia häiriön aikana Tuntuuko sydämen rytmi […]

1.10.2020

Sydämen sähköinen toiminta

Sydänlihaksen supistuminen saa alkunsa sähköisestä signaalista, jota kutsutaan myös impulssiksi tai herätteeksi. Sähkövirrat etenevät määrätyssä  järjestyksessä, jolloin sydämen supistuminen on tehokkainta. Sähköisen toiminnan normaali käynnistäjä eli sydämen luontainen tahdistaja on oikean eteisen yläosassa sijaitseva sinussolmuke (kuvassa nro 1). Sille on ominaista, että se synnyttää sähkösignaalin lepotilassa 50-90 kertaa minuutissa. Tahdosta riippumattoman (autonomisen) hermoston ja veressä […]

30.9.2020

Luontokuntosali -luonnostaan hyvää sydämelle

Sydänyhdistyksille teetetyn kyselyn mukaan lähes 60% vastaajista kaipasi lisää vinkkejä ulkona liikkumiseen (Sydänliitto 2020). Luontokuntosali tarjoaa helpon, hauskan ja koko perheelle sopivan tavan liikkua luonnossa oman kuntotason mukaan. Luonto tarjoaa monipuoliset puitteet hyvinvoinnin edistämiseen Luontokuntosalin ideana on hyödyntää luonnosta löytyviä elementtejä erilaisten lihaskuntoa, kestävyyttä, liikkuvuutta, tasapainoa ja hapenottokykyä kehittävien liikkeiden toteuttamiseen. Kivet, kannot, kaatuneet puunrungot […]

29.9.2020

Luontoliikunnasta apua mielen ja kehon hyvinvointiin

Aistien yhteisvaikutus ja luonnossa vietetty aika elvyttävät sekä parantavat fyysistä terveyttä. Luonnossa huomio kiinnittyy muuhunkin kuin liikkumiseen ja kaiken lisäksi luontoympäristö lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mitä enemmän kokee stressiä, sitä varmemmin kannattaa hankkiutua luontoon elpymään. Luonto ei vain rentouta vaan se myös parantaa huomiokykyämme, selkeyttää ajatuksiamme ja parantaa muistiamme. Jotta elvyttävyyden tunne lisääntyisi luonnossa liikkuessa, tulee […]

21.9.2020