Sydäntä laajentava eli dilatoiva kardiomyopatia

Oireet ovat tavallisia sydämen vajaatoiminnan oireita. Tyypillisimpiä oireita ovat lisääntynyt väsyvyys, uupumus, hengenahdistus ja turvotukset. Eteisvärinä on tavallinen. Lääkärin kliinisen tutkimuksen ohella sydänfilmi eli EKG ja sydämen ultraäänitutkimus ovat perustutkimuksia. Laajentavaa kardiomyopatiaa sairastavan potilaan EKG on lähes aina poikkeava. Diagnoosin varmistaa sydämen ultraäänitutkimus, jossa havaitaan laajentunut ja tavallista huonommin supistuva vasen kammio. Pumppaustoimintaa kuvaava EF-luku […]

Sydäntä jäykistävä eli restriktiivinen kardiomyopatia

Varsinaisesti nimi sydäntä jäykistävä kardiomyopatia ei kerro mitään aiheuttajasairaudesta, vaan kuvastaa pikemminkin sydämen toiminnassa tapahtuvaa muutosta. Yleensä jäykistyminen aiheutuu sydänlihakseen kertyvästä aineesta tai sidekudoksesta. Selvästi tavallisinta on erään proteiinin, amyloidin, kertyminen sydänlihakseen. Nämä tapaukset selittävät noin puolet jäykistävästä kardiomyopatiasta. Sydänamyloidoosista voit lukea omasta artikkelista. Muita taustasyitä on lukuisia, joskin nämä ovat harvinaisia. Esimerkkinä mainittakoon eosinofiilinen […]

Oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia

Oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia ilmenee usein varhaisessa aikuisiässä. Tyypillisiä oireita ovat fyysisessä rasituksessa tulevat rytmihäiriöt. Oireena voi olla myös rasituksessa ilmaantuva synkope eli tajunnanmenetys. Joskus oire voi olla äkkikuolema. Oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia -diagnoosi voidaan tehdä tutkimalla EKG:tä, jossa nähdään taudille tyypillisiä piirteitä. Lisäksi tarvitaan röntgentutkimuksia, yleensä sydämen ultraäänitutkimus ja sydämen magneettikuvaus. Joskus sydänlihaksesta joudutaan […]

Trabekuloiva kardiomyopatia

Trabekuloiva kardiomyopatia on sairaus, jossa havaitaan sydämen, tavallisimmin sydämen vasemman kammion sisäpinnan rakenteiden paksuuntumista. Kyseessä on synnynnäinen kehityshäiriö. Sairaus saattaa siis ilmentyä jo lapsuudessa, mutta myös vasta vanhuusiällä. Suuri osa potilaista (noin 80 %) on oireisia. Hankalimmillaan oireet ovat vaikea sydämen vajaatoiminta, kammioperäiset rytmihäiriöt tai äkkikuolema. Sydämen sisälle voi muodostua herkästi verihyytymiä, joten erilaisia verenkiertohäiriöitä, […]

Sydänläpän tulehduksen ehkäisy

Endokardiitti tarkoittaa sydänläpän tulehdusta. Tavallisesti läppätulehduksen aiheuttaa bakteeri, kuten stafylokokki, streptokokki tai enterokokki (80-90 % tapauksista). Bakteerit tarttuvat hanakasti sydämen tekoläppään, mutta sairauden voi saada vaikka sydämen läppä olisi lähtökohtaisesti terve. Jokainen voi vähentää endokardiitin riskiä pitämällä hyvää huolta suuhygieniastaan. Hampaat tulee pestä aamuin illoin, ja säännölliset vuosittain toistuvat hammaslääkärin kontrollit ovat tärkeitä. Myös ennen […]

22.11.2018

Usein kysyttyä seksistä ja sydänsairauksista

Sairaalajakson jälkeen kotiutusvaiheessa annettu seksuaalineuvonta antaa toipilaalle ja läheiselle turvaa, tietoa ja uskoa tulevaisuuteen. Kannattaa kysyä itse, jos lääkäri, hoitaja tai seksuaalineuvoja eivät ota puheeksi. Turhia kysymyksiä ei ole. 1. Voinko harrastaa seksiä sydäninfarktin jälkeen Seksielämää voi jatkaa, kun tila on vakaa ja yleiskunto on riittävä. Sydänleikkauksen jälkeen yhdyntää on hyvä odottaa ja antaa kylkiluiden […]

Seksuaalisuus ja parisuhde

Pelot ja huolet on käsiteltävä ensin Puhumatta jääneet murheet kasvavat ja parisuhteessa kysymyksiä on kummallakin. Ahdistuneisuus, pelko seksin turvallisuudesta tai parisuhdeongelmat lisäävät seksihäiriöitä. On tavallista, että sairastunut tuntee pelkoa tai epävarmuutta leikkausarpien, kipujen, häiriöiden tai seksitilanteessa selviytymisen vuoksi. Kumppani tuntee pelkoa ja epävarmuutta siitä, aiheuttaako kipua tai rasittaako toista liikaa. Parisuhteessa intiimi yhdessäolo voi loppua […]