Mikä on antikoagulantti ja miten sitä käytetään?

Tavallisin tarve antikoagulanttihoidolle on eteisvärinä. Tähän rytmihäiriöön liittyy riski verihyytymän syntymiseen eteislokeron sopukkaan, mikä liikkeelle lähtiessään voi aiheuttaa valtimon veritulpan, pahimmassa tapauksessa aivoinfarktin. Muita syitä estää antikoagulantilla veren hyytymistä ovat esimerkiksi sydämen mekaaninen tekoläppä, keuhkoveritulppa, laskimotukos tai vaikea sydämen vajaatoiminta. Antikoagulanttihoidon lääkkeet Lääkkeen valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten hoidettava sairaus, muut sairaudet, ja erityisesti munuaisen […]

Tupakoinnin lopettaminen ei ole koskaan myöhäistä!

Sydämelle tupakoinnin lopettaminen on aina eduksi, oli takana kuinka monta tupakointivuotta ja savuketta tahansa. Todennäköisuus sairastua valtimotauteihin laskee parissa kolmessa vuodessa tupakoimattomien tasolle. Mitä nuorempana tupakoinnin lopettaa, sitä nopeammin sairastumisen vaara vähenee. Selkeää hyötyä lopettamisesta on myöhemminkin, vaikka riski putoaa vuosi vuodelta hieman vähemmän. Lopettaminen ei siis ole koskaan myöhäistä. Häkä ja nikotiini poistuvat elimistöstä […]

5.11.2018

Savuttomuus ei ole jonkun puuttumista

On turha katua sitä, että ryhtyi aikanaan polttamaan. Vaikka tupakointi on terveydelle haitallista, jokainen tupakoija on myös kokenut saavansa siitä jotain hyvää. Entisten tupakoitsijoiden kokemukset kuitenkin osoittavat, että kaiken, minkä tupakka antaa, saa muutenkin. Elämä ei muutu tylsemmäksi eikä vastoinkäymisistä ole yhtään vaikeampi selviytyä. Halu tai tarve polttaa opitaan. Fyysisesti se perustuu nikotiinin vaikutuksiin aivoissa, […]

Lopetanko tupakoinnin? Tietoa päätöksen tueksi

Tupakointi aiheuttaa riskejä, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun pohtii jatkaako tupakointia vai lopettaisiko. Pitkäaikainen tupakointi lyhentää elämää keskimäärin kahdeksalla vuodella. Tupakoinnin lopettaminen parantaa ennustetta huomattavasti. Tupakoinnilla on monia vaikutuksia monin noin kahteen kolmasosaan valtimotautikohtauksista. Kaikki nikotiinituotteet (savuke, kevytsavuke, sikari, piippu, sähkötupakka, nuuska) lisäävät valtimotautien vaaraa. Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy ja myös tavallisin tupakkatauti. Tupakoitsija […]

4.11.2018

Tupakoinnin vaikutukset valtimotautien kehittymiseen

Tupakoinnin vaikutukset: lisää veren hyytymistaipumusta ja verihiutaleiden tarttuvuutta, mikä lisää veritulpan riskiä. lisää sydämen rytmihäiriöitä ja verisuonten supistelua. Kumpikin voi johtaa äkkikuolemaan, vaikka suonet eivät olisikaan ahtautuneet. nostaa sydämen sykettä 10–15 lyöntiä minuutissa ja systolista verenpainetta 10–20 mmHg noin puolen tunnin ajaksi. Se myös vaikeuttaa elimistön hapensaantia, koska tupakansavun sisältämä häkäkaasu sitoutuu veren hemoglobiiniin happea […]

Tupakoinnin vaikutukset sydämeen

Sykkeen ja verenpaineen nousu lisäävät tupakoijan sydämen työmäärää ja hapenkulutusta. Samaan aikaan hapen kulkeutuminen veressä on vaikeutunut tupakan sisältämän hiilimonoksidin (häkä) takia. Pystyäkseen huolehtimaan elimistön hapensaannista, joutuu tupakoijan sydän toimimaan koko ajan ylikierroksilla. Tupakointi tukkii verisuonia ja aiheuttaa rytmihäiriöitä Näin tupakoijan sydän toimii. Tupakointi lisää valtimoiden ahtautumista, kalkkiutumista ja jäykistymistä. Tupakointi nostaa veren pahan (LDL) […]

Paine putkistossa vaatii säätöä

Verenpaineen hoito on pitkään ollut vakiintunutta, mutta määritelmät kohonneen verenpaineen tasoista ja hoitotavoitteista saattavat hivenen vaihdella. Eurooppalaiset verenpaineen hoitosuositukset päivitettiin kesäkuussa, suomalaiset Käypä hoito -suositukset noudattelevat pitkälti eurooppalaisia. Kohonnut verenpaine ei tunnu Verenpaine syntyy, kun sydän pumppaa veren kierrokselle valtimosuoniin. Painetta, edes kohonnutta, ei yleensä tunne. Sen saa siis selville vain mittaamalla. Nykyisin sekä kohonneen […]

25.10.2018