Sepelvaltimoiden ja sydämen tietokonetomografia

Tutkittavalle laitetaan käden pinnalliseen laskimoon kanyyli, jonka kautta annetaan tutkimuksessa tarvittavaa jodipitoista varjoainetta. Tarvittaessa annetaan lisäksi sydämen sykettä hidastavaa beetasalpaajaa, sekä nitrosuihketta, jonka tarkoitus on laajentaa sydämen pieniä verisuonia. Tutkittava makaa rauhallisesti kuvauspöydällä, ja hoitaja pyytää ajoin pidättämään hengitystä. Kuvausvaihe itse laitteella kestää vain muutamia minuutteja. Sepelvaltimoiden tietokonekuvaus Tärkein tietokonetomografian käyttöaihe on sepelvaltimoiden kuvantaminen. Se […]

22.1.2024

Sydänsairauksien seuranta

Sydänsairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, joita hoidetaan säännöllisellä lääkityksellä ja elintapahoidolla. Sairauden tilannetta ja lääkityksen toimivuutta pitää seurata. Seurannan tarkoituksena on ehkäistä sydänsairauden eteneminen ja pahenemisvaiheet, joten siksi se on tärkeää, vaikka sairaus olisi juuri nyt oireeton. Seuranta ei ole pelkkää reseptin uusintaa tai laboratoriokokeita ilman niiden asianmukaista tulkintaa. Vastaanottokäynnin yhteydessä arvioidaan usein samalla muidenkin sairauksien, kuten […]

18.1.2024

Omat mittaukset

Verenpaineen mittaaminen Verenpainemittaus kertoo valtimoiden sisällä kohisevasta paineesta. Kohonnut paine on tavallista, ja pitkään jatkuessaan hyvin haitallista paitsi valtimoille itselleen, erityisesti sydämelle ja aivoille. Verenpaineen mittaaminen on helppoa, ja nykyaikaiset laitteet antavat luotettavia mittaustuloksia. Niinpä kohonneen verenpaineen toteaminen ja seuranta perustuu omiin kotioloissa suoritettuihin mittauksiin. Mittaustekniikalla on kuitenkin merkitystä, sillä paineen viitearvot perustuvat istuen levossa […]

16.1.2024

Rasituskoe

Rasitus voidaan suorittaa polkupyöräergometrilla eli kuntopyörällä, tai kävelymatolla. Suomessa käytetään tavallisemmin kuntopyörää. Kokeen suoritusta valvoo aina kaksi ammattilaista, laitteistoa hoitava sairaanhoitaja sekä tulosten tulkinnasta vastaava lääkäri. Kokeen suorittaminen Kokeen aluksi kiinnitetään elektrodit kuten tavallisessa lepo-EKG-rekisteröinnissä, paitsi raajaelektrodit kiinnitetään vartalolle. Muutoin jalkojen ja käsivarsien liike polkemisen aikana häiritsisi liikaa. Samalla lääkäri haastattelee, ja kuuntelee sydänäänet stetoskoopilla. […]

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (Holter)

Tutkimuksella nauhoitetaan sydämen rytmiä tavallisesti yhden, joskus kahden vuorokauden ajan. Usein käytetään myös nimitystä Holter-rekisteröinti. Nimi on peräisin laitteiston kehittäjältä, Sir Norman Holterilta. Tutkimuslaitteisto sisältää tavallisimmin seitsemän elektrodia, jotka laboratorion henkilökunta kiinnittää huolellisesti paikalleen rintakehän iholle. Lisäksi mukana kannetaan pientä laitetta, jonne jokainen sydämen lyönti rekisteröityy. Mukaan annetaan päiväkirja, jota tutkittava täyttää. Päiväkirjaan on hyvä […]

5.1.2024

Verikoetutkimukset sydänsairauksien diagnostiikassa ja seurannassa

Troponiinit (TnT, TnI) Troponiinit ovat lihasten rakennevalkuaisia. Ne ovat paras sydänlihasvaurion merkki, koska tiettyjä troponiineja esiintyy vain sydänlihaksessa. Niitä on normaalisti veressä vain hyvin pieniä määriä. Troponiiniarvo nousee tyypillisesti sydänlihaksen hapenpuutteessa eli sydäninfarktissa. Siksi troponiinimittaus on päivystypoliklinikoiden tavallisimpia tutkimuksia. Troponiini voi kuitenkin nousta myös muista syistä, kuten sydänlihastulehduksessa, keuhkoveritulpassa tai sydämen vajaatoiminnassa. Troponiini nousee sydäninfarktissa […]

4.1.2024

Diabetes ja ruoka

Monen sydänpotilaan lisärasitteena on tyypin 2 diabetes. Tällöin oma elimistö tuottaa insuliinia verensokerin käsittelyyn, mutta sen teho ei ole riittävä. Siksi verensokeri tuppaa nousemaan liikaa tai pysyy liian kauan kohonneena. Sydänystävälliset ruokavalinnat ja syömisen säännöllisyys ovat diabeteksen ruokavaliohoidon kulmakivet. Diabeetikon syömisen perusteet Diabeetikon ruokakaapista on hyvä löytyä terveellisiä vaihtoehtoja: pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia viljatuotteita sekä kasviksia, […]

19.12.2023