D-vitamiini – elintärkeä, mutta ei ihmelääke

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini. Sen aktiivista muotoa syntyy iholla UVB-säteilyn vaikutuksesta. Mitä kauemmaksi päiväntasaajalta mennään, sitä matalammalta aurinko paistaa ja UVB-säteilyn määrä vähenee, jolloin ihon solut eivät pysty tuottamaan aktiivista D-vitamiinia. Siksi Suomessa asuvat tarvitsevat tätä vitamiinia ravinnosta ja D-vitamiinilisistä. D-vitamiini on tärkeä vitamiini erityisesti luuston kasvuun ja ylläpitoon, ja se kuuluu osteoporoosin perushoitoon. D-vitamiinia […]

23.10.2023

Vaihdevuosien hormonihoidon vaikutukset sydänterveyteen

Vaihdevuosilla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa naisen elämässä, jolloin munasarjojen toiminta hiipuu ja kuukautiset jäävät pois. Munasarjatoiminnan heikkeneminen johtaa estrogeenin puutokseen. Suomalaisilla naisilla viimeiset kuukautiset (menopaussi) tulevat keskimäärin 51 vuoden iässä, mutta normaalivaihtelu on suurta (noin 45–55 vuotta). Suurin osa, jopa 70–80 %, naisista kokee vaihdevuosioireita, joista tavallisimmat ovat kuumat aallot ja hikoilupuuskat, unihäiriöt, emättimen limakalvojen kuivuminen […]

5.10.2023

Pre-eklampsia – monitekijäinen raskaushäiriö

Pre-eklampsia (aiemmin ”raskausmyrkytys”) on raskauden jälkimmäisellä puoliskolla ilmenevä verisuonitauti, jonka tavallisimmat oireet ovat kohonnut verenpaine ja proteiinin erittyminen virtsaan. Lisäksi saattaa esiintyä turvotusta, ylävatsakipuja, päänsärkyä tai näköhäiriöitä. Verikokeiden avulla saatetaan todeta, että verihiutaleiden määrä on vähentynyt sekä maksa- ja/tai munuaisarvot suurentuneet. Ultraäänitutkimuksessa voidaan havaita, että sikiön kasvu on hidastunut. Maailmanlaajuisesti pre-eklampsia on yksi suurimmista äitiyshuollon […]

1.9.2023

Painonhallinta vaihdevuosissa – taistelu tuulimyllyjä vastaan?

Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta vähitellen hiipuu ja sen myötä estrogeenin pitoisuus verenkierrossa vähenee. Keskimäärin suomalainen nainen kokee viimeiset kuukautisensa 51 vuoden iässä. Usein puhutaan näihin hormonimuutoksiin liittyvistä oireista, kuten kuumista aalloista ja univaikeuksista, mutta pinnan alla tapahtuu paljon muutakin. Aineenvaihdunnan muutosten myötä naiset ottavat tässä vaiheessa miehet kiinni sydänsairastavuudessa. Kehon koostumus alkaa muuttua jo esivaihdevuosissa eli […]

30.8.2023

Lisälyönnit

Lisälyönnissä sähkökäsky sydämen supistumiseen ei synny normaalissa paikassa sinussolmukkeessa, vaan jossain muualla sydämessä. Siksi lisälyönti tuntuu erilaiselta. Tavallisin tuntemus on sydämen muljahdus. Tuntemus voi olla myös hetkellinen, muutaman sekunnin kestävä kipuaistimus tai muuten epämiellyttävä tunne rinnassa tai kaulalla. Kun tunnustelee pulssia, sykkeessä saattaa tuntua taukoja. Sydän ikään kuin on hetken lyömättä. ”Tyhjän lyönnin” jälkeen voi […]

25.8.2023

Tahdistinhoito

Tahdistinhoidolla korvataan se mikä puuttuu sydämen sähkönkulusta. Tahdistinlaitteet tekevät oikeastaan vain kahta asiaa. Ensinnäkin ne tutkivat ja tunnistavat luontaista, omaa sykettä. Sitten ne tarvittaessa tahdistavat ylläpitäen säädettyä alhaisinta syketasoa. Tahdistin seuraa sykkeen nousemista tai auttaa sykkeen nousussa tietylle rajalle, jos syke ei luontaisesti nouse. Yleisimmin sydämentahdistin asennetaan liian hitaan sykkeen takia. On myös vajaatoiminnan hoitoon […]

Pitkä QT -oireyhtymä

Sydämen toiminta perustuu sähköisesti varautuneiden ionihiukkasten kulkemiseen solukalvon läpi. Kulkuaukkoja kutsutaan ionikanaviksi. Jos kanavat toimivat poikkeavasti, ionivirtojen kulku häiriintyy, ja seurauksena voi olla erityinen rytmihäiriö, kammiotakykardia. Pitkä QT-oireyhtymässä ionikanavien rakenne on poikkeava geenivirheen vuoksi. Myös eräät lääkeaineet, tai erityisen matala veren kalium tai magnesium saattavat häiritä ionikanavien toimintaa, ja aiheuttaa siten QT-ajan pidentymisen. Oireyhtymään liittyvä […]