Sydämen isotooppitutkimus ja PET-kuvaus

Sydämen isotooppitutkimus Tutkimuksesta käytetään myös nimeä sydänlihasperfuusion gammakuvaus tai SPECT (engl. single photon emission computed tomography). Tutkimuksessa annetaan merkkiainetta pinnalliseen laskimoon asetetun kanyylin kautta. Tarkoituksena on selvittää, miten merkkiaine jakautuu sydämessä rasituksen aikana. Erityisellä kuvauslaitteistolla otetaan kuvaukset lepo- ja rasitusvaiheissa. Rasituskoe on yleensä tavanomainen rasituskoe polkupyöräergometrilla. Merkkiaine ruiskutetaan laskimoon noin 1-2 minuuttia ennen polkemisvaiheen päättymistä. […]

Elektrofysiologinen tutkimus

Tutkimus tehdään ujuttamalla taipuisat katetrit sydämen sisälle. Reittinä käytetään reisilaskimoa. Rytmihäiriöiden hoitoon perehtynyt kardiologi puuduttaa nivusseudun, ja punktoi suuremmalla neulalla reitin katetreille. Katetrien kulkua verisuonen sisällä ei tunne, eli se on kivutonta. Apuna käytetään röntgenlaitetta. Katetrien avulla tarkastellaan sydämen rytmihäiriörakenteita sydänlokeroiden sisältä käsin. Rytmihäiriö yritetään käynnistää tahdistamalla sydäntä, tai antamalla rytmihäiriön laukaisevaa lääkettä. Muutoin rytmihäiriön […]

24.1.2024

Sydämen magneettikuvaus

Magneettikuvauksessa (magnetic resonance imaging, MRI) käytetään yleensä varjoainetta, joka on gadoliniumyhdistettä. Varjoainetta varten käden pinnalliseen laskimoon asetetaan kanyyli. Koska kuvauksessa käytetään voimakasta magneettikenttää, kaikki metallia sisältävät esineet (esim. korut, matkapuhelimet yms.) jätetään pukuhuoneeseen ennen kuvaushuoneeseen astumista. Kehon sisäisistä metalliesineistä kerrotaan tarkemmin artikkelin lopussa. Tutkittava makaa rauhallisesti tutkimuspöydällä, joka liikkuu sisälle magneettitutkimuslaitteeseen. Laite pitää voimakasta ääntä, […]

23.1.2024

Sepelvaltimoiden ja sydämen tietokonetomografia

Tutkittavalle laitetaan käden pinnalliseen laskimoon kanyyli, jonka kautta annetaan tutkimuksessa tarvittavaa jodipitoista varjoainetta. Tarvittaessa annetaan lisäksi sydämen sykettä hidastavaa beetasalpaajaa, sekä nitrosuihketta, jonka tarkoitus on laajentaa sydämen pieniä verisuonia. Tutkittava makaa rauhallisesti kuvauspöydällä, ja hoitaja pyytää ajoin pidättämään hengitystä. Kuvausvaihe itse laitteella kestää vain muutamia minuutteja. Sepelvaltimoiden tietokonekuvaus Tärkein tietokonetomografian käyttöaihe on sepelvaltimoiden kuvantaminen. Se […]

22.1.2024

Sydänsairauksien seuranta

Sydänsairaudet ovat pitkäaikaissairauksia, joita hoidetaan säännöllisellä lääkityksellä ja elintapahoidolla. Sairauden tilannetta ja lääkityksen toimivuutta pitää seurata. Seurannan tarkoituksena on ehkäistä sydänsairauden eteneminen ja pahenemisvaiheet, joten siksi se on tärkeää, vaikka sairaus olisi juuri nyt oireeton. Seuranta ei ole pelkkää reseptin uusintaa tai laboratoriokokeita ilman niiden asianmukaista tulkintaa. Vastaanottokäynnin yhteydessä arvioidaan usein samalla muidenkin sairauksien, kuten […]

18.1.2024

Omat mittaukset

Verenpaineen mittaaminen Verenpainemittaus kertoo valtimoiden sisällä kohisevasta paineesta. Kohonnut paine on tavallista, ja pitkään jatkuessaan hyvin haitallista paitsi valtimoille itselleen, erityisesti sydämelle ja aivoille. Verenpaineen mittaaminen on helppoa, ja nykyaikaiset laitteet antavat luotettavia mittaustuloksia. Niinpä kohonneen verenpaineen toteaminen ja seuranta perustuu omiin kotioloissa suoritettuihin mittauksiin. Mittaustekniikalla on kuitenkin merkitystä, sillä paineen viitearvot perustuvat istuen levossa […]

16.1.2024

Rasituskoe

Rasitus voidaan suorittaa polkupyöräergometrilla eli kuntopyörällä, tai kävelymatolla. Suomessa käytetään tavallisemmin kuntopyörää. Kokeen suoritusta valvoo aina kaksi ammattilaista, laitteistoa hoitava sairaanhoitaja sekä tulosten tulkinnasta vastaava lääkäri. Kokeen suorittaminen Kokeen aluksi kiinnitetään elektrodit kuten tavallisessa lepo-EKG-rekisteröinnissä, paitsi raajaelektrodit kiinnitetään vartalolle. Muutoin jalkojen ja käsivarsien liike polkemisen aikana häiritsisi liikaa. Samalla lääkäri haastattelee, ja kuuntelee sydänäänet stetoskoopilla. […]