Totta vai tarua kasviksista

Kasvikset ovat uskomuksista ja ennakkoluuloista huolimatta ravintorikasta ruokaa. Niiden käsittely voi vähentää vitamiinien ja kivennäisaineiden määrää, mutta myös parantaa joidenkin ravintoaineiden imeytymistä elimistössä. Kasvikset eivät ole kunnon ruokaa? On totta, että kasvisruoka on pääsääntöisesti kevyttä syötävää, koska kasviksissa on yleensä paljon vettä ja vain vähän rasvaa ja proteiinia. Pula-aikana energiarikkaan ravinnon arvostus oli nykyistä suurempaa, […]

25.9.2019

Sopivia kasviksia oireista huolimatta

Suomalaisista työikäisistä miehistä vain 14 prosenttia ja naisista vain 22 prosenttia syö kasviksia (vihanneksia, hedelmiä ja marjoja) riittävästi eli puoli kiloa päivässä tai enemmän (FinRavinto 2017). Suuri osa (miehistä noin 60 % ja naisista 50 %) ei syö kasviksia päivittäin lainkaan. Vaikka kasvisten tiedetään olevan terveellisiä, ne eivät päädy lautasille riittävän usein. Syinä tähän voi […]

Lihaton lokakuu haastaa kokeiluun

Lihan kulutuksen vähentäminen on eduksi sekä terveydelle että ilmastolle. Se voi olla myös taloudellisesti kannattavaa. Saatat löytää uusia herkullisia proteiinin lähteitä lihan rinnalle. Haasta itsesi kokeilemaan muita proteiinin lähteitä, ja saatat yllättyä positiivisesti. Mikä on lihaton lokakuu? Lihaton lokakuu sai alkunsa vuonna 2013, kun Docventures-televisio-ohjelmassa vieraana ollut Leo Stranius haastoi toimittaja Riku Rantalan ilmastotekoon elintapojen […]

Lautasmalli terveellisen syömisen apuna

Lautasmalli apuna aterian koostamisessa : Puolet lautasesta täytetään ensin kasviksilla, tuoreilla tai kypsennetyillä Neljännes täysjyväviljalisäkkeellä, perunalla tai muilla juureksilla Viimeinen neljännes kasviproteiinilla tai palkokasveilla (herneet, pavut, linssit), kalalla, kanalla tai lihalla. Lisänä viipale vähäsuolaista täysjyväleipää, jolla pehmeää kasvimargariinia, ja lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää tai vettä. Öljypohjainen salaatinkastike sopii salaatin maustajaksi. Laatikkoruoissa puolet lautasesta on varattu […]

13.9.2019

Sheavoi herättää kysymyksiä

Suomessakin tarkkasilmäinen voi huomata sheaöljyn esimerkiksi margariinin tai suklaakeksin ainesosaluettelossa. Mitä sheavoi on ja mahtaako se olla terveellistä? Sheavoi tuotetaan Afrikassa Sheavoita saadaan sheapuun (karitepuun) hedelmistä. Puu kasvaa Saharan eteläpuoleisella vyöhykkeellä. Sheapuu tuottaa munanmuotoisia hedelmiä, jotka muistuttavat ulkonäöltään pientä avokadoa. Hedelmän uloin kerros on ohut ja mehukas ja sen maku muistuttaa hieman päärynää. Sisällä on […]

22.8.2019

Tunne nälkä ja kylläisyys

Nälän tunne voi ilmentyä monin eri tavoin. Nälkä on pohjimmiltaan fysiologinen tunne, joka viestii siitä, että elimistö tarvitsee lisää energiaa. Pitkällä aikavälillä keho pyrkii energiatasapainoon, eli siihen, että ruoasta saatu energia vastaisi kulutettua energiaa. Energiatasapaino on kaikilla yksilöllinen ja se myös muuttuu eri elämänvaiheissa. Nälkä ja kylläisyys kertovat elimistön energiatasapainosta Energiatasapainosta huolehtivat elimistön nälkä- ja […]

21.8.2019

Geenitutkimukset sydän- ja verisuonisairauksien diagnostiikassa

Suurin osa yleisistä sydänsairauksista, kuten sepelvaltimotauti, on monitekijäistä tyyppiä. Tämä tarkoittaa sitä, että taudin syntymiseen vaikuttavat lukuisat eri geenit sekä myös elintavat. Yhden geenin mutaation aiheuttamat sairaudet ovat selvästi harvinaisempia. Miten geenitesti otetaan? Helpoin tapa tutkia sairauden periytyvyyttä on hyvä perhetieto eli sukuanamneesi. Usein jo pelkkä sukupuun piirtäminen auttaa selventämään tilannetta, ja hahmottamaan tutkittavan riskiä. […]

15.8.2019