Pitkä QT -oireyhtymän tutkiminen

Pitkä QT-oireyhtymää (LQTS, engl. long QT syndrome) voi epäillä, jos henkilöllä on tähän sopivia oireita ja EKG-löydöksiä. Tutkimuksia voidaan tehdä, koska oireyhtymä on todettu läheisellä sukulaisella. Suvussa kulkeva geenivirhe voi olla tiedossa, jolloin asia voidaan tutkia verinäytteestä. Pitkä QT -oireyhtymän oireet Suurin osa pitkä QT -oireyhtymän geenivirheen kantajista on täysin oireettomia koko elämänsä ajan. Oireyhtymää […]

Pitkä QT -oireyhtymän aiheuttajat

Perinnöllisessä pitkä QT-oireyhtymässä sydämen sähköisestä toiminnasta vastaavat ioniportit toimivat puutteellisesti, koska niiden rakentumista ohjaavassa geenissä on ongelma. Ioniporttien toiminta voi häiriintyä myös tilapäisesti, tyypillisesti eräiden lääkkeiden vaikutuksesta. Perinnöllinen pitkä QT -oireyhtymä Perinnöllisen pitkä QT-oireyhtymän syynä on geenivirhe. Aiheuttajageenejä tunnetaan 16, mutta niistä kolme on selvästi yleisimpiä, ja selittävät noin 90% kaikista tapauksista. Taulukossa on lueteltu […]

Mitä tarkoittaa pidentynyt QT-aika?

Kirjainpari QT viittaa sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä mitattavaan sydämen sähköisen toiminnan kestoon. Sen pidentyminen tarkoittaa sähköisen palautumisen häiriötä. Sydämen sähköinen toiminta ja QT-aika Sydämen supistuminen ei käynnisty ilman sydämessä syntyviä sähköisiä ärsykkeitä. Solukalvoissa olevat pienenpienet ionikanavat, eräänlaiset portit, ovat oleellisia sähköisen ärsykkeen syntymisessä ja etenemisessä. Sydämen sähköinen toiminta perustuu sähköisesti varautuneiden ionien, kuten kalium- ja natriumionien […]

Jalkojen turvotus

Useimmilla esiintyy nilkkojen alueen lievää turvotusta, minkä voi helposti havaita nilkkasukkien jättämistä painaumista. Yleensä turvotusta esiintyy lämpimällä säällä ja iltaan painottuen, kun ihminen on ollut koko päivän pystyasennossa. Jalat voivat olla kroonisesti turvoksissa, esimerkiksi merkittävän ylipainon takia. Turvotus voi myös ilmaantua yllättäen jonkin yleissairauden tai paikallisen syyn aiheuttamana. Molemmat jalat ovat turvoksissa Tavallisin syy molempien […]

27.6.2023

Suojaa sydäntäsi helteellä

Kuumuus lisää kehon lämpökuormaa. Normaalitilan ylläpitämiseksi elimistö lisää ääreisverenkiertoa, jotta kuumuutta pääsisi poistumaan ihon kautta. Tämä kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä. Verenpaine saattaa laskea, mutta syke nousee. Sydänsairauksien hoidossa tarvitaan lääkkeitä, jotka saattavat vaikuttaa elimistön kykyyn reagoida kuumuuteen. Rytmihäiriöiden ja sepelvaltimotaudin hoitoon käytetyt beetasalpaajat rajoittavat sykkeen kohoamista. Kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytettävät ACE-estäjät, ATR-salpaajat […]

19.6.2023

Sydänsairaudet ja ajokyky

Terveydenhuollon ammattilaisten pitää arvioida työssään myös potilaan ajoterveysvaatimusten täyttymistä. Vaatimukset jaetaan kahteen ryhmään (1 ja 2). Ryhmän 2 vaatimukset ovat tiukemmat, ja koskevat pääsääntöisesti kaikkia ammattikuljettajia. Vaikka ajoterveysvaatimusten täyttymistä pohditaan vastaanottokäynneillä, usein huoli ajoterveydestä saattaa herätä ensimmäisenä potilaan läheisellä. Ajokorttiluokat Ryhmän 1 ajokorttiluokkiin kuuluvat moottoripyörän, henkilöauton (kokonaismassa alle 3,5 tonnia), pakettiauton (kokonaismassa alle 3,5 tonnia), […]

21.3.2023

Liikunta hyvän unen edistäjänä

Liikunta pidentää unen kestoa, parantaa sen laatua ja vähentää yöllisiä heräämisiä. Se nopeuttaa nukahtamista, pidentää syvän univaiheen kestoa ja lyhentää ns. vilke- eli REM-unta, mikä on se unen vaihe, jolloin nähdään valtaosa unista. Vaikutukset voivat olla havaittavissa muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Miksi liikunta parantaa unta? Tällä hetkellä ei ole täyttä selvyyttä siitä, millä mekanismeilla liikunta […]

20.3.2023