Sepelvaltimotaudin toimenpidehoito

Toimenpidehoidosta käytetään ammattilaisten keskuudessa nimeä invasiivihoito (suomeksi kajoava eli elimistön sisälle ulottuva hoito). Tällä tarkoitetaan sitä, että ahtautuneita kohtia käydään avaamassa suonen sisältä päin (pallolaajennus) tai kiertämällä leikkauksessa (ohitusleikkaus). Koska toimenpiteellä palautetaan verenkierto ongelma-alueelle, puhutaan myös revaskularisaatiosta (tulee englanninkielisestä sanasta revascularization). Sepelvaltimotaudin toimenpidehoito ei paranna sepelvaltimotaudin syytä, ateroskleroosia, vaan lääkitystä ja elintapahoitoa jatketaan koko elämän […]

Sepelvaltimotaudin ehkäisy

Valtimotaudin aiheuttaa yleensä valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Ateroskleroosin käynnistää kolesterolin kertyminen valtimosuonen seinämään. Tapahtumaketjuun vaikuttavat monet tekijät, jotka osaltaan kiihdyttävät suonen sisäpintaan syntyneen pesäkkeen kasvua. Geenit ja ikääntyminen Geenit eli perimätekijät ovat yksi selitys sille, miksi toisilla valtimotauti kehittyy nuorempana ja hyvistäkin elintavoista huolimatta. Sepelvaltimotaudin taustalla ei ole yhtä tai kahta geenimutaatiota eli -virhettä, vaan […]

Sepelvaltimotaudin kehittyminen

Ateroskleroosissa valtimoverisuonten sisäpinta sairastuu. Sisäseinämään tunkeutuu aluksi verenkierrosta kolesterolia sisältäviä hiukkasia, joista tärkein on LDL-kolesteroli. Vuosien kuluessa seinämään kehittyy tulehdus, jonka seurauksena sinne syntyy pesäkkeitä. Niitä kutsutaan ateroomiksi, eli rasvoittumapesäkkeiksi. Rasvoittumapesäkkeeseen kertyy yhä enemmän kolesterolia, tulehdussoluja, sidekudosta ja kalkkia. Sen kasvua kiihdyttävät monet verisuonia vaurioittavat tekijät kuten tupakointi, kohonnut verenpaine, häiriintynyt sokeriaineenvaihdunta, liiallisen stressin vaikutukset, […]

Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimot ovat sydämen pinnalla kulkevia valtimoita, jotka vievät happea ja ravinteita sydänlihakselle itselleen. Happea ei siis kulkeudu sydämelle sen sisällä kiertävästä verestä, vaan veren kuljettamiseen tarvitaan omat verisuonet. Sepelvaltimotaudin kehittyminen Sepelvaltimotaudissa sydämen valtimoiden sisäkerrokseen alkaa kehittyä rasvapesäkkeitä, jotka ajan myötä aiheuttavat valtimon ahtautumisen. Kyse on ateroskleroosista eli valtimoiden kovettumistaudista. Kun valtimosta on ahtautunut yli puolet, […]

Sepelvaltimotaudin oireet

Sydänperäisestä rintakehän oireesta käytetään usein termiä angina pectoris. Tämä tarkoittaa suomeksi rinnassa tuntuvaa ahdistusta. Englannin kielinen termi chest discomfort, kuvaa sydänperäistä oiretta vieläkin paremmin. Sepelvaltimotaudin oire on tyypillisimmillään kipua, mutta oire voi olla myös hengenahdistuksen eli hapen loppumisen tunnetta, tai kiristävää ja painavaa tuntemusta. Yhteistä näille kaikille on tuntemuksen laaja-alaisuus, eli oire tuntuu epämääräisesti laajalla […]

Sydäninfarkti

Vuosittain tuhannet ihmiset sairastavat sydäninfarktin Suomessa. Sydäninfarkti on henkeä uhkaava kohtaus, mutta kehittyneen hoidon ansiosta suurin osa sairaaloissa hoidetuista potilaista selviytyy hyvin. Sydäninfarkti on kuitenkin edelleen yleisin sydänäkkikuoleman syy. On tärkeätä tunnistaa infarktista varoittavat oireet, jotta apua osataan kutsua ajoissa. Kun sydänlihas jää ilman verenkiertoa eli happea ja ravinteita, solut kuolevat ja alueelle syntyy arpi. […]

Masennus, alakuloisuus ja sydänsairaus

Mielialan vaihtelu on normaalia Mielialan vaihtelu ja tunteiden aaltoilu on normaali reaktio sairastumisen jälkeen. Sairastuminen on aina suuri stressitekijä, joka haastaa mielen hyvinvointia. Ajatuksia voi ajoittain hallita huolestuneisuus, ahdistus ja pelko. Itsensä voi tuntea alakuloiseksi ja masentuneeksi, vaikka elämässä kaikki olisikin hyvin ja sairastumisen alkuvaiheista olisi selvitty. Sairastumisen tuomat muutokset elämässä, huoli tulevasta ja omasta […]

3.2.2023