Kardiomyopatiat ja liikunta

Kardiomyopatia tarkoittaa itse sydänlihaksen sairastumista. Lue lisää kardiomyopatiasta sairautena. Säännöllinen liikunta on oleellinen osa kardiomyopatiaa sairastavan omahoitoa. Maltillinen liikunta sopii suurimmalle osalle. Liikuntaa suositellaan monien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten hyötyjen vuoksi. Kunnon kohenemisen myötä mahdolliset sairauden aiheuttamat oireet kuten hengenahdistus ja väsyminen voivat vähentyä tai ne on ainakin helpompi sietää. Säännöllisen liikunnan avulla vaikutetaan sairauden […]

30.8.2018

Liikunta ja sydämensiirto

Terveen sydämen ansiosta mahdollisuudet parantaa kuntoa ovat hyvät.  Innokkaimmat liikkujat voivat osallistua jopa elinsiirtopotilaiden kansainvälisiin kisoihin. Liikunta helpottaa ja nopeuttaa paluuta normaaliin päivittäisiin toimintoihin ja työelämään. Se ehkäisee osaltaan hyljintää estävän lääkehoidon haittavaikutuksia. Liikunnan myönteiset vaikutukset iän mukanaan tuomiin sairauksiin ja rajoitteisiin ovat myös oleellisia. Liikunta vaikuttaa verenkiertoelimistön toimintaan ja aineenvaihduntaan samoin kuin terveillä. Liikunnan […]

Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt

Liikunta ja eteisvärinä Päivittäisen liikunnan olisi hyvä kuulua eteisvärinää sairastavan elämään. Säännöllinen liikunta parantaa sydämen, verisuonten ja keuhkojen kuntoa, jolloin rytmihäiriötkin voivat vähentyä. Jos liikunnasta hankkii itselleen jokapäiväisen harrastuksen, myös painonhallinta helpottuu ja verenpaine alenee. Hoitamaton eteisvärinä hidastaa usein askelta ja aiheuttaa liikkuessa helposti väsymystä, hengenahdistusta ja jopa rintakipuja. Kun eteisvärinä on hyvässä hoidossa, liikunta […]

Liikunta ja läppäviat

Liikunta ja läppäviat ei ole huono yhdistelmä. Liikunta on suositeltavaa kaikille läppävikaa sairastaville. Oireetonta läppävikaa sairastavat voivat liikkua ilman rajoituksia. Yleensä läppävikaan ei liity lääkitystä, joka rajoittaisi liikuntaa. Jos läppävian taustalla on muu sydänsairaus, se määrittää liikunnan rasittavuutta. Myös  läppäviat vaikeusaste ohjaa liikunnan tehoa. Tavoitteena on liikkua oireetta. Liikunta on tärkeää sekä ennen mahdollista läppäleikkausta […]

Liikunnan terveysvaikutukset painonhallinnassa

Liikunnan lisäys ilman ruokavaliomuutoksia vähentää ylipainoa muutaman kilon. Liikunta muun muassa lisää rasvan ja etenkin vyötärörasvan menetystä, vaikka painonpudotus olisi vähäinen. Lihasvoiman parantamiseen tähtäävällä liikunnalla on edullisia vaikutuksia kehon koostumukseen siten, että lihaskudoksen eli rasvattoman kudoksen osuus voi suurentua ja rasvakudoksen osuus pienentyä, vaikka paino pienenisi vain vähän. Liikunta tehostaa painonpudotuksen aikaansaamaa insuliiniherkkyyden paranemista ja […]

Tietoinen liikkuminen ja kävely

Liike voi olla automaattista tai tietoista. Automaattinen liike kuten kävely vaati lapsuudessa opettelua, mutta muuttui vähitellen automaattiseksi tekniikan ja liikemallin piirtyessä liikekeskukseen. Kun liikkeeseen ei tarvitse juuri kiinnittää huomiota, pystyy samalla keskittymään muihin asioihin ja saa enemmän aikaiseksi. Samalla on kuitenkin helppo ajautua pois nykyhetkestä miettimään menneitä tai tulevia. Tietoinen liike tarkoittaa, että on koko […]

Liikuntaesteiden ylittäminen

Harva aikuinen jaksaa liikkua säännöllisesti vain toisen patistamana, eikä pelkkä terveyden tai liikunnan ammattilaisen kannustus, neuvo tai kehotus saa liikkumaan päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Mieleiset liikuntamuodot löytyvät kokeilujen ja kokemuksien kautta. On hyvä muistaa, että liikkuminen tuottaa mielihyvää vasta, kun siihen tottuu. Jokainen voi löytää oman liikkumisensa tavoitteen. Kannustimia ja liikkumisen tavoitteita voivat olla […]

Milloin rasva palaa?

On hyvä muistaa, että lihas käyttää liikunnan aikana energianlähteenään sekä rasvaa että hiilihydraatteja. Liikunnan aikana käytettävien ravintoaineiden (hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien eli valkuaisaineiden) osuus energiankulutuksesta riippuu liikunnan tehosta. Rasvat ovat tärkein energianlähde silloin, kun rasitus tuntuu enintään kohtuullisen kuormittavalta. Rasva siis ”palaa” parhaiten, kun rasitus on kevyt tai kohtalainen. Elimistö käyttää energianlähteenä enemmän hiilihydraatteja, kun […]

Yhteisistä lumileikeistä punaiset posket ja iloinen mieli

Leikkiminen saa aivojen luovat alueet toimimaan ja auttaa tekemään asioita eri tavoin kuin tavallisesti. Leikkiminen tekee kokonaisvaltaisesti hyvää. ”Leikkiminen on niinku mun työtä ja se on parasta tekemistä.” toteaa Sebastian, 5 vuotta. Leikillä on merkitystä lapsen kehitykselle, sen avulla lapsi oppii. Leikeissä harjoitellaan monenlaisia taitoja ja kanssakäymistä toisten kanssa. Aikuinen voi olla tarjoamassa leikille puitteita, […]

Voimisteluohjelma sydänleikkauksen jälkeen

Sydänleikkauksen jälkeen on tärkeää huolehtia hartiaseudun ja olkanivelten liikkuvuudesta, jotta ryhti pysyisi mahdollisimman hyvänä. Alla olevien liikkeiden avulla onnistut huolehtimaan ryhdistäsi, olkaniveltesi liikkuvuudesta ja tehokkaasta hengityksestä. Muista myös voimistelussa välttää ylävartalon ja käsien riuhtaisevia liikkeitä, äkillisiä ponnisteluja ja painavien taakkojen nostamista, jotta rintalasta saa rauhassa luutua. Tee liikkeitä 5 toistoa 1–2 kertaa päivässä. Lisää vähitellen […]