Digitalis (digoksiini)

Digoksiini on vanhin yhä käytössä oleva sydänlääke. Se on eristetty sormustinkukasta jo vuonna 1785. Nykyisin käyttö on rajoittunut kahteen erityistilanteeseen. Eteisvärinän aikana sydämen syke saattaa olla tarpeettoman korkea. Ensisijaisesti sykkeen hidastamiseen käytetään beetasalpaajia, mutta jos tarvitaan lisälääkitystä, voidaan lääkitykseen yhdistää digoksiini. Lääke ei kuitenkaan hidasta sykettä liikunnan aikana. Niinpä valmistetta suositaan vain potilailla, jotka eivät […]

22.6.2022

Kun kuolema pelottaa

Mitä kuolemanpelko on? Kuolemanpelko on yksi voimakkaimmista peloista, joita elämässään saattaa kokea. Ajatus elämästä luopumisesta ja irti päästämisestä voi tuntua ahdistavalta ja raskaalta kantaa. Tähänastiset elämänkokemukset ja tulevaisuuden haaleat hahmotelmat, toiveet ja unelmat kietoutuvat yhteen nykyhetken kanssa ja näkökulma elämään voi muuttua hetkessä. Kuolema ja kuolemanpelko ovat yhteiskunnassamme tabuja – siitä huolimatta ne ovat täysin […]

21.6.2022

Sydämen kasvaimet

Röntgenkuvauksissa, tyypillisesti sydämen ultraäänitutkimuksessa tai magneettikuvauksessa voi sydämestä löytyä ylimääräisiä rakenteita, kuten esimerkiksi verihyytymä eli trombi vasemman eteisen korvakkeessa tai kammion kärjessä. Endokardiitissa eli sydämen sisäosan tulehduksessa nähdään läppään liittyvä heiluva rakenne. Varsinaiset sydämen kasvaimet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Suurin osa sydänkasvaimista on hyvänlaatuisia eli benignejä. Ylivoimaisesti tavallisin niistä on myksooma. Toiseksi yleisin on papillaarinen […]

17.6.2022

Läppäviat

Sydämen läpät avautuvat ja sulkeutuvat sydämen rytmissä. Ne mahdollistavat veren virtaamisen sydämen lokerosta toiseen juuri oikealla hetkellä, ja toisaalta estävät veren virtaamisen väärään suuntaan. Ahtautunut läppä estää veren virtaamisen vapaasti eteenpäin. Vikaa kutsutaan stenoosiksi. Vuotava läppä aiheuttaa takaisinvirtauksen. Sen vieraskielinen nimi on insuffisienssi. Sydämen läppävian toteaminen Läppävika todetaan usein sattumalta, kun lääkäri on kuunnellut sydäntä […]

14.6.2022

Läppävikojen hoito

Muut hoitomuodot lievittävät oireita ja auttavat sydän- ja verenkiertoelimistöä kuormittavassa tilanteessa. Elintavat Läppävikaa sairastavan on syytä noudattaa terveellisiä elintapoja, vaikka näillä ei varmuudella tiedetä olevan vaikutusta sairauden etenemiseen. Tupakoimattomuus, enintään kohtuullinen alkoholin käyttö ja sydämelle terveellinen ravinto kuuluvat asiaan. Jos läppävika on vielä lieväasteinen, liikuntaa saa harrastaa normaalisti. Vian vaikeutuessa sopivasta liikunnasta on syytä keskustella […]

13.6.2022

Läppävikojen tutkiminen

Lääkärin tutkimus Lääkärin tutkimusta kutsutaan kliiniseksi tutkimukseksi. Se sisältää haastattelun (anamneesi) ja tutkimisen (status). Keskustelussa käsitellään oireet, joita läppävioissa ovat tyypillisesti rasitusväsyminen tai hengenahdistus. Tutkimisessa oleellisinta on sydämen kuuntelu stetoskoopilla. Harjaantunut lääkäri kykenee sanomaan pelkän kuuntelulöydöksen, sivuäänen, perusteella onko potilaalla läppävikaa. Usein sivuäänen tyyppi jo paljastaa, mistä läppäviasta voisi olla kysymys. Aina sivuääni ei ole […]

9.6.2022

Aorttaläpän ahtauma

Aorttaläppä sijaitsee sydämen vasemman kammion ja aorttavaltimon välissä. Läppä avautuu sydämen supistuessa, jolloin eteenpäin syöksyvä veri pääsee virtaamaan vapaasti verisuonistoon. Kun läppä ahtautuu, se ei enää avaudu normaalisti. Silloin verenvirtaus läppäaukossa vaikeutuu, mikä lisää vasemman kammion työtä. Ajan mittaan kammion lihasseinämät paksuuntuvat, ja myöhemmin kammio voi myös laajentua, jolloin ilmenee sydämen vajaatoimintaa. Läppävika tulisi korjata […]

6.6.2022

Hiippaläpän vuoto

Hiippaläppä sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä. Läppä koostuu kahdesta purjeesta (ns. etupurje ja takapurje). Rakennetta pitää kasassa joukko kannatinköysiä, jotka ovat eräänlaisia tukirihmoja (kordia). Hiippaläppä avautuu sydämen rentoutumisvaiheessa, jolloin keuhkoista eteiseen saapunut hapekas veri pääsee virtaamaan kammiopuolelle. Läppä sulkeutuu sydämen supistuessa, kun hapekkaan veren olisi tarkoitus jatkaa matkaansa aorttaan. Hiippaläpän vuodossa osa palautuukin […]

Keuhkovaltimoläpän viat

Keuhkovaltimoläppä sijaitsee sydämen oikean kammion ja keuhkovaltimorungon välissä. Sen kautta elimistöstä palannut laskimoveri sujahtaa keuhkoihin hakemaan happea kuljetettavaksi. Keuhkovaltimoläpän viat, niin ahtauma kuin vuoto, ovat synnynnäisiä sydänvikoja, ja usein osa monimutkaisempia synnynnäisiä rakenteellisia sydänvikoja. Keuhkovaltimoläpän vika voidaan todeta sydämen ultraäänitutkimuksella tai sydämen magneettikuvauksessa. Lievä ahtauma tai vuoto on yleensä oireeton eikä vaadi mitään hoitoa. Merkittävämmät […]

Hiippaläpän ahtauma

Hiippaläppä sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä. Läppä koostuu kahdesta purjeesta (ns. etupurje ja takapurje). Rakennetta pitää kasassa joukko kannatinrihmoja, jotka ovat eräänlaisia tukiköysiä (lat. cordae). Hiippaläppä avautuu sydämen rentoutumisvaiheessa, jolloin keuhkoista eteiseen saapunut hapekas veri pääsee virtaamaan kammiopuolelle. Läppä sulkeutuu sydämen supistuessa, kun hapekkaan veren olisi tarkoitus jatkaa matkaansa aorttaan. Hiippaläpän ahtaumassa veri […]