Masennus, alakuloisuus ja sydänsairaus

Mielialan vaihtelu on normaalia Mielialan vaihtelu ja tunteiden aaltoilu on normaali reaktio sairastumisen jälkeen. Sairastuminen on aina suuri stressitekijä, joka haastaa mielen hyvinvointia. Ajatuksia voi ajoittain hallita huolestuneisuus, ahdistus ja pelko. Itsensä voi tuntea alakuloiseksi ja masentuneeksi, vaikka elämässä kaikki olisikin hyvin ja sairastumisen alkuvaiheista olisi selvitty. Sairastumisen tuomat muutokset elämässä, huoli tulevasta ja omasta […]

3.2.2023

Sepelvaltimotaudin tutkimukset

Tutkiminen alkaa siis aina lääkärin haastattelulla (esitiedot eli anamneesi). Haastattelussa selvitetään mahdollisimman tarkoin oireen laatu, sekä sitä pahentavat ja helpottavat tekijät. Lisäksi selvitetään mahdolliset sepelvaltimotaudin vaaratekijät. Esitietojen perusteella lääkäri muodostaa käsityksensä, voisiko taustalla olla sepelvaltimotauti vai pitäisikö tutkimukset kohdistaa johonkin muuhun. Lääkärin kliinisessä tutkimuksessa (status) kuunnellaan stetoskoopilla sydänläppien äänet sekä kaula- ja nivusvaltimot. Rintakehän tunnustelulla […]

2.2.2023

Unen merkitys sydänterveydelle

Keskimääräinen yöunen pituus aikuisilla vaihtelee 6–9 tunnin välillä. Työikäiset nukkuvat vähiten. Tähän vaikuttavat esimerkiksi lapsiperhearki ja muut arkea kuormittavat tekijät. Hyvälaatuinen uni on paitsi riittävän pitkä, sisältää myös tietyn määrän eri univaiheita eli perusunen eri syvyysasteita ja vilkeunta. Uni on hyvälaatuista, jos heräät virkeänä. Jos taas heräät väsyneenä, olet nukkunut joko liian vähän tai uni […]

3.1.2023

Katkokävely

Katkokävelyoireen syynä on valtimoiden kovettumistauti eli ateroskleroosi. Sama sairaus aiheuttaa sepelvaltimotaudin ja usein myös aivoverenkiertohäiriöitä. Tupakointi, diabetes, kohonnut verenpaine ja kolesteroli ovat merkittävimmät sairauden riskitekijät. Katkokävelyoire tulee aina rasituksessa, ei koskaan levossa. Pakaraan, reiteen, pohkeeseen tai jalkapohjaan ilmaantuu kipua tai tunnottomuutta, joka helpottaa muutamassa minuutissa pysähtymisen jälkeen, mutta toistuu kävelyä jatkettaessa. Alaraajojen tukkiva valtimotauti voi […]

24.10.2022

Kasviproteiinin lähteissä pehmeää rasvaa

Proteiinia saadaan osana hyvin erityyppisiä elintarvikkeita. Tällöin mukana tulee myös joukko muita ravintoaineita. Proteiinin lähde siis vaikuttaa muun muassa rasvan laatuun ja joidenkin suojaravintoaineiden saantiin, ja siten eri lähteillä on erilaisia terveysvaikutuksia. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat suurimman osan ruokavalionsa rasvasta liha- ja kananmunaruoista. Mitä tapahtuisi rasvan laadulle ja muutenkin terveydelle, jos suomalaiset käyttäisivät […]

7.10.2022

Sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet

Lähes kaikkien sydänsairauksien hoitoon tarvitaan useampi lääke, koska niistä jokaisella on oma tarkoituksensa. Esimerkkinä voi mainita sepelvaltimotaudin, jossa tarvitaan lääkkeitä vähintäänkin sairauden pysäyttämiseen (statiinit), veritulpan syntymisen ehkäisyyn (asperiini-valmiste), ja ensiapulääke rintakipukohtauksen hoitoon (nitrot). Useilla potilailla on samanaikaisesti kohonnut verenpaine, jonka hoitoon saatetaan tarvita kaksi-kolme lääkettä lisää. Jokaisen lääkkeen taustalla on vuosien kehitystyö. Ennen kuin lääke […]

1.7.2022

Rytmihäiriölääkkeet

Beetasalpaajat ovat tavallisimpia erityyppisten rytmihäiriöiden hoitoon käytettyjä lääkkeitä. Niitä voivat määrätä kaikki lääkärit. Muiden rytmihäiriölääkkeiden käyttö vaatii perehtyneisyyttä ja tiettyjä sydäntutkimuksia, joten niitä aloittavat vain kardiologit tai sydänsairauksiin perehtyneet sisätautilääkärit. Usein hoito aloitetaan sairaalassa. Yleislääkäri voi vastata hoidon seurannasta. Joskus kardiologit käyttävät termiä ”varsinainen rytmihäiriölääke”. Tällä tarkoitetaan kaikkia muita seuraavassa kerrottuja lääkkeitä, paitsi tavallisia beetasalpaajia. […]