Hitaat rytmihäiriöt

Yleisnimitys hitaalle sykkeelle on bradykardia. Nimi itse ei viittaa tiettyyn sairauteen, vaan vain havaintoon tavanomaista hitaammasta rytmistä. Kyseessä voi olla henkilölle normaali fysiologinen tila, kuten usein sinusbradykardiassa. Toisaalta taustalla voi olla sähköratojen rappeutuminen, jolloin tarvitaan tahdistinhoitoa. Sinusbradykardiassa sydämen syke on alle 50 lyöntiä minuutissa. Unen aikana syke voi olla selvästi alhaisempikin, 30-40/min. Sinusbradykardia on yleistä […]

Liikunta raskaus- ja imetysaikana

Jos odottajan liikunta on ollut vähäistä ennen raskausaikaa, liikunta kannattaa aloittaa maltillisesti, esimerkiksi 15 minuutin kävelylenkillä. Liikunta-ajan voi pidentää vähitellen 30 minuuttiin ja vähitellen lisätä viikoittaisia kertoja niin, että liikunta on vähitellen päivittäistä. Liikunnan teho on sopiva silloin, kun äiti pystyy puhumaan liikunnan aikana. Jos odottaja on tottunut liikkuja liikuntaa voi jatkaa entiseen malliin, jos […]

9.11.2020

Liikkumista mahtuu päivään yllättävän helposti

Aikuisen reipas liikkuminen Reipas liikkuminen täydentää arkista liikuntaa kuten esimerkiksi kävelyä kauppaan tai linja-autopysäkille. Sen tavoitteena on usein kehittää jotakin kunnon osa-aluetta, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyttä, lihaskuntoa tai liikehallintaa. Niinpä se on usein rasittavampaa kuin arkinen liikunta. Reipas liikkuminen voi olla omaehtoista, kuten sauvakävelyä, tai ohjattuun liikuntaan, kuten esimerkiksi jumpparyhmään osallistumista. Liikuntaharrastus voi muodostaa merkittävän […]

Myös sydän ja verenkiertoelimistö vanhenee

Miten solujen vanheneminen vaikuttaa sydämeen? Vanheneminen on luonnonlaki, joku sanoisi. Ihminen on todettu niin monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, että eliniän pidentäminen tai ikuinen elämä ei ole tutkijoiden sinnikkäistä yrityksistä huolimatta toteutunut. Solutasolla tapahtuvat muutokset ovat tästä monimutkaisuudesta hyvä esimerkki. Ikääntymisen myötä solujen toiminnan suojausmekanismit alkavat heikentyä. Yksi näistä mekanismeista on solujen päissä olevat telomeerit eli ”ylimääräiset” DNA […]

30.10.2020

Ikäihmisen terve suu antaa syyn hymyillä

Suun terveys on tärkeä osa ikääntyneen hyvinvointia ja yleisterveyttä. Suun ja hampaiston kunto heijastuu niin ravitsemukseen, sosiaaliseen elämään kuin koettuun elämänlaatuunkin. Terve suu parantaa mahdollisuuksia syödä monipuolista ravintoa ja näin pienentää aliravitsemuksen riskiä. Terveellä suulla on myös helpompi hymyillä, sillä siisti hampaisto koetaan usein osaksi sosiaalista hyväksyttävyyttä. Hyvä suun terveys pienentää myös suun tulehduskuormaa ja […]

Eteislepatus

Eteislepatus on rytmihäiriö, jossa sydän lyö tasaisesti ja yleensä selvästi normaalia nopeammin. Rytmihäiriökohtaus voi olla ajoittainen (paroxysmaalinen), jolloin se kestää muutamia minuutteja tai tunteja. Rytmihäiriö voi myös pitkittyä, jolloin se voi olla vallitseva rytmi päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Eteislepatuksen ja eteisvärinän hoidossa on paljon samoja piirteitä, vaikka niiden syntymekanismit ovatkin erilaiset. Lisäksi samalla potilaalla […]

2.10.2020

Pyörtyminen

Tajunnanmenetyksen taustalla voi olla aivoperäisiä syitä, kuten pään vamma (aivotärähdys) tai epileptinen kohtaus. Verenkierrollista tajunnanmenetystä kutsutaan synkopeeksi. Siinä aivojen verenkierto vähenee hetkellisesti, kun verenpaine ja/tai sydämen syke laskevat tilapäisesti. Lihaksetkin veltostuvat ja ihminen lyyhistyy. Pyörtyminen tapahtuu yleensä yllättäen, nopeasti ja kestää muutamia sekunteja. Virkoaminen tapahtuu nopeasti. Heijasteperäinen synkope Heijasteperäisessä pyörtymisessä elimistöstä tai sen ulkopuolelta tuleva […]