Sydämen vajaatoiminnan tutkimukset

Sydämen vajaatoiminnan diagnoosia ei voi tehdä pelkästään oireiden perusteella. Lääkärin kliinisen tutkimuksen ohella tarvitaan ainakin laboratoriotutkimuksia ja EKG, sekä yleensä myös sydämen ultraäänitutkimus. Näiden jälkeen valitaan tarvittaessa lisätutkimuksia epäillyn taustasairauden perusteella. Oireet ja kliiniset löydökset Useimmat sydämen vajaatoiminnan oireet ovat epäspesifisiä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tyypillisimmän oireen, hengenahdistuksen taustalla on varsin usein kuitenkin jokin […]

8.1.2021

Sydämen vajaatoiminnan aiheuttajat

Tavallisimmat taustasairaudet ovat sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine ja läppäviat. Jokin näistä syistä löytyy noin 90%:ssa tapauksista. Sepelvaltimotauti voi johtaa sydämen vajaatoimintaan pääasiassa kahdella tavalla. Laaja sydäninfarkti tai useat pienemmät infarktit voivat arpeuttaa sydänlihaksen siten, että toimivaa (supistuvaa) lihasta ei ole riittävästi. Arpialue on pysyvä muutos. Toisaalta sepelvaltimotautiin voi liittyä äkillistä tai pitkäaikaista toistuvaa sydänlihaksen hapenpuutetta, joka […]

Sydämen vajaatoiminnan oireet

Sydämen vajaatoiminnassa voi esiintyä monenlaisia oireita, joista mikään ei ole erityisesti sydämen vajaatoiminnalle tyypillinen. Samaa oiretta voi esiintyä muissakin, täysin sydämestä riippumattomissa sairauksissa. Seuraavassa on lueteltu vajaatoiminnassa esiintyviä oireita ja sairauksia, joissa esiintyy samoja oireita. Hengenahdistusta esiintyy aluksi erityisesti rasituksessa. Pidemmälle edenneessä vajaatoiminnassa ahdistusta voi ilmetä myös yöllä makuuasennossa. Toisaalta hengenahdistusta ilmenee myös lähes kaikissa […]

7.1.2021

Sydänsiirto

Sydänsiirrot aloitettiin Suomessa jo vuonna 1985. Elinsiirtotoiminta on keskitetty Helsinkiin. Sydänsiirtoja tehdään vuosittain noin 20-30. Myös lapsi voi tarvita sydänsiirron. Onnistuneen leikkauksen ja toipumisen jälkeen ennuste on hyvä: viiden vuoden seurannassa noin 85% potilaista on elossa. Sydänsiirtoa harkitaan, jos potilaalla on vaikea sydämen vajaatoiminta, eikä tilannetta voi enää auttaa lääkehoidolla, laitehoidolla tai toimenpiteillä. Yleensä tässä […]

5.1.2021

Sydänpotilaan palliatiivinen hoito

Palliatiivinen hoito voi kestää pitkään, vuosienkin ajan. Aivan elämän loppuvaiheen hoitoa kutsutaan saattohoidoksi, joka kestää tyypillisesti muutamia päiviä tai viikkoja. Palliatiivinen hoito mielletään usein syöpäsairauksien loppuvaiheen hoidoksi, mutta tosiasiassa noin 60% palliatiivisen hoidon tilanteista on muita kuin syöpäsairauksia. Näitä tilanteita ovat esimerkiksi keuhkoahtaumatauti, vaikean vaiheen dementia, eräät neurologiset sairaudet, vaikea maksan vajaatoiminta ja loppuvaiheen sydänsairaudet. […]

4.1.2021

Kuntosalille painoa hallitsemaan

Moni mieltää kuntosaliharjoittelun lihasten kasvattamiseksi ja vahvistamiseksi. Totta, sitähän se on erilaisten laitteiden, levytankojen, oman kehon tai irtopainojen avulla. Selkeä lihasvoimaharjoittelu tuo lihasvoimaa ja parantaa kehonkoostumusta lisäämällä lihasmassaa. Tämä lihasmassan kasvu tehostaa energiankulutusta sekä levossa että liikunnan aikana. Samalla kaikenlainen muu liikkuminen jaksavilla lihaksilla helpottuu. Muutama kerta viikossa Lihasvoima ja -massa kasvavat tehokkaasti jo kahdella […]

21.12.2020

Kammiovärinä

Kammiovärinä on henkeä uhkaava rytmihäiriö. Se on aivan eri rytmihäiriö kuin eteisvärinä, joka ei ole hengenvaarallinen. Kammiovärinässä sydämen kammiot ovat nimensä mukaisesti värinätilassa. Veri ei virtaa lainkaan eteenpäin, koska sydän ei supistu. Jatkuessaan kammiovärinä johtaa 10-15 minuutin kuluessa sydämen täydelliseen pysähtymiseen eli äkkikuolemaan. Kammiovärinä liittyy lähes poikkeuksetta johonkin sydänsairauteen. Tavallisin kammiovärinän syy on sepelvaltimotauti. Akuuttiin […]

14.12.2020