Liikunta painonhallinnan tukena

Painonhallinnan näkökulmasta liikkuminen kasvattaa energiankulutusta ja tukee ruokavaliomuutoksia. Tähän tarkoitukseen sopii kaikenlainen liikunta. Tärkeintä ei ole miten liikkuu, kunhan liikkuu. Liikettä pitkin päivää Painonhallinnassa liikunta auttaa pitämään yllä sopivaa energiankulutusta ja säännöllistä ateriarytmiä ja tukee näin myös ruokavaliomuutoksia. Onnistuneen painonhallinnan avaimet ovatkin säännöllinen syöminen ja laihduttamattomuus ja niiden tukena liikkuminen. Yksittäisen liikuntakerran teho tai siihen […]

Kammiotakykardia

Nimensä mukaisesti tämä rytmihäiriö saa alkunsa sydämen kammiopuolelta. Poikkeavia nopeita lyöntejä tulee vähintään kolme peräkkäin, usein kymmeniä. Tavalliset kammiolisälyönnit, jotka tuntuvat yksittäisinä muljahteluina, eivät ole kammiotakykardioita tai niiden esiasteita. Useimmat kammiotakykardiat ovat lyhyitä, muutamien lyöntien sarjoja tai alle 30 s kestäviä tykytyksiä, jotka eivät välttämättä ehdi aiheuttaa mitään oireita. Tyypillinen rytmihäiriön tunne on sydämen tykytys, […]

27.11.2020

Hitaat rytmihäiriöt

Yleisnimitys hitaalle sykkeelle on bradykardia. Nimi itse ei viittaa tiettyyn sairauteen, vaan vain havaintoon tavanomaista hitaammasta rytmistä. Kyseessä voi olla henkilölle normaali fysiologinen tila, kuten usein sinusbradykardiassa. Toisaalta taustalla voi olla sähköratojen rappeutuminen, jolloin tarvitaan tahdistinhoitoa. Sinusbradykardiassa sydämen syke on alle 50 lyöntiä minuutissa. Unen aikana syke voi olla selvästi alhaisempikin, 30-40/min. Sinusbradykardia on yleistä […]

Liikunta raskaus- ja imetysaikana

Jos odottajan liikunta on ollut vähäistä ennen raskausaikaa, liikunta kannattaa aloittaa maltillisesti, esimerkiksi 15 minuutin kävelylenkillä. Liikunta-ajan voi pidentää vähitellen 30 minuuttiin ja vähitellen lisätä viikoittaisia kertoja niin, että liikunta on vähitellen päivittäistä. Liikunnan teho on sopiva silloin, kun äiti pystyy puhumaan liikunnan aikana. Jos odottaja on tottunut liikkuja liikuntaa voi jatkaa entiseen malliin, jos […]

9.11.2020

Liikkumista mahtuu päivään yllättävän helposti

Aikuisen reipas liikkuminen Reipas liikkuminen täydentää arkista liikuntaa kuten esimerkiksi kävelyä kauppaan tai linja-autopysäkille. Sen tavoitteena on usein kehittää jotakin kunnon osa-aluetta, kuten hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyyttä, lihaskuntoa tai liikehallintaa. Niinpä se on usein rasittavampaa kuin arkinen liikunta. Reipas liikkuminen voi olla omaehtoista, kuten sauvakävelyä, tai ohjattuun liikuntaan, kuten esimerkiksi jumpparyhmään osallistumista. Liikuntaharrastus voi muodostaa merkittävän […]

Myös sydän ja verenkiertoelimistö vanhenee

Miten solujen vanheneminen vaikuttaa sydämeen? Vanheneminen on luonnonlaki, joku sanoisi. Ihminen on todettu niin monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, että eliniän pidentäminen tai ikuinen elämä ei ole tutkijoiden sinnikkäistä yrityksistä huolimatta toteutunut. Solutasolla tapahtuvat muutokset ovat tästä monimutkaisuudesta hyvä esimerkki. Ikääntymisen myötä solujen toiminnan suojausmekanismit alkavat heikentyä. Yksi näistä mekanismeista on solujen päissä olevat telomeerit eli ”ylimääräiset” DNA […]

30.10.2020

Ikäihmisen terve suu antaa syyn hymyillä

Suun terveys on tärkeä osa ikääntyneen hyvinvointia ja yleisterveyttä. Suun ja hampaiston kunto heijastuu niin ravitsemukseen, sosiaaliseen elämään kuin koettuun elämänlaatuunkin. Terve suu parantaa mahdollisuuksia syödä monipuolista ravintoa ja näin pienentää aliravitsemuksen riskiä. Terveellä suulla on myös helpompi hymyillä, sillä siisti hampaisto koetaan usein osaksi sosiaalista hyväksyttävyyttä. Hyvä suun terveys pienentää myös suun tulehduskuormaa ja […]