Usein kysyttyä seksistä ja sydänsairauksista

Sairaalajakson jälkeen kotiutusvaiheessa annettu seksuaalineuvonta antaa toipilaalle ja läheiselle turvaa, tietoa ja uskoa tulevaisuuteen. Kannattaa kysyä itse, jos lääkäri, hoitaja tai seksuaalineuvoja eivät ota puheeksi. Turhia kysymyksiä ei ole. 1. Voinko harrastaa seksiä sydäninfarktin jälkeen Seksielämää voi jatkaa, kun tila on vakaa ja yleiskunto on riittävä. Sydänleikkauksen jälkeen yhdyntää on hyvä odottaa ja antaa kylkiluiden […]

Seksuaalisuus ja parisuhde

Pelot ja huolet on käsiteltävä ensin Puhumatta jääneet murheet kasvavat ja parisuhteessa kysymyksiä on kummallakin. Ahdistuneisuus, pelko seksin turvallisuudesta tai parisuhdeongelmat lisäävät seksihäiriöitä. On tavallista, että sairastunut tuntee pelkoa tai epävarmuutta leikkausarpien, kipujen, häiriöiden tai seksitilanteessa selviytymisen vuoksi. Kumppani tuntee pelkoa ja epävarmuutta siitä, aiheuttaako kipua tai rasittaako toista liikaa. Parisuhteessa intiimi yhdessäolo voi loppua […]

Sairastuneella on lupa seksiin

Seksuaalisuus on läsnä meissä koko elämän ajan sen kaikissa vaiheissa.  Seksillä on tärkeä rooli intiimissä suhteessa, se lähentää parisuhdetta ja pitää sen laadukkaana. Seksillä on lukuisia terveysvaikutuksia lantionpohjan lihasten kunnosta immuunipuolustukseen. Lisäksi se kohentaa mielialaa ja itsetuntoa. On mieltä ylentävää olla rakastettu, saada hyväksyvää katsetta ja kosketusta. Läheisen toipilaalle osoittama kiintymys ja rakkaus tuo lohtua […]

Sairastuminen ja seksuaalisuus

Tulipa sydämen sairaus hiipien tai yllättäen, se aiheuttaa muutoksia myös seksuaalisuuden kokemukseen. Seksi liittyy kaikkeen siihen psyykkiseen ja fyysiseen toimintaan, jonka avulla haetaan seksuaalista mielihyvää. Sydämen sairaus aiheuttaa muutoksia seksuaalisuuden kokemukseen. Sydänsairauden yhteydessä on tärkeä puhua seksistä ja sen jatkamisesta. Muutokset omassa kehossa ja sen toiminnassa, tuntemuksissa ja jaksamisessa voivat tuntua uhkaavilta, parisuhteen ilmapiiri voi […]

Synnynnäiset sydänviat

Suomessa syntyy vuosittain noin 550 lasta, joilla on synnynnäinen rakenteellinen sydänvika. Ennuste on yleisimmin nykyisin hyvä. Osa vioista on niin lieviä, ettei niitä tarvitse korjata toimenpiteellä. Jos korjausta tarvitaan, se tehdään katetritoimenpiteenä, leikkauksella tai näiden yhdistelmällä. Toimenpidehoito on keskitetty Uuteen lastensairaalaan Helsinkiin. Synnynnäiset rakenteelliset sydänviat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. Synnynnäinen sydänvika voi olla oikovirtausvika, mikä […]

13.11.2018

Mikä on antikoagulantti ja miten sitä käytetään?

Tavallisin tarve antikoagulanttihoidolle on eteisvärinä. Tähän rytmihäiriöön liittyy riski verihyytymän syntymiseen eteislokeron sopukkaan, mikä liikkeelle lähtiessään voi aiheuttaa valtimon veritulpan, pahimmassa tapauksessa aivoinfarktin. Muita syitä estää antikoagulantilla veren hyytymistä ovat esimerkiksi sydämen mekaaninen tekoläppä, keuhkoveritulppa, laskimotukos tai vaikea sydämen vajaatoiminta. Antikoagulanttihoidon lääkkeet Lääkkeen valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten hoidettava sairaus, muut sairaudet, ja erityisesti munuaisen […]

Hyytymän esto antikoagulanteilla

Puhekielessä käytetään joskus termiä ”verenohennuslääkitys”, mutta nimi on erheellinen, sillä lääkitys ei varsinaisesti laimenna verta. Milloin antikoagulantti on tarpeen? Tavallisin syy antikoagulaatiohoidolle on eteisvärinä tai eteislepatus. Rytmihäiriön aikana sydämen vasemman eteisen sopukkaan voi syntyä verihyytymä. Hyytymä voi kulkeutua verivirran mukana muualle elimistöön, tavallisimmin aivoihin, jolloin seurauksena on aivoinfarkti. Antikoagulantin tarkoitus on siis estää tämä ikävä […]