Jättisolumyokardiitti
Sairauden piirteet Jättisolumyokardiitti aiheuttaa nopeasti vaikeutuvan sydämen vajaatoiminnan ja henkeä uhkaavia rytmihäiriötä. Sydämen vajaatoiminnan eli heikentyneen sydänlihaksen pumppaustoiminnan oireita ovat rasituksen siedon huonontuminen, väsymys, hengenahdistus ja turvotukset. Sydämen sähköisen johtoradan vauriot voivat aiheuttaa pulssin hitautta ja huimausta. Nopea kammioperäinen rytmihäiriö (kammiotakykardia) voi aiheuttaa sydämen tykytyksen tunnetta. Molemmat rytmihäiriömekanismit voivat johtaa tajunnan menetykseen. Keskimääräinen sairastumisikä on […]
Lue artikkeli31.3.2017
Katekoliamiiniherkkä polymorfinen kammiotakykardia
CPVT voi johtua useasta eri geenivirheestä. Geenivirheen seurauksena sydänlihassolun sisäinen kalsiumin kulku häiriintyy, ja tämä johtaa rytmihäiriöalttiuteen. Kuvantamistutkimuksissa, kuten sydämen ultraäänitutkimuksessa, sydämen rakenteet näyttävät terveiltä. Tyypillistä on kouluiässä tai myöhemmin alkava taipumus tajunnanmenetyksiin (synkope) voimakkaan ruumiillisen rasituksen, jännityksen tai pelästymisen yhteydessä. Tajunnanmenetys johtuu kammioperäisestä tiheälyöntisyydestä (kammiotakykardia), jonka johdosta aivot eivät saa riittävää verenkiertoa. Potilaat eivät […]
Lue artikkeliHalaaminen alentaa verenpainetta
Vaikka halaaminen on halpaa ja yksinkertaisesti toteutettavissa, on menetelmän vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan tutkittu suhteellisen vähän. Käyttäytymistieteilijät ovat selvittäneet, että sosiaalisilla suhteilla on yhteys mortaliteettiin eli kuolleisuuteen. Mitä paremmat sosiaaliset verkostot ihmisellä on, sitä pidempi on odotettavissa oleva elämä. Avioliitto on yksi esimerkki sosiaalisista suhteista, ja naimisissa olevilla eliniän odote näyttäisi olevan pidempi. Tarkemmissa […]
Lue artikkeli30.3.2017
Pulmonaalihypertensio eli keuhkoverenpainetauti
Aiheuttajia on useita, jotka voidaan jakaa viiteen pääryhmään. Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään tavallisimmat oireet ja tutkimukset sekä kerrotaan syistä ja hoidoista. Oireet Pulmonaalihypertension ensioireita ovat rasitushengenahdistus, väsymys, rintakipu ja tajunnanmenetys. Harvemmin oireena voi olla kuiva yskä ja rasituksessa ilmaantuva pahoinvointi. Kun keuhkoverenkierron paine nousee, sydämen oikea kammio joutuu työskentelemään aiempaa enemmän ja ennen pitkää ilmenee oikean kammion vajaatoiminnan oireita ja löydöksiä. […]
Lue artikkeli23.3.2017
Sydänlihastulehdus
Sydänlihastulehduksella tarkoitetaan tilaa, jossa sydänlihaskudokseen kertyy tulehdussoluja. Jos tulehdus käsittää myös sydänlihaksen ulkopinnan, ilmenee sydänpussiärsytystä, jolloin tautia kutsutaan myoperikardiitiksi (lat. pericardium ’sydänpussi’). Taudilla on monia syitä. Ylivoimaisesti tavallisimpia ovat akuuttiin hengitystie- tai suolistoinfektioon liittyvät sydänlihastulehdukset. Valtaosa on viruksen aiheuttamia, ja lukuisat virukset voivat aiheuttaa taudin. Saman viruslajin eri kantojen taipumus hakeutua sydänlihakseen vaihtelee. Sairastumisalttiuteen vaikuttavat […]
Lue artikkeli29.12.2016
Brugadan oireyhtymä
Brugadan oireyhtymä on sydänlihassolujen ionikanavien sairaus, joka altistaa tajuttomuuskohtauksiin tai äkkikuolemaan johtaville kammioperäisille rytmihäiriöille (kammiotakykardia tai kammiovärinä). Oireyhtymä on tavallisempi miehillä kuin naisilla. Se todetaan keskimäärin 40 vuoden iässä. Oireyhtymän voivat aiheuttaa virheet useissa eri geeneissä: ainakin 16 eri geeniä on tunnistettu. Periytymistapa on vallitseva (autosomaalinen dominantti), joten virhe jommallakummalla vanhemmalla aiheuttaa periaatteessa taudin jälkeläisellä. […]
Lue artikkeli24.10.2016
Sydänsairaudet ovat naisilla yleisiä
Suomessa verenkiertoelinten sairauksien vuoksi sairaalahoidossa olleista vain hieman alle puolet (47 %) on naisia. Joissakin sairausryhmissä naisia on enemmistö. Iskeemisten sydänsairauksien (käytännössä sepelvaltimotauti) ryhmässä miehiä on enemmän (64 %), mutta naisia on myös runsaasti. Yleisimmässä läppäviassa (aorttaläpän ahtauma), tärkeimmässä rytmihäiriössä (eteisvärinä) ja sydämen vajaatoiminnassa sukupuolten välillä ei ole juurikaan eroa. Sama koskee aivoverenkierron häiriöitä. Vuonna […]
Lue artikkeli15.9.2016