Terveyttä ja hyvinvointia taiteesta

Taide ja kulttuuri vaikuttavat myönteisesti hyvinvointiin ja terveyteen. Kulttuurin harrastamisella on yhteyttä siihen, miten hyväksi oman elämme koemme. Kulttuuri tukee ihmisen henkistä kasvua, lisää itsetuntemusta ja voimavaroja. Terveyden kannalta olennaista näyttää olevan se, että kulttuuriharrastuksiin liittyy yhdessä toimimista. Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen liitetään myös hyvään mielenterveyteen. Taiteen on todettu lisäävän luovuutta, iloa ja aktiivisuutta. […]

Taiteesta iloa ja merkityksellisiä kokemuksia

Taide sisältää ihmisten luomat teokset, jotka tuottavat esteettisiä elämyksiä. Se on ilmaisun, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Taide voi saada ihmisen hetkeksi unohtamaan arjen ja kokemaan, että elämässä on jotakin suurempaa. Taide ei aina avaudu, jos sen ääressä ei pysähdy ja anna mahdollisuuksia sen kokemiseen. Parhaimmillaan taide avaa katsojalle ikään kuin uuden ikkunan ja auttaa […]

Kulttuurista sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä

Kulttuuriharrastuksen myötä itsetunto ja sosiaaliset verkostot voivat vahvistua. Harrastusten parista voi löytyä uusia ihmissuhteita, jotka puolestaan vahvistavat hyvinvointiamme ja vähentävät muun muassa yksinäisyyttä. Esimerkiksi musiikki, maalaus, runo, luonto, kaunis paikka tai esitys – tietysti myös toisen ihmisen kohtaaminen – koskettaa meitä. Kulttuurista ja taiteesta voi nauttia kaiken ikäisenä. Se voi myös yhdistää hyvinkin eri-ikäisiä yhdessä […]

Jääkö ylipainoinen lapsi aikuisten epäonnistuneen kommunikaation jalkoihin?

Koska lihavuus heikentää terveyttä sekä lapsena että aikuisena, on ylipainon ja erityisesti lihavuuden ennaltaehkäisy ja varhainen havaitseminen tärkeää ja kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluvaa. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan hyvä keskusteluyhteys ja toisen asemaan asettumisen taitoa. Oletko sinä joskus kokenut syyllistämistä lapsesi terveyteen liittyvissä asioissa? Tai ehkä ammattilaisena olet huomannut, että viestiäsi ei ymmärretty, kuten olit toivonut, ja yhteistyö […]

6.4.2017

Seuranta kuuluu sydänpotilaan hoitoon

Seuranta kuuluu sydänpotilaan hoitoon, koska sydänsairaudet ovat muutamia harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta pitkäaikaisia sairauksia. Seurantakäynti on tärkeä paitsi lääkityksen, myös oireisuuden ja taudin yleisen tilannekatsauksen vuoksi. Seuranta tapahtuu yleensä terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa, joskus myös kardiologin tai sisätautilääkärin vastaanotolla. Ohessa esitetään suomalaisten Käypä hoito -suositusten mukaiset ohjeet yleisimpien sydän- ja verisuonisairauksien seurannasta. Vastaanottokäynnin yhteydessä arvioidaan usein […]

3.4.2017

Katekoliamiiniherkkä polymorfinen kammiotakykardia

CPVT voi johtua useasta eri geenivirheestä. Geenivirheen seurauksena sydänlihassolun sisäinen kalsiumin kulku häiriintyy, ja tämä johtaa rytmihäiriöalttiuteen.  Kuvantamistutkimuksissa, kuten sydämen ultraäänitutkimuksessa, sydämen rakenteet näyttävät terveiltä. Tyypillistä on kouluiässä tai myöhemmin alkava taipumus tajunnanmenetyksiin (synkope) voimakkaan ruumiillisen rasituksen, jännityksen tai pelästymisen yhteydessä. Tajunnanmenetys johtuu kammioperäisestä tiheälyöntisyydestä (kammiotakykardia), jonka johdosta aivot eivät saa riittävää verenkiertoa. Potilaat eivät […]

31.3.2017

Jättisolumyokardiitti

Sairauden piirteet Jättisolumyokardiitti aiheuttaa nopeasti vaikeutuvan sydämen vajaatoiminnan ja henkeä uhkaavia rytmihäiriötä. Sydämen vajaatoiminnan eli heikentyneen sydänlihaksen pumppaustoiminnan oireita ovat rasituksen siedon huonontuminen, väsymys, hengenahdistus ja turvotukset. Sydämen sähköisen johtoradan vauriot voivat aiheuttaa pulssin hitautta ja huimausta. Nopea kammioperäinen rytmihäiriö (kammiotakykardia) voi aiheuttaa sydämen tykytyksen tunnetta. Molemmat rytmihäiriömekanismit voivat johtaa tajunnan menetykseen. Keskimääräinen sairastumisikä on […]