Lapset ovat erilaisia liikkujia

Lapsen temperamentti ja vauhti näkyvät hänen tavassaan toimia ja liikkua samalla tavalla kuten aikuisillakin. Toinen motivoituu laitteista ja tekniikasta, toinen kilpailullisista lajeista ja joku taas rauhallisesta tarkkuutta vaativasta liikkumisesta. Joskus vanhemmilta vaaditaan kärsivällisyyttä ja luovuutta, että lapselle löytyisi mieluisa liikuntamuoto. Jos lapsi on luontaisesti rauhallinen ja ei innostu liikkumisesta, aikuiselta vaaditaan vielä enemmän luovuutta. Harrasteliikkumisen […]

Liikunnan hyödyt sydämelle ja verenkierrolle

Tulosten saavuttaminen edellyttää, että liikkuminen on säännöllistä ja että se nostaa jonkin verran sydämen sykettä. Säännöllinen ja kohtuullisen ripeä liikunta alentaa verenpainetta lisää valtimoita suojaavan HDL-kolesterolin ja vähentää ahtaumia lisäävien LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuutta veressä parantaa sokeritasapainoa lisäämällä elimistön insuliiniherkkyyttä ja laskemalla verensokeria parantaa elimistön kykyä käyttää rasvaa energialähteenä laskee sykettä ja kasvattaa sydänlihaksen voimaa […]

Liikunnasta elintapa

Tärkeää on liikkua päivittäin. Jos kunto on päässyt heikentymään tai liikunta on vähäistä, niin liikunta kannattaa aloittaa maltillisesti ja edetä pienin askelin vähitellen liikuntaa lisäten. Päivittäisen liikunnan voi koota useasta lyhyestä 10–15 minuutin liikuntajaksosta. Kunnon kohentuessa ensin kannatta lisätä liikunnan kestoa 30–60 minuuttiin kerrallaan ja sitten vasta tehoa. Sopiva teho vastaa reipasta kävelyä, ja hengästyminen […]

Liikunta on tärkeä osa lapsen kehitystä

Liikunnallisen elämäntavan oppiminen antaa myös eväitä aikuisiän liikuntaharrastuksille. Tältä sivuilta löydät tietoa ja vinkkejä alle kouluikäisten ja alakoululaisten liikunnasta. Pieni lapsi liikkuu luonnostaan Alla kouluikäisen lapsen liikunta on leikkiä ja arkista touhuamista. Liikkuminen turvallisella kotipihalla, päivähoidossa tai kodin lähipiirissä on perusta lapsen liikunnalle, sillä ulkona lapsi innostuu luonnostaan leikkimään ja liikkumaan monipuolisesti. Parhaimmillaan alle kouluikäisen lapsen liikunta on […]

Täytyykö rasitusta varoa sydäntapahtuman jälkeen?

Sydäntapahtuman jälkeen on aina syytä aloittaa rauhallisesti ja lisätä liikkumisen määrää ja rasitusta vähän kerrallaan. Suorituskyky sydäntapahtuman jälkeen riippuu sairaudesta ja sen vakavuusasteesta. Liikkumisen tehoon vaikuttavat myös ikä, yleiskunto ja se, kuinka paljon on aikaisemmin harrastanut kuntoilua. Suorituskyvyn yksilöllisyyden vuoksi liikuntatehon tärkein mittari löytyy omista tuntemuksista.  Sydäntapahtuman jälkeen on aina syytä aloittaa maltillisesti ja lisätä liikkumisen […]

Verenpaineen kotimittaus

Kotimittaus on luotettava tapa selvittää verenpaine, jos mittari, mansetti ja mittaustekniikka ovat kunnossa. Mittarin ja mansetin valinta Kotimittaus on suositeltavinta tehdä olkavarsimittarilla. Käytä rannemittaria, jos omaan olkavarteen ei ole saatavilla oikean kokoista mansettia. Valitse mittariksi puolueettomassa testissä hyväksytty laite. Sen kunto tulee tarkistaa joka kolmas vuosi tai valmistajan ohjeen mukaan. Mittaria hankittaessa kannattaa varmistaa, miten […]

Usein kysyttyä kohonneesta verenpaineesta

Vain noin puolella niistä suomalaisista, joilla verenpaine on todettu kohonneeksi, on lääkitys. Näistä potilaista vain noin puolella hoito onnistuu hyvin, eli verenpaine on hyvällä tasolla. Hoito on riittämätöntä tai lääkitykseen liittyy ongelmia. Verenpaineeni on edelleen koholla, vaikka minulle on aloitettu lääkitys. Mitä pitäisi tehdä? Verenpainelääkitys aloitetaan usein pienellä annoksella, jotta potilas voisi sopeutua lääkitykseensä. Nämä […]

30.8.2018