Eteisvärinän kajoavat hoidot

Toimenpidehoito tarkoittaa sitä, että sydämen vasemman eteisen seinämiin aiheutetaan eräänlaisia arpilinjoja. Nämä ”aidat” eristävät eteisvärinää käynnistäviä rytmihäiriöpesäkkeitä, eivätkä eteisvärinäkohtaukset käynnisty entiseen tapaan. Eteisvärinän katetriablaatiohoito Eteisvärinän katetriablaatiohoidossa sydämen sisälle ujutetaan verisuonta pitkin ohuita taipuisia putkia (eli katetreja), joilla yritetään poistaa rytmihäiriöongelma (ablaatio eli poisto). Eteisvärinän katetriablaatiohoitoja tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa. Toimenpiteen tekee rytmihäiriösairauksien hoitoon perehtynyt kardiologi. Eteisvärinää saattaa […]

Pitkään jatkuneen eteisvärinän rytminsiirto

Eteisvärinä on rytmihäiriö, jonka ominaisuuksiin kuuluu rytmihäiriökohtausten pitkittyminen ajan kuluessa. Jos eteisvärinä on oireeton, tai aiheuttaa vain lieviä tuntemuksia, rytmihäiriö on saattanut olla vallitsevana jo kuukausia tai vuosiakin ennen sen toteamista. Pitkään jatkunutta eteisvärinää voi vielä yrittää kääntää rytminsiirrolla eli kardioversiolla. Kuitenkin, mitä pidempään rytmihäiriö on jatkunut, sitä vaikeampaa sitä on enää saada pois, joten […]

Pysyvän eteisvärinän hoito

Sydämen eteislokeroissa tapahtuu ajan mittaan muutoksia, joiden johdosta eteisvärinä käynnistyy yhä helpommin. Tällainen eteisvärinää suosiva muutos on esimerkiksi eteisten laajentuminen. Tutkimalla sydämen ultraäänitutkimuksella eteislokeroita kardiologi pystyy tekemään arvion rytminsiirron onnistumismahdollisuuksista. Kun eteisvärinää on ollut usein tai pitkiä aikoja, eteisten sopeutuminen eteisvärinään on edennyt jo niin pitkälle, ettei normaalia sinusrytmiä saada enää rytminsiirrolla aikaiseksi, saati ylläpidettyä. […]

Miten toimin kun eteisvärinäkohtaus alkaa

Eteisvärinäkohtausta kutsutaan akuutiksi eli vasta-alkaneeksi jos rytmihäiriö on kestänyt alle kahden vuorokauden ajan. Usein on kuitenkin vaikeata hahmottaa, milloin rytmihäiriö alkoi. Seuraavassa kerrotaan, kuinka tulisi toimia kun rytmihäiriökohtaus yllättää. Lisäksi kerrotaan, miten rytmihäiriökohtausta hoidetaan päivystyspoliklinikalla. Jos sinulla ei ole aiemmin todettu eteisvärinää Rytmihäiriötä ei voi nimetä ilman EKG-dokumenttia. Nauhoitus tulisi siis ottaa rytmihäiriön aikana. Jos […]

30.1.2018

Liikunta osana sepelvaltimotautia sairastavan kuntoutusta

Sydänkuntoutuksen avaintekijöihin kuuluu fyysisen aktiivisuuden ohjaus ja liikuntaharjoittelu. Avaintekijöihin vaikuttamalla vointi paranee, oireet vähenevät, sydäntapahtumien vaara pienenee ja sitoutuminen lääkkeiden ottoon paranee. Terveelliset elämäntavat kohentavat elämänlaatua ja parantavat ennustetta. Kela järjestää sepelvaltimotautia sairastaville kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja työ- ja toimintakyvyn palautumiseksi.  Yhä useammat kunnat järjestävät ryhmämuotoista TULPPA-avokuntoutusta. Sydänliitto järjestää kursseja kuntoutumisen tueksi. Liikunnallinen kuntoutus on ammattilaisen […]

29.1.2018

Eteisvärinän oireet ja tutkiminen

Oireeton eteisvärinä on haastavampi, sillä rytmihäiriötä ei osata epäillä. Usein vasta eteisvärinän aiheuttama haittatapahtuma, aivoverenkierron häiriö, ajaa potilaan sairaalaan. Siksi olisi hyvä oppia tunnistamaan eteisvärinä jo ennen kuin vahinkoa ehtii tapahtua. Eteisvärinän aiheuttama oireisto Eteisvärinän aiheuttamat oireet ovat hyvin vaihtelevia. Tyypillisin oire on tuntemus poikkeavasta sydämen sykkeestä, yleensä tavallista nopeammasta (palpitaatio). Sydämen lyöntitiheys voi olla […]

23.1.2018

Eteisvärinän syyt

Joskus eteisvärinäkohtauksia voidaan saada vähennettyä, jos eteisvärinälle altistaviin tekijöihin puututaan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi tupakointi, ylipaino, alkoholin käyttö ja uniapnea. Aina eteisvärinälle ei kuitenkaan löydy erityistä syytä. Tekijöitä eteisvärinätaipumuksen taustalla Eteisvärinätaipumus lisääntyy ikääntyessä, mikä on eteisvärinän aiheuttajista merkittävin. Tärkeimmät eteisvärinälle altistavat sydän- ja verenkiertoperäiset syyt ovat kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, sydämen läppäviat sekä sepelvaltimotauti. Muita, […]