Liikunta osana sepelvaltimotautia sairastavan kuntoutusta
Sydänkuntoutuksen avaintekijöihin kuuluu fyysisen aktiivisuuden ohjaus ja liikuntaharjoittelu. Avaintekijöihin vaikuttamalla vointi paranee, oireet vähenevät, sydäntapahtumien vaara pienenee ja sitoutuminen lääkkeiden ottoon paranee. Terveelliset elämäntavat kohentavat elämänlaatua ja parantavat ennustetta. Kela järjestää sepelvaltimotautia sairastaville kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja työ- ja toimintakyvyn palautumiseksi. Yhä useammat kunnat järjestävät ryhmämuotoista TULPPA-avokuntoutusta. Sydänliitto järjestää kursseja kuntoutumisen tueksi. Liikunnallinen kuntoutus on ammattilaisen […]
Lue artikkeli29.1.2018
Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH)
Familiaalisella hyperkolesterolemialla (FH:lla) on erityisasema kolesterolihäiriöiden joukossa, koska se on elinikäinen, vaikea-asteinen, aiheuttaa suurella todennäköisyydellä varhaisen valtimotaudin ja on ajoissa todettaessa hoidettavissa. Mikä nostaa kolesterolia FH:ssa? FH on periytyvä eli geneettinen sairaus FH on kolesterolitauti FH altistaa valtimosairaudelle Miten FH todetaan? Geenitesti Suvun tutkiminen FH:n hoito Mikä nostaa kolesterolia FH:ssa? FH:ssa taudin syntytapa on yksinkertainen. […]
Lue artikkeli11.1.2018
Hyvä olo läpi joulun
Joulupöydän lukuisia herkkuja odotetaan innolla jo hyvissä ajoin. Tarjolle haalitaan tuttuja ruokia tai mielenkiintoisia uutuuksia, valmiina tai itse tehtynä. Jouluna saa rauhassa nauttia herkuista, mutta moni myös tunnistaa aiemmat kokemukset jouluaterian jälkeisestä ähkystä ja sitä seuraavasta ikävästä olosta. Useille runsas syöminen on olennainen osa joulunviettoa, mutta joillakin voi olla toisin. Sydänpotilailla runsas ruoka- ja suolamäärä […]
Lue artikkeli6.12.2017
Kaura on suomalainen superruoka
Muiden viljojen tapaan kaurassa on paljon kuitua. Kauran kuidusta suurin osa on beetaglukaania, jolla on useita terveydelle edullisia vaikutuksia. Kauran hyvät ominaisuudet Muihin kotimaisiin viljoihin verrattuna kaurassa on enemmän proteiinia ja rautaa. Kauran kokonaisrasvan määrä on suurempi, mutta suurin osa kauran rasvasta on pehmeää, terveydelle edullisempaa rasvaa. Kauran proteiinikoostumus on erilainen kuin muissa kotimaisissa viljoissa, […]
Lue artikkeli27.10.2017
Sokeria kohtuudella
Sokeri ei ole pelkästään valkoista pöytäsokeria, jota tavallisesti kotikeittiössä käytämme. Sokereiksi lasketaan kaikki mono- ja disakkaridit eli glukoosi, dekstroosi, fruktoosi, galaktoosi, sakkaroosi ja laktoosi. Sitä on myös luontaisesti hedelmissä, marjoissa ja kasviksissa. Hedelmiä ja marjoja ei kuitenkaan tarvitse välttää. Sama koskee maidon laktoosia (paitsi laktoosi-intolerantit). Lisättyjä sokereita sisältäviä ruokia sen sijaan on hyvä käyttää vain […]
Lue artikkeli6.10.2017
Pakkausmerkinnät
Sydänystävällisiä ruoka-aineita valitessa tärkeimmät ravintoarvomerkinnät ovat rasvan, tyydyttyneen rasvan, suolan, kuidun ja sokerin määrä. Sydänmerkillä varustetut tuotteet ovat helppo ja nopea tapa tehdä terveellisempiä ruoka-ainevalintoja. Sydänmerkki pakkauksessa kertoo, että tuote on omassa tuoteryhmässään rasvan laadun ja määrän sekä suolan, sokerin ja kuidun määrän kannalta parempi vaihtoehto. Sydänmerkki Sydänmerkki-järjestelmä on elintarvikkeiden merkintäjärjestelmä, joka helpottaa terveellisen ruokavalion […]
Lue artikkeli4.10.2017
Kolesterolilääkkeet
Valtimosairauksien riskin pienentäminen tai jo syntyneen taudin pahenemisen estäminen vaatii usein häiriintyneen rasva-aineenvaihdunnan hoitoa. Tätä arvioidaan veren rasva- eli lipidiarvojen perusteella. Käytännössä se tarkoittaa kokonaiskolesterolin (fS-kol), HDL-kolesterolin (fS-kol-HDL), LDL-kolesterolin (fS-kol-LDL) ja triglyseridin (fS-trigly tai TG) mittaamista. Rasva-arvot on yksi valtimosairauksien kokonaisriskin osatekijä yhdessä iän, sukupuolen, perimän, tupakoinnin, verenpaineen ja sokeriaineenvaihdunnan kanssa. Terveillä kokonaisriskiä arvioidaan FINRISKI-laskurilla. Sydäntapahtuman riski on […]
Lue artikkeli28.9.2017