Hyvän mielen rengasmatka

“Hei! Käänny, käänny!” Kyltissä lukee: Stentorp, 2 km. Tie vaihtuu kapeaksi hiekkatieksi. Kaksi kilometriä meni jo, mutta vieläkään ei näy mitään. Yhtäkkiä kuvaaja pysäyttää auton. Bordercollie ajaa niityllä lammaslaumaa. Mies viheltää, koira ajaa lampaat yhteen. Vihellys vaihtuu, koira kaartaa toisesta suunnasta ja kokoaa lampaat uudestaan. Puti on bordercollie, joka asuu Stentorpin tilalla Paraisilla sydämellisen isäntäväkensä […]

25.6.2015

Millainen hyytymislääke minulle?

Kuka tarvitsee veren hyytymisen estohoitoa ja miksi? Ensinnäkin ne, joilla on ollut laskimoveritulppa tai keuhkoveritulppa. Ensimmäisen veritulpan jälkeen hoito kestää yleensä kuusi kuukautta. Myös tiettyjen leikkausten, esimerkiksi tekonivelleikkausten, jälkeen kaikki potilaat tarvitsevat veritulppien ehkäisyyn jonkin aikaa antikoagulaatio- eli hyytymislääkehoitoa. Pysyvää hyytymislääkehoitoa tarvitsevat potilaat, joilla on niin sanottu mekaaninen tekoläppä. Kaikkein yleisin syy hyytymislääkkeiden käyttöön on […]

Lisääkö ranneke liikettä?

Liika istuminen tappaa ja tuhoaa terveyden. Istumisen haitoista uutisoidaan tavalla, joka saa niistä huolestuneen tarttumaan tuotteisiin, jotka tuuppaavat takamuksen ylös tuolista. Aktiivisuusranneke houkuttelee, sillä se aistii ja varoittaa liian pitkistä paikallaolojaksoista. Runsas paikallaolo muuttaa haitallisesti elimistön rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaa, verenpainetta ja vyötärön ympärysmittaa. Kuntoliikunnan vaikutus näiden haittojen torjumiseen on vain pisara meressä. – Ahkera arkiliikkuja […]

24.6.2015

Nyt kyllä naurattaa!

Lapsi nauraa päivässä toistasataa kertaa, aikuinen enää reilu kymmenkunta. Aikaihmisestä tulee tosikko muun muassa siksi, että kulttuurissamme vakavaa ihmistä pidetään luotettavana. Herkästi herähtävä nauru kielii mielestämme kovin kepeästä elämänasenteesta ja varsinkin työelämässä heikosta uskottavuudesta. Ja mitä vähemmän ihminen nauraa, sitä vieraammalta se tuntuu, sillä käytön puutteessa taito nauraa ruostuu. Onneksi kadonneen naurun voi tavoittaa takaisin  […]

Kuinka haluaisit kuolla?

Uusi aihe hiipii keskusteluihin ja aletaan kysellä kavereilta: Mitenkä sinä haluaisit kuolla? Paras vaihtoehto useimpien mielestä olisi hiipua vanhuuteen ja uinua rauhallisesti pois jonain yönä – siihen toki aikaakin tuntuu olevan vielä paljon. Raastava, pitkään kiduttava, etenevä toivoton sairaus kuulostaa pahimmalta vaihtoehdolta. Hyvä äkkikuolema, jota itse tuskin ehtisi tajuta, tuntuu olevan monien toiveena. Mikä kaataa […]

16.6.2015

Yöttömän yön menu

Mökillä kannattaa hyödyntää grilliä, moni ruoka tai ruoan osa valmistuu siinä kätevästi. Vinkkaa mökkivieraille ruokatuliaisesta – lämpimäiset tekevät varmasti kauppansa yöttömänä yönä. Juhannuslounas Keitot keventävät mukavasti juhannusmenua. Sitä on myös helppo valmistaa kerralla isompi satsi ja lämmittää sitten pienempiä eriä nälän yllättäessä. Keittoruoan kera maistuu uunituore leipä. Kalakeitto Kesäkurpitsa-fenkolikeitto Grilli kuumaksi Grillilihojen ohella grillissä voi […]

Hortoilua kaikilla aisteilla

Hortoilu mieltyy usein vaelteluksi ilman päämäärää, mutta nykyhortoilijat liikkuvat villivihannesten perässä. Kotimaisen luonnon vihreä superruoka elää parhaillaan voimakkaassa nosteessa. – Ihmiset ovat havahtuneet, etteivät villivihannekset ole enää mitään hätäruokaa. Mikä sen ihanampaa, kuin saada ilmaista, ravinteikasta ruokaa vaikka omalta kotipihalta, villivihannesasiantuntija Raija Kivimetsä kysyy. Sana hortoilu juontaa juurensa kreikan kielen sanaan horta, joka tarkoittaa luonnossa […]

12.6.2015

Retki oksalle ylimmälle

Satusetä Sakari Topelius kirjoitti sanat Kesäpäivä Kangasalla -lauluun Havisevanharjun maisemissa juhannuksena 1853. Yliopistonlehtori ja lehtimies, tuhansia runoja kirjoittanut Topelius oli käymässä Kangasalla ja ihastui sen upeaan luontoon. Maamme-kirjan kirjoittajan tekemän laulun sävelsi kuoronjohtaja Gabriel Linsen. Laulussa ylistetään kauniita järviä, Roinetta ja Längelmävettä, ja maisemia katsotaan linnun näkökulmasta. Kaunis sävelkulku on tuttu useimmille suomalaisille. Myös Oksalla […]

Suomalainen katuluuta syntyy taitajan käsissä

Sokevan tehdashallissa Markku Vasara tekee malliksi luudan: ottaa nipun harjaksia, kastaa päät liimaan ja jättää hetkeksi valumaan. Sitten hän alkaa asetella harjasnippuja luutakehikkoon, kiinnittää kehikon päällyspuolen, kiristää ja katkaisee ruuvit. Luuta on tasausleikkausta ja varren kiinnittämistä vaille valmis. Ammattimies tekee työn varmoin ottein, vaikka sanookin olevansa aloittelija luudantekijänä. Suomalainen katuluutatuotanto oli jo vaakalaudalla, kun RAY:n […]

10.6.2015