Sydänsairaus ei määritä koko elämää

Raija Hallikainen osasi odottaa sydänsairauksia, sillä hänen isänsä sairastui sepelvaltimotautiin jo vähän yli 40-vuotiaana ja kuoli 48-vuotiaana. Silloin Suomessa ei vielä suoritettu ohitusleikkauksia, tai ainakaan hänelle. Isä oli hoikka mies, toimi poliisina Joensuussa, jossa tuolloin puhuttiin itäsuomalaisten huonon geeniperimän lisäksi sydän- ja verisuonisairauksista poliisikunnan ammattitauteina. Isä oli stressaantunut mies. Myös Raijan äiti kuoli infarktiin, mutta […]

15.2.2017

Ystävyys kasvoi kirjeitse

Alle kouluikäinen Siru Valtonen sai 1990-luvun lopulla kiehtovan joulupaketin. Kääreistä paljastui kirjetarvikkeita ja kirja, joka opasti kirjeen kirjoittamisessa. Jyväskyläläistyttö osasi jo lukea, joten hän ahmi oppaan kannesta kanteen ja päätti ottaa kynän käteensä. Valtosten perhe oli kirjeenvaihdossa Sirun isoenon vaimon kanssa. Ei mennyt kauan, kun Kiteellä asuva Irja Utunen sai tikkukirjaimin raapustettua postia. Pikku-Siru oli […]

8.2.2017

Sairauskirjassa kuuluu lapsen ääni

Kirja esittelee lasten yleisimmät syyt käydä lääkärissä ja lasten yleisimmät pitkäaikaissairaudet. Siinä vastataan muun muassa kysymyksiin: miksi pitää ottaa verikoe ja sattuuko röntgenkuvaus. Stiina Kiiverille oli tärkeää, että kirjassa kuuluu lasten ääni. Hänen teoksessaan lapset kertovat omista sairauksistaan toisille lapsille. – Toivon lasten näkevän, että on muitakin, joilla on sama sairaus kuin heillä. Halusin myös, […]

Peilejä ja islantilaisia luonnon elementtejä EMMAssa

Olafur Eliasson (s. 1967) on kuvannut satoja valokuvia jäätiköistä, vesiputouksista, joista, tulivuorista ja luolista. Espoon modernin taiteen museo EMMA esittelee kolme valokuvasarjaa: 63 kuvaa tulivuorista, 56 erämökeistä ja 48 kuvaa kuumista lähteistä. Valokuvat osoittavat Islannin pelkistetyn maiseman lumon ja kiehtovuuden, maisemat, jotka mykistävät katsojan. Liikkuminen ja ruumiillinen kokemus innostavat Olafur Eliassonia, monella tapaa. Ja sen […]

Innostava ja käytännöllinen ruokakirja

Vireys ja hyvinvointi eivät edellytä superfoodeja vaan ihan tavallista ruokaa sopivaan aikaan. Onhan syöminen vastaus kehon fysiologisiin tarpeisiin eli rakennus- ja polttoaineeksi. Ylimääräinen varastoidaan. Ei siis ole yhdentekevää, mihin aikaan vuorokaudesta ruokaa tankataan. Kirjoittajat lanseeraavatkin uuden ruokavalion: rytmiruokavalion, joka on luonnollinen ja joustava tapa syödä. Ohjenuorana on 3–5 ruokailukertaa 3–5 tunnin välein. Ruokarytmin johtoajatus on, […]

Hengästyttää!

Anssi Sovijärven kirja Miksi hengästyn? on ensimmäinen aiheesta kirjoitettu yleistajuinen tutkittuun tietoon perustuva suomenkielinen teos. Se soveltuu niin alan ammattilaisille kuin henkilöille, jotka kokevat haittaavaa hengästymistä jokapäiväisessä elämässään. Professori Anssi Sovijärvi on lääketieteen ja kirurgian tohtori ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri. Hän on perustanut Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian laboratorion ja toiminut 30 vuotta sen johtavana […]

Sydänlasten viikkoa vietetään helmikuussa – yhdellä vauvalla sadasta on synnynnäinen sydänvika

Sydänlapset ja -aikuiset ry viettää Sydänlasten viikkoa yhdessä eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa. Suomessa viikko näkyy pääasiassa Sydänlapset ja -aikuiset ry:n sosiaalisessa mediassa. Teemaviikon julkaisuissa on tunnisteet #yksisadasta ja #sydänlastenviikko.

7.2.2017

Yhtäkkiä olin sydänlapsen äiti

Lapsi oli kovasti toivottu. Äiti, isä ja viisivuotias isoveli odottivat malttamattomina pikkusisaruksen syntymää. Raskausaikaa varjosti kuitenkin huoli, sillä edellinen odotus oli päättynyt suruun raskauden keskivaiheessa. Odotus sujui tarkassa seurannassa. Oli ylimääräiset ultrat ja verikokeet. Lapsen sydämestä näkyivät hienosti eteiset ja kammiot. Kaiken piti olla kunnossa. – Olin erittäin onnellinen raskaudesta. Silti pelkäsin komplikaatioita, ja loppuvaiheessa […]

Suomen historiaa Kaivopuiston horisontista

Vapaaherra Gustaf Mannerheim (1867–1951) asui Kaivopuiston huvilassa vuosina 1924–51. Vuodesta 1951 huvila on toiminut hänen elämäänsä ja Suomen historiaa esittelevänä museona. Koti on pääosin säilytetty alkuperäisessä asussaan. Muutama huone on muutettu näyttelytiloiksi, joissa on juuri avautunut näyttely Gustaf Mannerheimin elämä ja verkostot 1867–1951. Museovieraille on aina opastus, joka on mahdollista saada monella eri kielellä. Noin […]

Kosketus muuttaa maailmaa

Asiantuntijana kosketusta tutkiva kulttuuriantropologi Taina Kinnunen: ”Ihminen tarvitsee kosketusta. Se on aisti, joka on meille niin tavallinen, ettemme kiinnitä siihen juurikaan huomiota. Silti juuri kosketus sitoo meidät tähän todellisuuteen, selkeämmin kuin muut aistit. Kosketus on pienen lapsen ensimmäinen aisti. Se liittää meidät tähän maailmaan ja toisiimme. Koskettamisen merkityksen voi hahmottaa osana yhteiskunnallisesta rangaistusjärjestelmää. Kun rikoksen […]

6.2.2017